Päiväntasaajan Guinea

Wikipedia

espanjaksi: República de Guinea Ecuatorial ranskaksi: République de Guinée équatoriale portugaliksi: República da Guiné Equatorial
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Teodoro Obiang Nguema Mbasogo
Pääkaupunki	Malabo 3°45′N 8°47′E
Muita kaupunkeja
Pinta-ala  – josta sisävesiä	28 051 km² (sijalla 141) ei merkittävästi
Väkiluku (2007)  – väestötiheys  – väestönkasvu	551 201 [1] (sijalla 167 ) 16,9 / km² 2,015 [1] % (2007)
Viralliset kielet	espanja, portugali, ranska
Valuutta	CFA-frangi (XAF)
BKT (2007)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 111 25 690 miljoonaa USD 28 200 USD [1]
HDI (2002)	0,703 (sijalla 109)
Elinkeinorakenne	maatalous 2,8 %, palvelut 4,6 [1] %, teollisuus 92,5 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+1 ei käytössä
Itsenäisyys – Espanjasta	12. lokakuuta 1968
Lyhenne Maatunnus	GQ ajoneuvot: GQ lentokoneet: ?
Kansainvälinen suuntanumero	+240
Motto	Unidad, Paz, Justicia (yhtenäisyys, rauha, oikeus)
Kansallislaulu	Caminemos pisando las sendas

Päiväntasaajan Guinean tasavalta eli Päiväntasaajan Guinea on valtio Keski-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Kamerun ja Gabon. Maa koostuu Biokon (ent. Fernando Po) ja Annobónin saarista sekä Río Munin alueesta mantereella. Pääkaupunki on Malabo Biokon saarella.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Hallinnollinen jako 4 Maantiede 5 Talous 6 Väestöjakauma 7 Kulttuuri 8 Lähteet 9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Päiväntasaajan Guinean historia

Nykyisen Päiväntasaajan Guinean alueen ensimmäisten asukkaiden uskotaan olleen pygmejä joita on edelleen jäljellä eristäytyneinä ryhminä Rio Munin alueella. Muuttoliike 1600- ja 1800-luvuilla toi alueelle bantu- ja fang-heimoja.

Alue oli Portugalin siirtomaa 1474–1778 ja Espanjan siirtomaa vuoteen 1968. Itsenäistyttyään Päiväntasaajan Guinea joutui Francisco Macias Ngueman valtaan. Hän oli fangheimoon kuuluvan monngomoklaanin jäsen. Ngueman verinen itsevaltius kesti 11 vuotta, kunnes hänet teloitettiin sotilasvallankaappauksessa. Ngueman veljenpoika nousi valtaan, ja on jatkanut itsevaltiutta; hän oli vuosien 1996 ja 2002 vaalien ainoa ehdokas.^[2]

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Päiväntasaajan Guinean politiikka

Vuoden 1968 itsenäistymisen jälkeen Päiväntasaajan Guinealla on ollut kaksi päämiestä: ensimmäiset 11 vuotta maata hallitsi Francisco Macías Nguema jonka kaoottisella valtakaudella noin 50 000 guinealaista menetti henkensä ja 150 000 lähti maanpakoon. ^[3]. Nykyinen elinikäinen presidentti Teodoro Obiang Nguema Mbasogo järjesti sotilasvallankaappauksen 1979. Hän uusitutti perustuslain 1982, ja se hyväksyttiin kansanäänestyksessä 95,38 %:n enemmistöllä. Vuonna 2003 Obiang julistettiin "valtakunnan jumalaksi" ja hän sai oikeuden tappaa tai tapatuttaa kenet tahansa ilman seurauksia maan päällä tai helvettiin joutumista. ^[4] Ulkovaltojen tiedustelupalveluiden sanotaan olevan sekaantuneita juonitteluun nykyistä hallintoa vastaan.^lähde?

Presidentti nimittää pääministerin ja apulaispääministerin. Maassa on yksikamarinen, satajäseninen eduskunta, joka valitaan vaaleilla viiden vuoden välein. Vuonna 2004 valitussa parlamentissa pääpuolue PDGE:llä (Democratic Party for Equatorial Guinea) on 98 paikkaa, opposition CPDS:llä (Convergence Party for Social Democracy) kaksi paikkaa. Parlamentilla on kovin vähän valtaa. ^[5]

[muokkaa] Hallinnollinen jako

Päiväntasaajan Guinea jakautuu hallinnollisesti seitsemään provinssiin, jotka puolestaan jakautuvat kuntiin. Provinssit ovat (pääkaupungit suluissa):

1. Annobónin provinssi (San Antonio)
2. Bioko Norten provinssi (Malabo)
3. Bioko Surin provinssi (Luba)
4. Centro Surin provinssi (Evinayong)
5. Kié-Ntemin provinssi (Ebebiyín)
6. Litoralin provinssi (Bata)
7. Wele-Nzasin provinssi (Mongomo)

[muokkaa] Maantiede

Pääartikkeli: Päiväntasaajan Guinean maantiede

Päiväntasaajan Guinea sijaitsee Keski-Afrikan länsiosassa, mutta se ei sijaitse päiväntasaajan kohdalla, kuten nimestä voisi päätellä, vaan todellisuudessa se sijaitsee hieman liikaa pohjoisessa. Valtion hallitsema Annobón-saari taas sijaitsee päiväntasaajan eteläpuolella.

Päiväntasaajan Guinean alueeseen kuuluu mantereella olevan Río Munin alueen lisäksi viisi Guineanlahdella olevaa saarta.^[2] Suurin saari on Bioko, joka sijaitsee huomattavasti Päiväntasaajan Guinean muista alueista, sijaiten noin 40 kilometriä Kamerunin rajasta. Annobón sijaitsee noin 595 kilometriä lounaaseen Bioko-saaresta. Corisco, Elobey Grande ja Elobey Chico sijaitsevat Corisconlahdella

Mantereella oleva 26 003 neliökilometrin kokoinen Río Muni on valtion harvaanasutuin alue, sillä rannikko on mangrovesuota ja sisämaa tiheää sademetsää.^[2] Rannikon tasankojen jälkeen maisema kohoaa hiljalleen ylöspäin, kunnes Gabonin raja tulee vastaan. Rio Benito-joki, joka jakaa Río Munin kahtia, lähtee Päiväntasaajan Guinean itärajalta, ja laskee lopulta Guineanlahteen. Lämpötilat ja kosteus ovat Río Munissa pääosin pienempiä kuin Biokossa tai Annobonissa, mutta kasvavat rannikkoa lähestyttäessä.^[2]

Bioko, jota kutsuttiin ennen 1970-lukua Fernando Poksi, on Guineanlahden suurin saari 2 017 neliökilometrin alueellaan. Se on muodoltaan on saappaan näköinen, ja siellä on kaksi suurta vulkaanista muodostelmaa. Niiden väliin jää laakso, joka jakaa saaren kahtia sen kapeimmassa kohtaa. ^[6] Rantaviivaa on 195 kilometriä, ja etelässä ranta on kivikkoista, mutta pohjoisempaan mentäessä ranta muuttuu tasaisemmaksi, ja kylien väleissä on myös muutama maisemallinen hiekkaranta. Saarilla on jo pitkään viljelty kaakaota, ylemmillä rinteillä viljellään nykyään kahvia. Vulkaaniset rinteet kohoavat saaren keskiosissa muodostaen maan suurimman vuoren Pico Basilen (3 011 m).^[2] Saaren keskiosan maaperä on rikkonaista, jossa on lukuisia pieniä vesiputouksia.

Annobón löydettiin uudenvuodenpäivänä vuonna 1472.^[7] Se on pieni vulkaaninen saari, jonka pinta-ala on 18 neliökilometriä. Ranta on erittäin jyrkkää lukuun ottamatta pohjoisosaa, jossa päätulivuori muodostaa pienen järven. Suurin osa saaren 1 900 asukkaasta on kalastajia. Ilmasto on trooppinen: Annobónissa sataa paljon, ja siellä on tiheään vaihtuvia vuodenaikoja ja kovia myrskyjä.

[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Päiväntasaajan Guinean talous

Ennen itsenäistymistä Päiväntasaajan Guinean tärkein vientituote oli kaakao. Vuonna 1959 maan tulot asukasta kohti olivat Afrikan korkeimmat. Myöhemmin valtiontalous heittelehti kaakaon maailmanmarkkinahinnan mukana, ja 1993 IMF lopetti maan rahoittamisen vastuuttoman taloudenpidon takia. Vuonna 1996 löytyneet suuret öljyvarat muuttivat maan varallisuutta, ja aloittivat 20 prosentin vuosittaisen talouskasvun. Alueelta on löytynyt myös maakaasua, ja amerikkalaiset ovat nimittäneet Guineaa jopa uudeksi Kuwaitiksi.^[4]

Monilla ulkomaalaisilla yrityksillä on puunhaukkauslupa Päiväntasaajan Guinean alueella. Puun lisäksi maan suurimpia vientiartikkeleita ovat kaakao ja kahvi. Francisco Macias Ngueman aikakaudella maan talous raunioutui, ja yli 100 000 asukasta siirtyi pakolaisena naapurimaihin. Maan kaupunkilaisväestön osuus on yksi Afrikan suurimpia, mutta koska kaupungit ovat pieniä, ei niistä ole syntynyt tarpeeksi merkittäviä työvoima- ja markkina-alueita.^[2]

Päiväntasaajan Guinean taloudellisesti merkittävimmät luonnonvarat ovat öljy ja puu. Maalla on hyödyntämättömiä luonnonvaroja, kuten titaania, rautamalmia, mangaania, uraania, kultaa, öljyä ja maakaasua. Valtion talous on valtavassa kasvussa luonnonvarojen ansiosta,ja maan tulot asukasta kohti ovat yhä afrikan korkeimmat sekä maailmantilastojen neljänneksi korkeimmat.^[2] Merkittävimmät vientituotteet ovat kahvi ja kaakao.

[muokkaa] Väestöjakauma

Pääartikkeli: Päiväntasaajan Guinean väestöjakauma

Heinäkuussa 2007 maassa arvioitiin olevan 551 201 asukasta, ja väestönkasvun 2.015% luokkaa.^[8]

Useimmat Päiväntasaajan Guinean asukkaat kuuluvat bantuheimoihin. Suurimmat yksittäiset kielet ovat fang (Vuonna 2000 maassa oli 258 722 fangin puhujaa), bube (40 000 vuonna 1995) ja seki (11 000 vuonna 2001). ^[9] Pygmiheimot ovat integroituneet hallitseviin bantuheimoihin. Eurooppalaisia on alle tuhat, useimmat heistä espanjalaisia. Viralliset kielet ovat espanja ja ranska.^[8]

[muokkaa] Kulttuuri

Pääartikkeli: Päiväntasaajan Guinean kulttuuri

Päiväntasaajan Guinean ainoa yliopisto (Universidad Nacional de Guinea Ecuatorial, UNGE), on perustettu 1995, ja toimii kahdella paikkakunnalla: Malobossa ja Batassa.^[10] Joukkotiedotusvälineistä radio on tärkein, sillä maassa ei ilmesty päivittäin yhtään sanomalehteä.^[11] Päiväntasaajan Guinean jalkapallomaajoukkue ei ole liieemmin menestynyt arvokisoissa, mutta maa on valittu yhdessä naapurimaa Gabonin kanssa vuoden 2012 Afrikan kisojen isäntämaaksi.^[12] Päiväntasaajan Guineasta kotoisin oleva Javier Balboa pelaa Real Madridissa.^[13]

Maan pitkäaikainen siirtomaa-aika synnytti maahan espanjankielisen kirjallisuuden, joka on poikkeuksellisesti säilynyt nykypäivään saakka.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ ^{1,0 1,1 1,2 1,3 1,4} CIA - The World Factbook -- Equatorial Guinea 12. helmikuuta 2008. CIA. Viitattu 22. helmikuuta 2008. (englanniksi)
2. ↑ ^{2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6} Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
3. ↑ Despot's Fall 1979. Time. Viitattu 1.1.2008.
4. ↑ ^{4,0 4,1} Teodoro Obiang Nguema Mbasogo 3/2005. Dictator of the Month. Viitattu 1.1.2008.
5. ↑ CIA Factbook: Government
6. ↑ Biokon kartta Viitattu 1. tammikuuta 2008.
7. ↑ The island of "New Year" Equatorial Guinea (Huhtikuu 2002). Viitattu 1. tammikuuta 2008.
8. ↑ ^{8,0 8,1} Background Note: Equatorial Guinea 06/2007. US Department of State.
9. ↑ Ethnologue.com
10. ↑ Arcadia and UNGE
11. ↑ Equatorial Guinea's "God" 2003. BBC.
12. ↑ Gabon starts building for 2012 < Julkaisija = BBC
13. ↑ Balboa: Raul Should Be In The Spain Squad Goal.com.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kamerunin ja Päiväntasaajan Guinean Pygmien Kulttuuri, musiikki ja kuvat