Kööpenhamina

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kööpenhamina
(København)
Kuvakollaasi Kööpenhaminasta.
Kuvakollaasi Kööpenhaminasta.
Vaakuna
Vaakuna
Motto: "Tårnenes by, Kongens København"

Kööpenhamina

Koordinaatit: 55°40′0″N, 12°34′0″E

Valtio Tanskan lippu Tanska
Alue Pääkaupunkialue
Kunta Kööpenhaminan kunta
Perustettu 1000-luku
Hallinto
 – Ylipormestari Frank Jensen
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala
  • Kaupunki 74.7 km2, km²
Väkiluku 549 050
 – Metropolialue 1 950 522
Ajankohdan 1.1.2012 mukainen väkilukutieto koskee taajamaa (tansk. by), ja sen lähteenä on Danmarks Statistik.[1]

Kööpenhamina (tansk. København) on Tanskan pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitsee Själlannin saarella, Juutinrauman salmen länsipuolella. Kööpenhaminan kuntarajat ylittävällä taajama-alueella (Hovedstadsområdet) asuu yhteensä noin 1,2 miljoonaa ihmistä,[2] ja itse Kööpenhaminassa siitä asui vuoden 2012 alussa 549 050 henkeä.[1] Kööpenhaminan kunta (tansk. Københavns Kommune) on osa Pääkaupunkialueen hallintoaluetta. Kokonaan Kööpenhaminan rajojen sisäpuolella sijaitsee pinta-alaltaan piskuinen Frederiksbergin kunta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satama-aluetta Kööpenhaminan edustalla noin vuonna 1900
Christianshavnin kanaali.
Kööpenhaminan Tivoli on toiminut vuodesta 1843.
Kööpenhaminan satamaa.

Kööpenhamina oli 1100-luvun puoliväliin asti vähäinen kalastajakylä, kunnes piispa Absalon linnoitutti sen vuonna 1167. Edullisella paikalla sijaitseva satama edesauttoi Kööpenhaminan nousua, ja siitä tuli tärkeä kauppakeskus (kaupungin nimi merkitsee ”kauppasatama”). Hansaliitto hyökkäsi sen kimppuun useasti havaittuaan sen potentiaaliseksi kilpailijakseen. Kaupungin perustamisasiakirja on vuodelta 1254, arkkipiispa Jakob Erlandsenilta.[3]

Vuosina 1658–1659 Kööpenhamina kesti Ruotsin Kaarle X:n piirityksen. Vuonna 1801 brittilaivasto taisteli tanskalaisia vastaan suuren Kööpenhaminan taistelun kaupungin edustalla. Kaupunki kärsi suuria vaurioita vuonna 1807 brittien pommitettua sitä estääkseen Tanskan laivastoa antautumasta Napoleonille.

Toisen maailmansodan aikana Kööpenhamina oli saksalaisten miehittämänä 9. huhtikuuta 1940 – 4. toukokuuta 1945. Kaupunki on kasvanut sodan jälkeen voimakkaasti.

Vuonna 1971 kaupunginosassa Christianshavnissa perustettiin Kristianian kaupunki, jonka väestö määrää lähes täysin omasta toiminnastaan. Christianiassa oli avoimia coffee shoppeja, jotka myivät kannabista. Poliisi sulki suurimman osa näistä vuosina 2005 ja 2006.

Kesästä 2000 Kööpenhaminan ja Malmön kaupungit ovat olleet yhdistettyinä Juutinrauman sillalla, joka mahdollistaa juna- ja tieliikenteen. Tämän tuloksena Kööpenhaminasta on tullut suuremman, kahteen valtioon levittäytyvän metropolialueen keskus.[4] Junamatkustajia sen sijaan on suuri ja kasvava määrä. Myös yhteisen valuutan puute on estänyt kaupunkien integraatiota, vaikkakin kasvava joukko liikkeitä kuten kauppoja ja ravintoloita ottaa vastaan myös naapurimaan valuuttaa.

Kööpenhamina on arvioitu erilaisissa tutkimuksissa yhdeksi maailman elinkelpoisimmista kaupungeista, ja sen infrastruktuuria sekä joukkoliikennettä pidetään tehokkaina. Kaupungissa on bussiliikenteen lisäksi liikennöinyt kaksi vuonna 2002 valmistunutta metrolinjaa. Viimeksi metroa on jatkettu vuonna 2007, ja kolmannen linjan odotetaan valmistuvan vuonna 2018. Kaupungissa on järjestetty useita maailmanpolitiikan konferensseja kuten Kööpenhaminan ilmastokokous 2009. Kalliista hintatasosta huolimatta asuminen on suhteellisen edullista maan ja kaupungin edistyksellisen asuntopolitiikan ja kaupunkisuunnittelun ansiosta.

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääosa Kööpenhaminasta sijaitsee Sjællandilla, pieni osa Amagerin saarella. Kaupunki on enimmäkseen varsin tasaista, mutta sen luoteisosassa on Søborgin ja Høje Gladsaxen 50 metriä korkeat mäet.

Kööpenhaminan lämpimimmät kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on noin 20 astetta. Kylmimpien kuukausien, tammi- ja helmikuun, keskimääräinen alin lämpötila on -2 astetta. Talvien kylmyys ja lumisuus vaihtelee vuosittain: esimerkiksi talven 2007–2008 keskilämpötilat olivat samankaltaisia kuin tavallisesti Etelä-Euroopassa, kun taas 2009–2010 satoi lunta sen verran kuin Suomessa keskimääräisenä talvena. Kesät ovat 1990- ja 2000-luvuilla tulleet huomattavasti lämpimämmiksi ja vähäsateisemmiksi. Sadetta esiintyy ympäri vuoden: eniten heinäkuussa (57 mm), vähiten helmikuussa (24 mm) Keskimäärin sadepäiviä on 11–17 joka kuukaudessa, mikä merkitsee, että keskimäärin joka toinen tai kolmas päivä sataa.[5]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kööpenhaminan lentoasema sijaitsee Kastrupissa, yhdeksän kilometriä kaupungin keskustasta. Se on Skandinavian vilkkain ja sieltä on lentoja yli sataan kohteeseen. Kaupungista on säännöllistä matkustajalaivaliikennettä Norjaan ja Puolaan. Saksan puolelle, esimerkiksi Hampuriin, on yhteys laiva-juna-yhdistelmällä. Kaikki pitkän matkan junat kulkevat päärautatieaseman kautta.[6]

Kööpenhaminan metro liikennöi ilman kuljettajia. Sen lisäksi sisäistä liikennettä hoitavat bussit ja paikallisjunat.[7]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strøget, kävelykatu Kööpenhaminan keskustassa avattiin vuonna 1962.[8] Meren rannalla Churchill-puistossa sijaitseva, H.C. Andersenin satuhahmoon perustuva Pieni merenneito -patsas on yksi Kööpenhaminan symboleista.[9] Kaupungin tunnetuimpia kirkkoja on 1940-luvulla valmistunut Grundtvigin kirkko Bispebjergin kaupunginosassa.[10]

Tanskan yleisradioyhtiön Danmarks Radion pääkonttori on Kööpenhaminassa. Maan suurimpiin päivälehtiin kuuluvat päivälehdet Berlingske ja Politiken ilmestyvät Kööpenhaminassa, samoin iltapäivälehti Ekstra Bladet. Suuren pohjoismaisen viikkolehtien kustantajan Allerin pääkonttori on Kööpenhaminassa.

Kööpenhamina on myös vilkas jazz-kaupunki, mitä pidetään musiikkityylin virallisen tuen lisäksi seurauksena siitä, että monet amerikkalaiset huippuluokan jazz-muusikot, kuten esimerkiksi Dexter Gordon, Ben Webster, Kennyn Drew ja Stan Getz muuttivat Pohjoismaihin ja erityisesti Kööpenhaminaan 1950- ja 1960-luvuilla.[11][12]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kööpenhaminassa toimii lukuisia eri lajien urheiluseuroja. Tanskan kahden johtavan jalkapallojoukkueen, Brøndby IF:n ja FC Københavnin kotikaupunki on Kööpenhamina. Kaupungissa on myös neljä jääkiekkojoukkuetta: Rødovre Mighty Bulls, Herlev Hornets, Amager Jets ja Nordsjælland Cobras. Kuten tanskalaiset yleensäkin, myös kööpenhaminalaiset ovat innokkaita käsipalloilijoita.

Kööpenhaminan panoraamakuva huhtikuulta 2005

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kööpenhaminan yliopistossa on lähes 33 000 opiskelijaa ja yli 6 000 työntekijää, mikä tekee siitä maan suurimman yliopiston. Yliopiston kampukset on sijoiteltu ympäri kaupunkia. Vanhin niistä sijaitsee kaupungin keskustassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BEF44: Folketal 1. januar efter byområde Danmarks Statistik. Viitattu 20.2.2013. (tanskaksi)
  2. Stadig flere bor i byer Nyt fr Danmarks Statistik 2010
  3. Copenhagen History Copenhagen City Tourist (englanniksi)
  4. Status Tendens Öresund 2010
  5. Climatological Information WMO
  6. Copenhagen: Getting There Lonely Planet
  7. Getting Around Lonely Planet
  8. Stroget Visit Copenhagen
  9. The Little Memaid Visit Copenhagen
  10. Om Kirken Grundtvigs Kirke (tanskaksi)
  11. Pohjoismainen jazz "ravistelee sisuskaluja!" UNRIC. Viitattu 5.3.2014. (suomeksi)
  12. Jazz on vallannut Kööpenhaminan Mondo/Annukka Oksanen. Viitattu 5.3.2014. (suomeksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kööpenhamina.