Kööpenhamina
Wikipedia
| Kööpenhamina (København) Københavns kommune |
|
| Motto: "Tårnenes by, Kongens København" | |
| Københavns kommune | |
| Koordinaatit: | |
|---|---|
| Valtio | Tanska |
| Hallintoalue | Region Hovedstaden |
| Perustettu | 1000-luku |
| - Ylipormestari | Ritt Bjerregaard |
| Pinta-ala | |
| – Kaupunki | 88 km² |
| – Metro | 2 673 km² |
| Väkiluku (2007) | |
| – Kaupunki | 503 699 |
| – Metro | 1 825 814 |
| Sivusto: http://www3.kk.dk/ | |
Kööpenhamina (tansk. København, lat. Hafnia tai Havnia) on Tanskan pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitsee Själlannin saarella, Juutinrauman salmen länsipuolella. Kööpenhaminan metropolialueella asuu yhteensä noin 1,8 miljoonaa ihmistä, ja itse Kööpenhaminan kaupungin asukasluku on 501 285 (2003). Kööpenhaminan kunta (tansk. Københavns Kommune) on osa Hovedstadenin hallintoaluetta. Kokonaan Kööpenhaminan sisällä sijaitsee pinta-alaltaan piskuinen Frederiksbergin kunta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Sven Haaraparta perusti Kööpenhaminan vuoden 1000 tienoilla. Se oli 1100-luvun puoleen väliin asti vähäinen kalastajakylä, kunnes piispa Absalon linnoitti sen 1167. Hyvä satama edesauttoi Kööpenhaminan nousua, ja siitä tuli tärkeä kauppakeskus (kaupungin nimi tarkoittaa kauppasatamaa). Hansaliitto hyökkäsi sen kimppuun useasti havaittuaan sen potentiaaliseksi kilpailijaksi. Kaupungin perustamisasiakirja on vuodelta 1254, arkkipiispa Jakob Erlandsenilta.
Vuosina 1658-59 Kööpenhamina kesti Ruotsin Kaarle X:n piirityksen. Vuonna 1801 brittilaivasto taisteli tanskalaisten kanssa suuren Kööpenhaminan taistelun kaupungin edustalla. Kaupunki kärsi suuria vaurioita 1807 brittien pommitettua sitä estääkseen Tanskan laivastoa antautumasta Napoleonille.
Toisen maailmansodan aikana Kööpenhamina oli saksalaisten miehittämänä 9. huhtikuuta 1940 – 4. toukokuuta 1945. Kaupunki on kasvanut sodan jälkeen voimakkaasti.
Vuonna 1971 kaupunginosassa Christianshavnissa perustettiin Kristianian kaupunki, jonka väestö määrää lähes täysin omasta toiminnastaan. Christianiassa oli avoimia coffee shoppeja, jotka siis myivät kannabista. Suurin osa näistä suljettiin vuosina 2005 ja 2006 poliisin toimesta.
Kesästä 2000 Kööpenhaminan ja Malmön kaupungit ovat olleet yhdistettyjä Juutinrauman sillalla, joka mahdollistaa juna- ja tieliikenteen ylityksen. Sen tuloksena Kööpenhaminasta on tullut suuremman, kahteen valtioon levittäytyvän metropolialueen keskus. Siltaa ei kuitenkaan ole käytetty tieliikenteeseen niin paljon kuin toivottiin, todennäköisesti kalliiden siltamaksujen vuoksi.lähde? Junamatkustajia on sen sijaan suuri ja kasvava määrä. Myös yhteisvaluutan puute on estänyt kaupunkien integraatiota, vaikkakin kasvava joukko kauppoja, ravintoloita yms. huolii myös naapurimaan valuutan.
Vuoteen 2007 saakka Kööpenhaminaa ympäröi Kööpenhaminan lääni, johon Kööpenhamina itse ei kuitenkaan kuulunut. Sillä oli itsellään lääninoikeudet, mutta sekaannuksen vaaran takia sitä ei sanottu lääniksi, vaan kaupungiksi tai kunnaksi. 1. tammikuuta 2007 Tanskan kuntauudistuksen yhteydessä Kööpenhaminan erityisoikeudet lakkasivat ja siitä tuli hallinnollinen kunta.
[muokkaa] Kulttuuri
Strøget, kävelykatu Kööpenhaminan keskustassa avattiin vuonna 1961. Kööpenhaminan laajamittainen kävelykatuverkosto on pääosin arkkitehti ja professori Jan Gehlin viimeisen 40 vuoden suunnittelun tulosta. Meren rannalla kaupungin Churchill-puistossa sijaitseva, H.C. Andersenin satuhahmoon perustuva Pieni merenneito -patsas on yksi Kööpenhaminan symboleista. Kaupungin tunnetuimpia kirkkoja on 1940-luvulla valmistunut Grundtvigin kirkko Bispebjergin kaupunginosassa.
[muokkaa] Urheilu
Kööpenhaminassa toimii laaja valikoima urheilujoukkueita. Tanskan kahden johtavan jalkapallojoukkueen, Brøndby IF:n ja FC Københavnin kotikaupunki on Kööpenhamina. Kaupungissa on myös neljä jääkiekkojoukkuetta: Rødovre Mighty Bulls, Herlev Hornets, Amager Jets ja Nordsjælland CobrasTanskalaiset ovat myös innokkaita käsiapalloilijoita.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Copenhagen Portal - Tourist & Visitors Guide to Copenhagen
- Københavns Kommune - virallinen kotisivu (tanskaksi)
- Wonderful Copenhagen - virallinen turistisivu (tanskaksi) (englanniksi)
- Copenhagen for Partiers - Tourist Guide (englanniksi)
- Alt om København - matkailutietoa (tanskaksi) (englanniksi)
- Use It - Copenhagen Low Budget Tourist Guide - tietoa pienen budjetin matkailijoille
| Entiset läänit
Frederiksborgin lääni | Fynin lääni | Kööpenhaminan lääni | Pohjois-Jyllannin lääni | Riben lääni | Ringkjøbingin lääni | Roskilden lääni | Etelä-Jyllannin lääni | Storstrømin lääni | Vejlen lääni | Viborgin lääni | Länsi-Sjellannin lääni | Århusin lääni |
| Kunnat, joilla oli lääninoikeudet
Bornholm | Frederiksberg | Kööpenhamina |
| Amsterdam · Andorra la Vella · Ateena · Barcelona · Belgrad · Berliini · Bratislava · Bern · Bryssel · Budapest · Bukarest · Chişinău · Dublin · Helsinki · Kiova · Kööpenhamina · Lontoo · Minsk · Lissabon · Ljubljana · Luxemburg · Monaco2 · Oslo · Praha · Pariisi · Podgorica · Priština1 · Reykjavík · Riika · Rooma · San Marino · Sarajevo · Sofia · Skopje · Tallinna · Tirana · Tiraspol1 · Tukholma · Vaduz · Valletta · Varsova · Vatikaanivaltio2 · Vilna · Wien · Zagreb |
|
Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara · Astana · Baku · Jerevan · Moskova · Nikosia · Suhumi1 · Tbilisi · Tskhinvali1 |
|
1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. |
|
1. Kööpenhamina 518 574 |
7. Gentofte 69 794 |
13. Vejle 50 654 |
19. Næstved 41 717 |
25. Viborg 35 108 |
|
1. |
11. |
21. |
31. |
41. |

