Kööpenhamina
| Kööpenhamina (København) Københavns kommune |
|||
|
|||
| Motto: "Tårnenes by, Kongens København" | |||
| Københavns kommune | |||
| Koordinaatit: | |||
|---|---|---|---|
| Valtio | |||
| Hallintoalue | Region Hovedstaden | ||
| Perustettu | 1000-luku | ||
| – Ylipormestari | Ritt Bjerregaard | ||
| Pinta-ala | |||
| – Kaupunki | 88 km² | ||
| – Metro | 2 673 km² | ||
| Väkiluku (2011) | |||
| – Kaupunki | 539 542 | ||
| – Metro | 1 181 239 | ||
| Verkkosivusto: http://www3.kk.dk/ | |||
Kööpenhamina (tansk. København) on Tanskan pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitsee Själlannin saarella, Juutinrauman salmen länsipuolella. Kööpenhaminan metropolialueella asuu yhteensä noin 1,2 miljoonaa ihmistä,[1] ja itse Kööpenhaminan kaupungin asukasluku oli vuoden 2011 alussa 539 542.[2] Kööpenhaminan kunta (tansk. Københavns Kommune) on osa Hovedstadenin hallintoaluetta. Kokonaan Kööpenhaminan sisällä sijaitsee pinta-alaltaan piskuinen Frederiksbergin kunta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Kööpenhamina oli 1100-luvun puoleen väliin asti vähäinen kalastajakylä, kunnes piispa Absalon linnoitti sen 1167. Hyvä satama edesauttoi Kööpenhaminan nousua, ja siitä tuli tärkeä kauppakeskus (kaupungin nimi tarkoittaa kauppasatamaa). Hansaliitto hyökkäsi sen kimppuun useasti havaittuaan sen potentiaaliseksi kilpailijaksi. Kaupungin perustamisasiakirja on vuodelta 1254, arkkipiispa Jakob Erlandsenilta.[3]
Vuosina 1658–1659 Kööpenhamina kesti Ruotsin Kaarle X:n piirityksen. Vuonna 1801 brittilaivasto taisteli tanskalaisten kanssa suuren Kööpenhaminan taistelun kaupungin edustalla. Kaupunki kärsi suuria vaurioita 1807 brittien pommitettua sitä estääkseen Tanskan laivastoa antautumasta Napoleonille.
Toisen maailmansodan aikana Kööpenhamina oli saksalaisten miehittämänä 9. huhtikuuta 1940 – 4. toukokuuta 1945. Kaupunki on kasvanut sodan jälkeen voimakkaasti.
Vuonna 1971 kaupunginosassa Christianshavnissa perustettiin Kristianian kaupunki, jonka väestö määrää lähes täysin omasta toiminnastaan. Christianiassa oli avoimia coffee shoppeja, jotka siis myivät kannabista. Suurin osa näistä suljettiin vuosina 2005 ja 2006 poliisin toimesta.
Kesästä 2000 Kööpenhaminan ja Malmön kaupungit ovat olleet yhdistettyjä Juutinrauman sillalla, joka mahdollistaa juna- ja tieliikenteen ylityksen. Sen tuloksena Kööpenhaminasta on tullut suuremman, kahteen valtioon levittäytyvän metropolialueen keskus.[4] Siltaa ei kuitenkaan ole käytetty tieliikenteeseen niin paljon kuin toivottiin, todennäköisesti kalliiden siltamaksujen vuoksi.lähde? Junamatkustajia on sen sijaan suuri ja kasvava määrä. Myös yhteisvaluutan puute on estänyt kaupunkien integraatiota, vaikkakin kasvava joukko kauppoja, ravintoloita yms. huolii myös naapurimaan valuutan.
Vuoteen 2007 saakka Kööpenhaminaa ympäröi Kööpenhaminan lääni, johon Kööpenhamina itse ei kuitenkaan kuulunut. Sillä oli itsellään lääninoikeudet, mutta sekaannuksen vaaran takia sitä ei sanottu lääniksi, vaan kaupungiksi tai kunnaksi. 1. tammikuuta 2007 Tanskan kuntauudistuksen yhteydessä Kööpenhaminan erityisoikeudet lakkasivat ja siitä tuli hallinnollinen kunta.
Kööpenhamina on arvioitu erilaisissa tutkimuksissa yhdeksi maailman elinkelpoisimmista kaupungeista, ja infrastruktuuria sekä joukkoliikennettä pidetään tehokkaina. Kaupungilla on bussiliikenteen lisäksi liikennöinyt kaksi metrolinjaa. Ensimmäinen otettiin käyttöön vuonna 2002 ja toinen 2007. Kaupungissa on järjestetty useita maailmanpolitiikan konferensseja, mm. Kööpenhaminan ilmastokokous 2009.
Kalliista hintatasosta huolimatta asuminen on suhteellisen edullista maan ja kaupungin edistyksellisen asuntopolitiikan ja kaupunkisuunnittelun ansiosta.
[muokkaa] Maantiede ja ilmasto
Pääosa Köpenhaminasta sijaitsee Sjællandilla, pieni osa Amagerin saarella. Kaupunki on enimmäksene varsin tasaista, mutta sen luoteisosassa on Søborgin ja Høje Gladsaxen 50 metriä korkeat mäet.
Kööpenhaminan lämpimimmät kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on noin 20 astetta. Kylmimpien kuukausien, tammi- ja helmikuun, keskimääräinen alin on -2 astetta. Talvien kylmyys ja lumisuus vaihtelee vuosittain - esim. talven 2007–2008 keskilämpötilat olivat samankaltaisia kuin Etelä-Euroopassa normaalisti, kun taas 2009–2010 satoi lunta sen verran kuin Suomessa keskimääräisenä talvena. Kesät ovat 1990- ja 2000-luvuilla tulleet huomattavasti lämpimämmiksi ja vähäsateisemmiksi. Sadetta saadaan ympäri vuoden, eniten heinäkuussa (57 mm) vähiten helmikuussa (24 mm) Keskimäärin sadepäiviä on 11–17 joka kuukaudessa eli joka toinen tai kolmas päivä sataa.[5]
[muokkaa] Liikenne
Kööpenhaminan lentoasema Kastrupissa, yhdeksän kilometriä kaupungin keskustasta on Skandinavian vilkkain, sieltä on lentoja yli sataan kohteeseen. Kaupungista on säännöllistä matkustajalaivaliikennettä Norjaan ja Puolaan. Saksan puolelle, esimerkiksi Hampuriin, pääsee laiva-juna-yhdistelmällä. Kaikki pitkänmatkan junat kulkevat päärautatieaseman kautta.[6]
Kööpenhaminan metro liikennöi ilman kuljettajia. Sen lisäksi sisäistä liikennettä hoitavat bussit ja paikallisjunat.[7]
[muokkaa] Kulttuuri
Strøget, kävelykatu Kööpenhaminan keskustassa avattiin vuonna 1962.[8] Kööpenhaminan laajamittainen kävelykatuverkosto on pääosin arkkitehti ja professori Jan Gehlin viimeisen 40 vuoden suunnittelun tulosta.lähde? Meren rannalla kaupungin Churchill-puistossa sijaitseva, H.C. Andersenin satuhahmoon perustuva Pieni merenneito -patsas on yksi Kööpenhaminan symboleista.[9] Kaupungin tunnetuimpia kirkkoja on 1940-luvulla valmistunut Grundtvigin kirkko Bispebjergin kaupunginosassa.[10]
Tanskan yleisradioyhtiön Danmarks Radion pääkonttori on Kööpenhaminassa. Maan suurimpiin päivälehtiin kuuluvat päivälehdet Berlingske ja Politiken ilmestyvät Kööpenhaminassa, samoin iltapäivälehti Ekstra Bladet. Suuren pohjoismaisen viikkolehtien kustantajan Allerin pääkonttori on Kööpenhaminassa.
[muokkaa] Urheilu
Kööpenhaminassa toimii laaja valikoima urheilujoukkueita. Tanskan kahden johtavan jalkapallojoukkueen, Brøndby IF:n ja FC Københavnin kotikaupunki on Kööpenhamina. Kaupungissa on myös neljä jääkiekkojoukkuetta: Rødovre Mighty Bulls, Herlev Hornets, Amager Jets ja Nordsjælland Cobras. Tanskalaiset ovat myös innokkaita käsipalloilijoita.
[muokkaa] Koulutus
Kööpenhaminan yliopistossa on lähes 33 000 opiskelijaa ja yli 6 000 työntekijää, mikä tekee siitä maan suurimman yliopiston. Yliopiston kampukset ovat sijoiteltu ympäri kaupunkia, joista vanhin sijaitsee sen keskustassa.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Stadig flere bor i byer Nyt fr Danmarks Statistik 2010
- ↑ Folketal og boliger i bydele og roder Koncernservice Statistik
- ↑ Copenhagen History Copenhagen City Tourist (englanniksi)
- ↑ Status Tendens Öresund 2010
- ↑ Climatological Information WMO
- ↑ Copenhagen: Getting There Lonely Planet
- ↑ Getting Around Lonely Planet
- ↑ Stroget Visit Copenhagen
- ↑ The Little Memaid Visit Copenhagen
- ↑ Om Kirken Grundtvigs Kirke (tanskaksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Copenhagen Portal - Tourist & Visitors Guide to Copenhagen
- Københavns Kommune - virallinen kotisivu (tanskaksi)
- Wonderful Copenhagen - virallinen turistisivu (tanskaksi) (englanniksi)
- Copenhagen for Partiers - Tourist Guide (englanniksi)
- Alt om København - matkailutietoa (tanskaksi) (englanniksi)
- Use It - Copenhagen Low Budget Tourist Guide - tietoa pienen budjetin matkailijoille
- Kööpenhamina - Pieni matkaopas - Tietoa nähtävyyksistä, ajanvietemahdollisuuksista ja jokapäiväisestä selviytymisestä
| Entiset läänit
Frederiksborgin lääni | Fynin lääni | Kööpenhaminan lääni | Pohjois-Jyllannin lääni | Riben lääni | Ringkjøbingin lääni | Roskilden lääni | Etelä-Jyllannin lääni | Storstrømin lääni | Vejlen lääni | Viborgin lääni | Länsi-Sjellannin lääni | Århusin lääni |
| Kunnat, joilla oli lääninoikeudet
Bornholm | Frederiksberg | Kööpenhamina |
| Amsterdam · Andorra la Vella · Ateena · Belgrad · Berliini · Bratislava · Bern · Bryssel · Budapest · Bukarest · Chișinău · Dublin · Helsinki · Kiova · Kööpenhamina · Lissabon · Ljubljana · Lontoo · Luxemburg · Madrid · Minsk · Monaco2 · Oslo · Praha · Pariisi · Podgorica · Pristina1 · Reykjavík · Riika · Rooma · San Marino · Sarajevo · Sofia · Skopje · Tallinna · Tirana · Tiraspol1 · Tukholma · Vaduz · Valletta · Varsova · Vatikaanivaltio2 · Vilna · Wien · Zagreb |
|
Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara · Astana · Baku · Jerevan · Moskova · Nikosia · Suhumi1 · Tbilisi · Tskhinvali1 |
|
1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. |
|
|
| 1. |
810 100 | 11. |
196 200 | 21. |
128 100 | 31. |
100 300 | 41. |
84 800 |
| 2. |
578 100 | 12. |
190 700 | 22. |
126 800 | 32. |
95 000 | 42. |
84 000 |
| 3. |
560 500 | 13. |
175 700 | 23. |
125 200 | 33. |
95 000 | 43. |
81 100 |
| 4. |
518 600 | 14. |
165 200 | 24. |
119 800 | 34. |
94 800 | 44. |
80 100 |
| 5. |
500 200 | 15. |
158 700 | 25. |
119 600 | 35. |
94 200 | 45. |
78 900 |
| 6. |
286 500 | 16. |
141 900 | 26. |
112 700 | 36. |
93 500 | 46. |
78 000 |
| 7. |
247 700 | 17. |
137 400 | 27. |
108 100 | 37. |
92 000 | 47. |
76 400 |
| 8. |
242 400 | 18. |
134 700 | 28. |
107 400 | 38. |
90 200 | 48. |
75 000 |
| 9. |
239 900 | 19. |
132 300 | 29. |
101 500 | 39. |
88 400 | 49. |
73 400 |
| 10. |
209 700 | 20. |
128 200 | 30. |
101 500 | 40. |
85 700 | 50. |
72 700 |
Tätä sivua ei ole