Kleptokratia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valtiomuodot

Tämä artikkeli on osa
Politiikka-luokkaa

muokkaa

Kleptokratia (”varkaiden valta”) viittaa hallintoon, joka on niin korruptoitunut, että varastaminen on institutionalisoitu. Kleptokratiassa lähes kaikki hallituksen mekanismit on tarkoitettu verottamaan kansaa, jotta kleptokraatit saisivat lisää varoja ja että ”hallitus” pysyisi vallassa. Kleptokraatit käyttävät usein rahanpesua ja salaisia pankkitilejä peittääkseen laittomat tulonsa. Kaikki kleptokratiat ovat plutokratioita, mutta kaikki plutokratiat eivät ole kleptokratioita.

Kleptokratiat ovat yleensä diktatuureja, koska demokratia tekisi kleptokraattien toiminnasta vaikeampaa tai mahdotonta. Taloudellisesti kleptokratiat menestyvät yleensä erittäin huonosti korruptioon menevien varojen takia, joten ne ovat usein epäpäteviä ja levottomia valtioita. Usein kleptokratia ei edes yritä ylläpitää vähäisintäkään oikeusvaltion julkisivua.

Kleptokratiat voivat saada varoja toimintaansa myös väärinkäyttämällä luonnonvaroja. Esimerkiksi timanteista, mineraaleista ja joskus myös öljystä tulevat varat menevät korruptoituneelle johdolle tai sen apureille. Usein myös kehitysavun väärinkäyttö on kehitysmaakleptokratioiden tunnusmerkki.

Korruption vastainen järjestö Transparency International teki vuonna 2004 luettelon arvioidensa perusteella kymmenestä eniten itseään rikastuttaneesta johtajasta.[1]

  1. Entinen Indonesian presidentti Suharto ($15 miljardia – $35 miljardia)
  2. Entinen Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos ($5 miljardia – $10 miljardia)
  3. Entinen Zairen presidentti Mobutu Sese Seko ($5 miljardia)
  4. Entinen Nigerian presidentti Sani Abacha ($2 miljardia – $5 miljardia)
  5. Entinen Jugoslavian presidentti Slobodan Milošević ($1 miljardia)
  6. Entinen Haitin presidentti Jean-Claude Duvalier ($300 miljoonaa – $800 miljoonaa)
  7. Entinen Perun presidentti Alberto Fujimori ($600 miljoonaa)
  8. Entinen Ukrainan pääministeri Pavlo Lazarenko ($114 miljoonaa – $200 miljoonaa)
  9. Entinen Nicaraguan presidentti Arnoldo Alemán ($100 miljoonaa)
  10. Entinen Filippiinien presidentti Joseph Estrada ($78 miljoonaa – $80 miljoonaa)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]