Kööpenhamina

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kööpenhamina
(København)
Kuvakollaasi Kööpenhaminasta.
Kuvakollaasi Kööpenhaminasta.
Vaakuna
Vaakuna
Motto: "Tårnenes by, Kongens København"

Kööpenhamina

Koordinaatit: 55°40′0″N, 12°34′0″E
Valtio Tanskan lippu Tanska
Alue Pääkaupunkialue
Kunta Kööpenhaminan kunta
Perustettu 1000-luku
Hallinto
 – Ylipormestari Frank Jensen
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala
  • Kaupunki 74.7 km2, km²
Väkiluku 549 050
 – Metropolialue 1 950 522
Ajankohdan 1.1.2012 mukainen väkilukutieto koskee taajamaa (tansk. by), ja sen lähteenä on Danmarks Statistik.[1]

Kööpenhamina (tansk. København) on Tanskan pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitsee Själlannin saarella, Juutinrauman salmen länsipuolella. Kööpenhaminan kuntarajat ylittävällä taajama-alueella (Hovedstadsområdet) asuu yhteensä noin 1,2 miljoonaa ihmistä,[2] ja itse Kööpenhaminassa siitä asui vuoden 2012 alussa 549 050 henkeä.[1] Kööpenhaminan kunta (tansk. Københavns Kommune) on osa Pääkaupunkialueen hallintoaluetta. Kokonaan Kööpenhaminan rajojen sisäpuolella sijaitsee pinta-alaltaan piskuinen Frederiksbergin kunta.

Sisällysluettelo

Historia[muokkaa]

Satama-aluetta Kööpenhaminan edustalla noin vuonna 1900
Christianshavnin kanaali.
Kööpenhaminan Tivoli on toiminut vuodesta 1843.
Kööpenhaminan satamaa.

Kööpenhamina oli 1100-luvun puoliväliin asti vähäinen kalastajakylä, kunnes piispa Absalon linnoitutti sen vuonna 1167. Edullisella paikalla sijaitseva satama edesauttoi Kööpenhaminan nousua, ja siitä tuli tärkeä kauppakeskus (kaupungin nimi merkitsee ”kauppasatama”). Hansaliitto hyökkäsi sen kimppuun useasti havaittuaan sen potentiaaliseksi kilpailijakseen. Kaupungin perustamisasiakirja on vuodelta 1254, arkkipiispa Jakob Erlandsenilta.[3]

Vuosina 1658–1659 Kööpenhamina kesti Ruotsin Kaarle X:n piirityksen. Vuonna 1801 brittilaivasto taisteli tanskalaisia vastaan suuren Kööpenhaminan taistelun kaupungin edustalla. Kaupunki kärsi suuria vaurioita vuonna 1807 brittien pommitettua sitä estääkseen Tanskan laivastoa antautumasta Napoleonille.

Toisen maailmansodan aikana Kööpenhamina oli saksalaisten miehittämänä 9. huhtikuuta 1940 – 4. toukokuuta 1945. Kaupunki on kasvanut sodan jälkeen voimakkaasti.

Vuonna 1971 kaupunginosassa Christianshavnissa perustettiin Kristianian kaupunki, jonka väestö määrää lähes täysin omasta toiminnastaan. Christianiassa oli avoimia coffee shoppeja, jotka myivät kannabista. Poliisi sulki suurimman osa näistä vuosina 2005 ja 2006.

Kesästä 2000 Kööpenhaminan ja Malmön kaupungit ovat olleet yhdistettyinä Juutinrauman sillalla, joka mahdollistaa juna- ja tieliikenteen. Tämän tuloksena Kööpenhaminasta on tullut suuremman, kahteen valtioon levittäytyvän metropolialueen keskus.[4] Junamatkustajia sen sijaan on suuri ja kasvava määrä. Myös yhteisen valuutan puute on estänyt kaupunkien integraatiota, vaikkakin kasvava joukko liikkeitä kuten kauppoja ja ravintoloita ottaa vastaan myös naapurimaan valuuttaa.

Kööpenhamina on arvioitu erilaisissa tutkimuksissa yhdeksi maailman elinkelpoisimmista kaupungeista, ja sen infrastruktuuria sekä joukkoliikennettä pidetään tehokkaina. Kaupungissa on bussiliikenteen lisäksi liikennöinyt kaksi metrolinjaa. Ensimmäinen otettiin käyttöön vuonna 2002 ja toinen 2007. Kaupungissa on järjestetty useita maailmanpolitiikan konferensseja kuten Kööpenhaminan ilmastokokous 2009. Kalliista hintatasosta huolimatta asuminen on suhteellisen edullista maan ja kaupungin edistyksellisen asuntopolitiikan ja kaupunkisuunnittelun ansiosta.

Maantiede ja ilmasto[muokkaa]

Pääosa Köpenhaminasta sijaitsee Sjællandilla, pieni osa Amagerin saarella. Kaupunki on enimmäkseen varsin tasaista, mutta sen luoteisosassa on Søborgin ja Høje Gladsaxen 50 metriä korkeat mäet.

Kööpenhaminan lämpimimmät kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on noin 20 astetta. Kylmimpien kuukausien, tammi- ja helmikuun, keskimääräinen alin lämpötila on -2 astetta. Talvien kylmyys ja lumisuus vaihtelee vuosittain: esimerkiksi talven 2007–2008 keskilämpötilat olivat samankaltaisia kuin tavallisesti Etelä-Euroopassa, kun taas 2009–2010 satoi lunta sen verran kuin Suomessa keskimääräisenä talvena. Kesät ovat 1990- ja 2000-luvuilla tulleet huomattavasti lämpimämmiksi ja vähäsateisemmiksi. Sadetta esiintyy ympäri vuoden: eniten heinäkuussa (57 mm), vähiten helmikuussa (24 mm) Keskimäärin sadepäiviä on 11–17 joka kuukaudessa, mikä merkitsee, että keskimäärin joka toinen tai kolmas päivä sataa.[5]

Liikenne[muokkaa]

Kööpenhaminan lentoasema sijaitsee Kastrupissa, yhdeksän kilometriä kaupungin keskustasta. Se on Skandinavian vilkkain ja sieltä on lentoja yli sataan kohteeseen. Kaupungista on säännöllistä matkustajalaivaliikennettä Norjaan ja Puolaan. Saksan puolelle, esimerkiksi Hampuriin, on yhteys laiva-juna-yhdistelmällä. Kaikki pitkän matkan junat kulkevat päärautatieaseman kautta.[6]

Kööpenhaminan metro liikennöi ilman kuljettajia. Sen lisäksi sisäistä liikennettä hoitavat bussit ja paikallisjunat.[7]

Kulttuuri[muokkaa]

Strøget, kävelykatu Kööpenhaminan keskustassa avattiin vuonna 1962.[8] Meren rannalla Churchill-puistossa sijaitseva, H.C. Andersenin satuhahmoon perustuva Pieni merenneito -patsas on yksi Kööpenhaminan symboleista.[9] Kaupungin tunnetuimpia kirkkoja on 1940-luvulla valmistunut Grundtvigin kirkko Bispebjergin kaupunginosassa.[10]

Tanskan yleisradioyhtiön Danmarks Radion pääkonttori on Kööpenhaminassa. Maan suurimpiin päivälehtiin kuuluvat päivälehdet Berlingske ja Politiken ilmestyvät Kööpenhaminassa, samoin iltapäivälehti Ekstra Bladet. Suuren pohjoismaisen viikkolehtien kustantajan Allerin pääkonttori on Kööpenhaminassa.

Urheilu[muokkaa]

Kööpenhaminassa toimii lukuisia eri lajien urheiluseuroja. Tanskan kahden johtavan jalkapallojoukkueen, Brøndby IF:n ja FC Københavnin kotikaupunki on Kööpenhamina. Kaupungissa on myös neljä jääkiekkojoukkuetta: Rødovre Mighty Bulls, Herlev Hornets, Amager Jets ja Nordsjælland Cobras. Kuten tanskalaiset yleensäkin, myös kööpenhaminalaiset ovat innokkaita käsipalloilijoita.

Kööpenhaminan panoraamakuva huhtikuulta 2005

Koulutus[muokkaa]

Kööpenhaminan yliopistossa on lähes 33 000 opiskelijaa ja yli 6 000 työntekijää, mikä tekee siitä maan suurimman yliopiston. Yliopiston kampukset on sijoiteltu ympäri kaupunkia. Vanhin niistä sijaitsee kaupungin keskustassa.

Lähteet[muokkaa]

  1. ↑ a b BEF44: Folketal 1. januar efter byområde Danmarks Statistik. Viitattu 20.2.2013. (tanskaksi)
  2. ↑ Stadig flere bor i byer Nyt fr Danmarks Statistik 2010
  3. ↑ Copenhagen History Copenhagen City Tourist (englanniksi)
  4. ↑ Status Tendens Öresund 2010
  5. ↑ Climatological Information WMO
  6. ↑ Copenhagen: Getting There Lonely Planet
  7. ↑ Getting Around Lonely Planet
  8. ↑ Stroget Visit Copenhagen
  9. ↑ The Little Memaid Visit Copenhagen
  10. ↑ Om Kirken Grundtvigs Kirke (tanskaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kööpenhamina.
Flag of Denmark.svg
Tanskan kuntien keskustaajamat
Pääkaupunkialue
Albertslund • Ballerup • Brøndby • Buddinge (osa Gladsaxea) • Dragør • Frederiksberg • Frederikssund • Frederiksværk (Halsnæsin kunta) • Gentofte • Glostrup • Helsinge (Gribskovin kunta) • Helsingør • Herlev • Hillerød • Holte (osa Rudersdalia) • Hvidovre • Hørsholm • Ishøj • Kokkedal (osa Hørsholmia, Fredensborgin kunta) • Kongens Lyngby (osa Lyngby-Taarbækiä) • Kööpenhamina • Lillerød (Allerødin kunta) • Rødovre • Rønne (Bornholmin kunta) • Stenløse (Egedalin kunta) • Taastrup (Høje-Taastrupin kunta) • Tårnby • Værløse (Furesøn kunta) • Vallensbæk
Sjællandin alue
Greve Strand (Greven kunta) • Haslev (Faxen kunta) • Holbæk • Højby (Odsherredin kunta) • Kalundborg • Kirke Hvalsø (Lejren kunta) • Køge • Maribo (Lollandin kunta) • Næstved • Nykøbing Falster (Guldborgsundin kunta) • Ringsted • Roskilde • Slagelse • Solrød Strand (Solrødin kunta) • Sorø • Store Heddinge (Stevnsin kunta) • Vordingborg
Etelä-Tanskan alue
Aabenraa • Assens • Bogense (Nordfynin kunta) • Esbjerg • Fredericia • Grindsted (Billundin kunta) • Haderslev • Kerteminde • Kolding • Middelfart • Nordby (Fanøn kunta) • Nyborg • Odense • Ringe (Faaborg-Midtfynin kunta) • Rudkøbing (Langelandin kunta) • Svendborg • Sønderborg • Tønder • Varde • Vejen • Vejle • Ærøskøbing (Ærøn kunta)
Keski-Jyllannin alue
Aarhus • Grenaa (Norddjursin kunta) • Hedensted • Herning • Hinnerup (Favrskovin kunta) • Holstebro • Horsens • Ikast (Ikast-Branden kunta) • Lemvig • Odder • Randers • Ringkøbing (Ringkøbing-Skjernin kunta) • Rønde (Syddjursin kunta) • Silkeborg • Skanderborg • Skive • Struer • Tranebjerg (Samsøn kunta) • Viborg
Pohjois-Jyllannin alue
Aabybro (Jammerbugtin kunta) • Aalborg • Aars (Vesthimmerlandin kunta) • Brønderslev • Byrum (Læsøn kunta) • Frederikshavn • Hjørring • Hobro (Mariagerfjordin kunta) • Nykøbing Mors (Morsøn kunta) • Støvring (Rebildin kunta) • Thisted
Tanskan lippu Tanskan 30 suurinta taajamaa väkiluvun mukaan (1.1.2012)
1. Hovedstadsområdet* 1 213 822 7. Kolding 57 540 13. Hørsholm* 45 865 19. Holstebro 34 378 25. Svendborg 26 897 Lähde: Danmarks Statistik (www.statbank.dk/BEF44)
2. Aarhus 252 213 8. Horsens 54 450 14. Silkeborg 42 807 20. Taastrup 32 719 26. Hjørring 24 867 * = taajama kuuluu useaan kuntaan
3. Odense 168 798 9. Vejle 51 804 15. Næstved 41 857 21. Slagelse 32 133 27. Frederikshavn 23 295
4. Aalborg 104 885 10. Roskilde 47 828 16. Fredericia 39 797 22. Hillerød 30 570 28. Nørresundby 21 671
5. Esbjerg 71 579 11. Herning 46 873 17. Viborg 37 635 23. Sønderborg 27 304 29. Ringsted 21 412
6. Randers 61 121 12. Helsingør* 46 368 18. Køge 35 295 24. Holbæk 27 195 30. Haderslev 21 396
Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2011/1.1.2012)
1. Ruotsin lippu Tukholma 881 235 11. Suomen lippu Vantaa 203 001 21. Ruotsin lippu Norrköping 132 124 31. Tanskan lippu Vejle 107 948 41. Tanskan lippu Viborg 93 725
2. Norjan lippu Oslo 613 285 12. Ruotsin lippu Uppsala 202 625 22. Suomen lippu Jyväskylä 132 062 32. Ruotsin lippu Borås 104 867 42. Ruotsin lippu Halmstad 93 231
3. Suomen lippu Helsinki 595 384 13. Tanskan lippu Aalborg 200 790 23. Ruotsin lippu Helsingborg 132 011 33. Suomen lippu Lahti 102 308 43. Ruotsin lippu Nacka 92 873
4. Tanskan lippu Kööpenhamina 547 087 14. Tanskan lippu Odense 191 434 24. Ruotsin lippu Jönköping 129 478 34. Ruotsin lippu Huddinge 101 010 44. Ruotsin lippu Södertälje 89 473
5. Ruotsin lippu Göteborg 526 089 15. Suomen lippu Turku 178 630 25. Norjan lippu Stavanger 127 506 35. Tanskan lippu Frederiksberg 100 025 45. Tanskan lippu Kolding 89 331
6. Tanskan lippu Aarhus 314 094 16. Norjan lippu Trondheim 176 348 26. Islannin lippu Reykjavík 118 814 36. Ruotsin lippu Eskilstuna 98 765 46. Tanskan lippu Silkeborg 89 261
7. Ruotsin lippu Malmö 307 758 17. Ruotsin lippu Linköping 148 521 27. Ruotsin lippu Uumaja 117 294 37. Suomen lippu Kuopio 97 433 47. Suomen lippu Kouvola 87 567
8. Norjan lippu Bergen 263 762 18. Suomen lippu Oulu 143 909 28. Tanskan lippu Esbjerg 115 010 38. Ruotsin lippu Sundsvall 96 687 48. Ruotsin lippu Karlstad 86 929
9. Suomen lippu Espoo 252 439 19. Ruotsin lippu Västerås 140 499 29. Norjan lippu Bærum 114 489 39. Ruotsin lippu Gävle 96 170 49. Ruotsin lippu Botkyrka 86 274
10. Suomen lippu Tampere 215 168 20. Ruotsin lippu Örebro 138 952 30. Ruotsin lippu Lund 112 950 40. Tanskan lippu Randers 95 711 50. Tanskan lippu Herning 86 274
Ruotsi: Statistiska centralbyrån Tanska: Danmarks Statistik Suomi: Tilastokeskus Norja: Statistisk sentralbyrå Islanti: Statistics Iceland
Euroopan pääkaupungit
Amsterdam  · Andorra la Vella  · Ateena  · Belgrad  · Berliini  · Bratislava  · Bern  · Bryssel  · Budapest  · Bukarest  · Chișinău  · Dublin  · Helsinki  · Kiova  · Kööpenhamina  · Lissabon  · Ljubljana  · Lontoo  · Luxemburg  · Madrid  · Minsk  · Monaco2  · Oslo  · Praha  · Pariisi  · Podgorica  · Pristina1  · Reykjavík  · Riika  · Rooma  · San Marino  · Sarajevo  · Sofia  · Skopje  · Tallinna  · Tirana  · Tiraspol1  · Tukholma  · Vaduz  · Valletta  · Varsova  · Vatikaanivaltio2  · Vilna  · Wien  · Zagreb

Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara  · Astana  · Baku  · Jerevan  · Moskova  · Nikosia  · Suhumi1  · Tbilisi  · Tskhinvali1

1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu.
2 Valtio on kaupunkivaltio.

Luettelo pääkaupungeista

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kööpenhamina&oldid=13219806