Sukupuolirooli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ristiinpukeutumista voi pitää sukupuoliroolin rajojen etsimisenä.

Sosiologiassa sukupuoliroolit ovat yhteiskuntien luomia käsityksiä eri sukupuolien ihanteellisesta käyttäytymisestä. Ne eroavat stereotyypeistä siten, edellä mainitut ovat ihmisten käsityksiä siitä millaisia eri sukupuolta olevat ihmiset ovat, kun sukupuoliroolit viittaavat ihmisten käsitykseen siitä miten eri sukupuolta olevien tulisi olla.

Kulttuurisia näkökulmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki tunnetut ihmiskulttuurit ovat ilmaisseet käsityksiä sukupuolien rooleista. Tämä liittyy ilmiöön jota psykologit kutsuvat essentialisoimiseksi. Essentialisoiminen on ihmisen kognitiolle ominainen tapa käsitellä luokkia siten kuin niissä olisi jokin sisäinen essenssi. Osittain tällaiset päätelmät voivat olla tieteellisesti valideja, mutta ne eivät ole sitä välttämättömästi. Esimerkiksi kulttuuri saattaa ajatella että miehisyyttä on olla sotaisia ja aggressiivinen, ja aggressiivisuuden ja Y-kromosomin omistamisen välillä on assosiaatio. Toisaalta sama kulttuuri saattaa ajatella että miehisyyteen liittyy parran kasvattaminen tai naisten dominoiminen, asiat jotka puolestaan eivät ole niin välttämättömästi ja selkeästi yhteydessä tieteelliseen määritelmään miehisyydestä. Eräissä maissa (kuten Suomessa) nuoret naiset polttavat jopa enemmän tupakkaa kuin miehet. Toisissa paikoissa (Vietnam) tilanne on päin vastoin. Tämän oletetaan johtuva sukupuolirooleista.

Eräs tapa mitata eri yhteiskunnissa vallitsevia käsityksiä naisten ja miesten rooleista on mielipidekyselyt. Esimerkiksi World Values Surveyssa kysyttiin haastateltavilta olisiko heidän mielestään huonossa työtilanteessa töitä annettava mieluummin miehille vai tasaisesti sekä miehille että naisille. Vastauksissa on suurta vaihtelua maittain. Esimerkiksi Islannissa vain 3,6% oli sitä mieltä, että työt pitäisi varata vain miehille, kun Egyptissä määrä oli 94,9%[1] Osa tutkijoista uskoo alueen maanviljelyllisen historian selittävän eroa [2].

Luonto vs. kasvatus -kiista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asiantuntijat kiistelevät keskenään siitä, onko sukupuolten käyttäytyminen biologisista tekijöistä johtuvaa vai ovatko käyttäytymismallit yhteisöllisen ympäristön tuotetta. Kuten useissa tämäntyyppisissä väittelyissä, useimmat tutkijat katsovat että molemmat tekijät vaikuttavat sukupuoliroolien kehittymiseen. Kuitenkaan kummankaan suhteellisesta osuudesta eroihin tai niiden vaikutuksista käytäntöön ei ole vielä varmuutta.

Sukupuoli määräytyy sikiön mieheltä saaman perimäaineksen perusteella (siittiöstä), ja eri isän antamat mahdolliset kromosomit (X tai Y) sisältävät geneettisen (ne geenit jotka kytkevät sukupuolen "päälle") tiedon mm. sukupuolihormonien säätelyyn, jonka uskotaan vaikuttavan sikiön kehitykseen, siten että sukupuoliominaisuudet tulevat esille.

Eettisistä syistä ihmisillä ei voi tehdä kokeita, joissa testattaisiin kuinka paljon kasvatus tai geenit vaikuttavat lopputulokseen käyttäytymisen osalta (esimerkiksi kasvattamalla poistogeenisiä ihmisiä). On olemassa kuitenkin muutamia tutkimuksia, joissa on tutkittu tapauksia, joissa naisia on kasvatettu miehinä tai päinvastoin.

Eräässä tutkimuksessa tutkittiin adrenaalisesta hyperplasiasta kärsiviä tyttöjä, joilla oli poikkeuksellisen suuri mieshormonien eritys. Tutkimuksessa havaittiin, että tytöt leikkivät enemmän stereotyyppisesti miesmäisillä leluilla kuin muut tytöt [3]. Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin 18 miestä, joilla geneettisen virheen takia ei kehittynyt normaaleja miehen sukupuolielimiä, vaan kivekset eivät laskeutuneet ja penis jäi klitoriksen muotoiseksi. Näitä lapsia pidettiin tyttöinä ja kasvatettiin tyttöinä. Aikuisiässä vain yksi tahtoi ilmaista naistyyppistä roolia ja oli psykiatrisessa hoidossa sukupuolirooliongelmien takia [4]

Kolmannessa tutkimuksessa [5] tutkittiin 14 syntymässä sukupuolivaihdoksen saanutta lasta. Näistä kaikilla ilmeni miesmäistä käytöstä myöhemmällä iällä, vaikka heidät oli kasvatettu "tyttöinä". Tällainen toimenpide tehtiin joskus poikalapsille, joilla ei kehityshäiriöiden takia ollut tavanomaisia miessukupuolielimiä. Heille tehtiin sukupuolenvaihdosoperaatioita ja neuvottiin vanhempia pitämään heitä "tyttöinä". Monet eivät kuitenkaan ole pitäneet tätä riittävänä todistusaineistona miesidentiteetin muodostumiseen perinnöllisistä (geneettisistä) syistä, sillä näiden lasten lapsuus ei ole ollut monella tapaa normaalia, ja tutkimuksen otoskoko on aika pieni. Mutta kyseinen tieto yhdistettynä siihen, että tiedetään lähes kaikilla sukupuolia ilmaisevilla eläimillä olevan miehekästä ja naisellista käytöstä, jossa muun muassa usein naaras on empaattisempi ja uros aggressiivisempi, viittaa siihen, että tyypilliset mies- tai naiskäytöstavat ovat mahdollisesti hyvinkin paljon perimäaineksen aiheuttamia. Yerkesin yliopiston tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että myös simpanssien urospoikaset leikkivät mieluummin poikamaisilla leluilla ja naaraspoikaset sekä tyttömäisillä että poikamaisilla leluilla.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fortin, Nicole, “Gender Role Attitudes and the Labour Market Outcomes of Women Across OECD Countries,” Oxford Review of Economic Policy, 2005, 21, 416–438.
  2. Alesina, A ym. On the Origins of Gender Roles: Women and the Plough http://www.economics.harvard.edu/faculty/nunn/files/Plough.pdf
  3. Berenbaum, S. ja Hines, M. 1992. Early androgens are related to childhood sex-typed toy preferences. Psychological Science 3
  4. Imperato-McGinley, J. ym. 1979. Androgens and the evolution of male gender identity among male pseudo-hermaphrodites with 5-alpha-reductase deficiency. New England Journla of Medicine, 300(22)
  5. Reiner & Gearhart's NEJM Study on Cloacal Exstrophy - Review by Vernon Rosario, M.D., Ph.D." http://www.isna.org/node/564
  6. http://www.yerkes.emory.edu/about/news/developmental_cognitive_neuroscience/toy_preferences.html