Kööpenhamina

Kööpenhamina (København) Københavns kommune
Vaakuna
Motto: "Tårnenes by, Kongens København"
Københavns kommune
Koordinaatit: 55°41′N, 12°34′E
Valtio	Tanska
Hallintoalue	Region Hovedstaden
Perustettu	1000-luku
– Ylipormestari	Ritt Bjerregaard
Pinta-ala
– Kaupunki	88 km²
– Metro	2 673 km²
Väkiluku  (2011)
– Kaupunki	539 542
– Metro	1 181 239
Verkkosivusto: http://www3.kk.dk/

Kööpenhamina (tansk. København) on Tanskan pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitsee Själlannin saarella, Juutinrauman salmen länsipuolella. Kööpenhaminan metropolialueella asuu yhteensä noin 1,2 miljoonaa ihmistä, ja itse Kööpenhaminan kaupungin asukasluku oli vuoden 2011 alussa 539 542. Kööpenhaminan kunta (tansk. Københavns Kommune) on osa Hovedstadenin hallintoaluetta. Kokonaan Kööpenhaminan sisällä sijaitsee pinta-alaltaan piskuinen Frederiksbergin kunta.

Historia

Satama-aluetta Kööpenhaminan edustalla noin 1900

Christianshavnin kanaali

Kööpenhaminan Tivoli on toiminut vuodesta 1843

Kööpenhaminan satamaa

Kööpenhamina oli 1100-luvun puoleen väliin asti vähäinen kalastajakylä, kunnes piispa Absalon linnoitti sen 1167. Hyvä satama edesauttoi Kööpenhaminan nousua, ja siitä tuli tärkeä kauppakeskus (kaupungin nimi tarkoittaa kauppasatamaa). Hansaliitto hyökkäsi sen kimppuun useasti havaittuaan sen potentiaaliseksi kilpailijaksi. Kaupungin perustamisasiakirja on vuodelta 1254, arkkipiispa Jakob Erlandsenilta.

Vuosina 1658–1659 Kööpenhamina kesti Ruotsin Kaarle X:n piirityksen. Vuonna 1801 brittilaivasto taisteli tanskalaisten kanssa suuren Kööpenhaminan taistelun kaupungin edustalla. Kaupunki kärsi suuria vaurioita 1807 brittien pommitettua sitä estääkseen Tanskan laivastoa antautumasta Napoleonille.

Toisen maailmansodan aikana Kööpenhamina oli saksalaisten miehittämänä 9. huhtikuuta 1940 – 4. toukokuuta 1945. Kaupunki on kasvanut sodan jälkeen voimakkaasti.

Vuonna 1971 kaupunginosassa Christianshavnissa perustettiin Kristianian kaupunki, jonka väestö määrää lähes täysin omasta toiminnastaan. Christianiassa oli avoimia coffee shoppeja, jotka siis myivät kannabista. Suurin osa näistä suljettiin vuosina 2005 ja 2006 poliisin toimesta.

Kesästä 2000 Kööpenhaminan ja Malmön kaupungit ovat olleet yhdistettyjä Juutinrauman sillalla, joka mahdollistaa juna- ja tieliikenteen ylityksen. Sen tuloksena Kööpenhaminasta on tullut suuremman, kahteen valtioon levittäytyvän metropolialueen keskus. Siltaa ei kuitenkaan ole käytetty tieliikenteeseen niin paljon kuin toivottiin, todennäköisesti kalliiden siltamaksujen vuoksi.^lähde? Junamatkustajia on sen sijaan suuri ja kasvava määrä. Myös yhteisvaluutan puute on estänyt kaupunkien integraatiota, vaikkakin kasvava joukko kauppoja, ravintoloita yms. huolii myös naapurimaan valuutan.

Vuoteen 2007 saakka Kööpenhaminaa ympäröi Kööpenhaminan lääni, johon Kööpenhamina itse ei kuitenkaan kuulunut. Sillä oli itsellään lääninoikeudet, mutta sekaannuksen vaaran takia sitä ei sanottu lääniksi, vaan kaupungiksi tai kunnaksi. 1. tammikuuta 2007 Tanskan kuntauudistuksen yhteydessä Kööpenhaminan erityisoikeudet lakkasivat ja siitä tuli hallinnollinen kunta.

Kööpenhamina on arvioitu erilaisissa tutkimuksissa yhdeksi maailman elinkelpoisimmista kaupungeista, ja infrastruktuuria sekä joukkoliikennettä pidetään tehokkaina. Kaupungilla on bussiliikenteen lisäksi liikennöinyt kaksi metrolinjaa. Ensimmäinen otettiin käyttöön vuonna 2002 ja toinen 2007. Kaupungissa on järjestetty useita maailmanpolitiikan konferensseja, mm. Kööpenhaminan ilmastokokous 2009.
Kalliista hintatasosta huolimatta asuminen on suhteellisen edullista maan ja kaupungin edistyksellisen asuntopolitiikan ja kaupunkisuunnittelun ansiosta.

Maantiede ja ilmasto

Pääosa Köpenhaminasta sijaitsee Sjællandilla, pieni osa Amagerin saarella. Kaupunki on enimmäksene varsin tasaista, mutta sen luoteisosassa on Søborgin ja Høje Gladsaxen 50 metriä korkeat mäet.

Kööpenhaminan lämpimimmät kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on noin 20 astetta. Kylmimpien kuukausien, tammi- ja helmikuun, keskimääräinen alin on -2 astetta. Talvien kylmyys ja lumisuus vaihtelee vuosittain - esim. talven 2007–2008 keskilämpötilat olivat samankaltaisia kuin Etelä-Euroopassa normaalisti, kun taas 2009–2010 satoi lunta sen verran kuin Suomessa keskimääräisenä talvena. Kesät ovat 1990- ja 2000-luvuilla tulleet huomattavasti lämpimämmiksi ja vähäsateisemmiksi. Sadetta saadaan ympäri vuoden, eniten heinäkuussa (57 mm) vähiten helmikuussa (24 mm) Keskimäärin sadepäiviä on 11–17 joka kuukaudessa eli joka toinen tai kolmas päivä sataa.

Liikenne

Kööpenhaminan lentoasema Kastrupissa, yhdeksän kilometriä kaupungin keskustasta on Skandinavian vilkkain, sieltä on lentoja yli sataan kohteeseen. Kaupungista on säännöllistä matkustajalaivaliikennettä Norjaan ja Puolaan. Saksan puolelle, esimerkiksi Hampuriin, pääsee laiva-juna-yhdistelmällä. Kaikki pitkänmatkan junat kulkevat päärautatieaseman kautta.

Kööpenhaminan metro liikennöi ilman kuljettajia. Sen lisäksi sisäistä liikennettä hoitavat bussit ja paikallisjunat.

Kulttuuri

Strøget, kävelykatu Kööpenhaminan keskustassa avattiin vuonna 1962. Kööpenhaminan laajamittainen kävelykatuverkosto on pääosin arkkitehti ja professori Jan Gehlin viimeisen 40 vuoden suunnittelun tulosta.^lähde? Meren rannalla kaupungin Churchill-puistossa sijaitseva, H.C. Andersenin satuhahmoon perustuva Pieni merenneito -patsas on yksi Kööpenhaminan symboleista. Kaupungin tunnetuimpia kirkkoja on 1940-luvulla valmistunut Grundtvigin kirkko Bispebjergin kaupunginosassa.

Tanskan yleisradioyhtiön Danmarks Radion pääkonttori on Kööpenhaminassa. Maan suurimpiin päivälehtiin kuuluvat päivälehdet Berlingske ja Politiken ilmestyvät Kööpenhaminassa, samoin iltapäivälehti Ekstra Bladet. Suuren pohjoismaisen viikkolehtien kustantajan Allerin pääkonttori on Kööpenhaminassa.

Urheilu

Kööpenhaminassa toimii laaja valikoima urheilujoukkueita. Tanskan kahden johtavan jalkapallojoukkueen, Brøndby IF:n ja FC Københavnin kotikaupunki on Kööpenhamina. Kaupungissa on myös neljä jääkiekkojoukkuetta: Rødovre Mighty Bulls, Herlev Hornets, Amager Jets ja Nordsjælland Cobras. Tanskalaiset ovat myös innokkaita käsipalloilijoita.

Kööpenhaminan panoraamakuva huhtikuulta 2005

Koulutus

Kööpenhaminan yliopistossa on lähes 33 000 opiskelijaa ja yli 6 000 työntekijää, mikä tekee siitä maan suurimman yliopiston. Yliopiston kampukset ovat sijoiteltu ympäri kaupunkia, joista vanhin sijaitsee sen keskustassa.

Aiheesta muualla

• Copenhagen Portal - Tourist & Visitors Guide to Copenhagen
• Københavns Kommune - virallinen kotisivu (tanskaksi)
• Wonderful Copenhagen - virallinen turistisivu (tanskaksi) (englanniksi)
• Copenhagen for Partiers - Tourist Guide (englanniksi)
• Alt om København - matkailutietoa (tanskaksi) (englanniksi)
• Use It - Copenhagen Low Budget Tourist Guide - tietoa pienen budjetin matkailijoille
• Kööpenhamina - Pieni matkaopas - Tietoa nähtävyyksistä, ajanvietemahdollisuuksista ja jokapäiväisestä selviytymisestä

Tanska

Euroopan pääkaupungit

Tanskan 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2009)

Kööpenhamina 518 574 Aarhus 239 865 Odense 158 678 Aalborg 101 497 Frederiksberg 95 029 Esbjerg 71 025

Gentofte 69 794 Gladsaxe 63 233 Randers 59 842 Kolding 56 249 Horsens 52 518 Lyngby-Taarbæk 51 532

Vejle 50 654 Hvidovre 49 366 Roskilde 46 292 Helsingør 46 028 Herning 45 470 Silkeborg 41 979

Næstved 41 717 Greve Strand 40 889 Tårnby 40 214 Fredericia 39 484 Ballerup 38 729 Rødovre 36 228

Viborg 35 108 Køge 34 733 Holstebro 34 062 Brøndby 33 762 Taastrup 32 102 Slagelse 31 682

Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2009)

1. Tukholma	810 100	11. Vantaa	196 200	21. Norrköping	128 100	31. Lahti	100 300	41. Södertälje	84 800
2. Helsinki	578 100	12. Uppsala	190 700	22. Helsingborg	126 800	32. Frederiksberg	95 000	42. Karlstad	84 000
3. Oslo	560 500	13. Turku	175 700	23. Jönköping	125 200	33. Sundsvall	95 000	43. Växjö	81 100
4. Kööpenhamina	518 600	14. Trondheim	165 200	24. Reykjavík	119 800	34. Eskilstuna	94 800	44. Botkyrka	80 100
5. Göteborg	500 200	15. Odense	158 700	25. Stavanger	119 600	35. Huddinge	94 200	45. Kristiansand	78 900
6. Malmö	286 500	16. Linköping	141 900	26. Uumaja	112 700	36. Gävle	93 500	46. Kristianstad	78 000
7. Bergen	247 700	17. Oulu	137 400	27. Bærum	108 100	37. Kuopio	92 000	47. Pori	76 400
8. Espoo	242 400	18. Västerås	134 700	28. Lund	107 400	38. Halmstad	90 200	48. Haninge	75 000
9. Aarhus	239 900	19. Örebro	132 300	29. Aalborg	101 500	39. Kouvola	88 400	49. Luulaja	73 400
10. Tampere	209 700	20. Jyväskylä	128 200	30. Borås	101 500	40. Nacka	85 700	50. Kungsbacka	72 700