Lucina Hagman
| Lucina Hagman | |
|---|---|
| Kansanedustaja | |
|
4. huhtikuuta 1917 – 31. lokakuuta 1917 |
|
| Ryhmä/puolue | Nuorsuomalaisen puolueen eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri (1907–1908) Turun läänin pohjoinen vaalipiiri (1917) |
| Tiedot | |
| Syntynyt | 5. kesäkuuta 1853 |
| Kuollut | 6. syyskuuta 1946 (93 vuotta) |
| Puolue | Nuorsuomalainen Puolue |
| Puoliso | naimaton |
| Arvonimet | professori (1928) |
Lucina Hagman (5. kesäkuuta 1853 Kälviä – 6. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalaisen naisasialiikkeen pioneereja, Martta-järjestön perustaja sekä nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja.
Hagman oli nimismies Nils Johan Erik Hagmanin ja Sofia Margareta Hagmanin tytär. Hän kävi Vaasan ruotsalaisen tyttökoulun ja valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1875. Hän toimi johtajana valmistavassa koulussa Hämeenlinnassa ja Suomen ensimmäisessä suomenkielisessä yhteiskoulussa, Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa sekä Helsingin Uudessa yhteiskoulussa vuoteen 1933.
Hagman perusti Martta-järjestön vuonna 1899 nimellä Sivistystä kodeille; nimi tosin muutettiin seuraavana vuonna Marttaliitoksi. Tavoitteena oli rakentaa isänmaallinen kansanvalistusjärjestö, jossa naisille oli annettu sivistäjän rooli. Hän oli Unioni Naisasialiitto Suomessa ry:n ensimmäinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja vuodesta 1892 ja mukana perustamassa myös Suomalaista Naisliittoa vuonna 1907.
Hagman oli kansanedustajana vuodet 1907–1908 ja 1916–1917, ja professorin arvonimen hän sai vuonna 1928.
Helsingin Pihlajamäessä on Lucina Hagmanin mukaan nimetty tie.
[muokkaa] Julkaisuja
- Ensimmäinen koulu (1882)
- Fredrika Bremer (1886) (elämäkerta)
- Naisten kasvatuksesta (1888)
- Kokemukseni yhteiskasvatuksesta (1897)
- Kasvatus rakkauteen (1900)
- Minna Canthin elämäkerta (1906, 1911)
Fredika Bremerin elämäkerta oli ensimmäinen Suomessa ilmestynyt naisen kirjoittama elämäkerta, ja se sai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ensimmäisen palkinnon.
[muokkaa] Sitaatteja
- Semmoiseksi kuin kansa kasvatetaan, semmoinen se on.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Lucina Hagman Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Anne Ollila: Hagman, Lucina (1853 - 1946)(maksullinen artikkeli) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 1.3.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Pekka Ahmavaara | Santeri Alkio (1907) | Gustaf Arokallio | Uuno Brander | Jonas Castrén | Eero Erkko | Lucina Hagman | Juho Haveri | Samuel Heiskanen | Nestor Huoponen | Mikko Knuutila | Karl William Koskelin | Pietari Kuisma | Pekka Leppänen | Albert Luoma | Antti Mikkola | Alli Nissinen | Pekka Pennanen | Matti Pesonen | Heikki Gabriel Renvall | Tahvo Riihelä | E. N. Setälä | Johan Snellman | Pehr Evind Svinhufvud | Carl Viljakainen | Kaarlo Wikman
Sivulta puuttuu