Benin

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

République du Bénin
lippu
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Yayi Boni
Pääkaupunki	Porto-Novo (240 744 as.), Cotonou (898 790 as.)1
Muita kaupunkeja	Natitingou (243 414 as.) Abomey Ouidah Parakou Grand Popo
Pinta-ala  – josta sisävesiä	112 620 km² (sijalla 99) 1,8 %
Väkiluku (?)  – väestötiheys  – väestönkasvu	7 041 490 (sijalla 94) 60 < / km² 2,82 % (2005)
Viralliset kielet	ranska
Valuutta	CFA-frangi (XOF)
BKT (2006)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 146 8,931 miljardia USD 1100 USD
HDI (2002)	0,421 (sijalla 161)
Elinkeinorakenne	maatalous 36,3 %, palvelut 49,4 %, teollisuus 14,3 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+1 ei käytössä
Itsenäisyys – Ranskasta	1. elokuuta 1960
Lyhenne Maatunnus	BJ ajoneuvot: DY lentokoneet: TY
Kansainvälinen suuntanumero	+229
Motto	Fraternité, Justice, Travail (Veljeys, oikeus, työ)
Kansallislaulu	L'Aube Nouvelle
1Porto-Novo on perustuslaillinen pääkaupunki, Cotonou hallinnollinen pääkaupunki.

Beninin tasavalta eli Benin (vuoteen 1975 Dahomey) on valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat lännessä Togo, pohjoisessa Burkina Faso ja Niger, sekä idässä Nigeria. Etelässä Benin rajoittuu Guineanlahteen. Beninin virallinen pääkaupunki on Porto Novo, mutta hallitus pitää majaansa Cotonoussa.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Maantiede 4 Talous 5 Väestöjakauma 6 Kulttuuri 7 Merkittävimmät luonnonvarat 8 Merkittävimmät vientituotteet 9 Departementit 10 Lähteet 11 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Beninin aluetta hallitsi 1600-luvulta alkaen Dahomeyn kuningaskunta, jonka valta ulottui nykyisen Beninin rajojen yli. Kuningaskunnan mahti perustui paljolti orjakauppaan eurooppalaisten kanssa ja näiltä hankittuihin tuliaseisiin. Ranska kuitenkin valtasi kuningaskunnan 1892–1894 ja teki siitä siirtomaansa osana Ranskan Länsi-Afrikkaa.

Benin sai itsehallinnon 1958 nimellä Dahomeyn tasavalta ja itsenäisyyden 1. elokuuta 1960. Itsenäisyyden alkuvuosien levottomuuden ja toistuvien kaappausten jälkeen valtaan nousi majuri Mathieu Kérékou. Kerokoun johdolla maa julistettiin sosialistiseksi ja marxismi-leninismistä tehtiin virallinen ideologia. Maan nimeksi vaihdettiin vuonna 1974 Beninin tasavalta muinaisen Beninin kuningaskunnan mukaan, vaikka kuningaskunta olikin sijainnut Nigerian alueella. 1990-luvun alussa Kérékou kuitenkin taipui koti- ja ulkomaiseen paineeseen laillistaen monipuoluejärjestelmän ja järjestäen vapaat vaalit 1991. Vaaleissa Kérékoun seuraajaksi nousi pääministeri Nicéphore Soglo. Vuoden 1996 presidentinvaaleissa Kérékou nousi kuitenkin jälleen valtaan ja uusi kautensa vuoden 2001 vaaleissa, joita häviäjät syyttivät vilpillisiksi.

Maaliskuussa 2006 Yayi Boni voitti presidentinvaalit. Huhtikuussa 2007 hänen puolueensa voitti enemmistön parlamentissä.^[1]

[muokkaa] Politiikka

Presidentti ja 206-jäseninen kansalliskokous valitaan viideksi vuodeksi yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla. Pääministeri johtaa ministerineuvostoa, joka on kansallisen toimeenpanevan neuvoston pysyvä komitea. Beninissä oli vain yksi puolue, mutta uudistukset 1989-1990 toivat maahan monipuoluejärjestelmän. Vuonna 1991 pidettiin tämän järjestelmän mukaiset presidentinvaalit.

[muokkaa] Maantiede

Luoteessa on Atacoran ylänkö, koillisen alangot viettävät Nigerjoen laaksoon. Keski-Beninin ylänkö muuttuu etelässä alavaksi ja viljavaksi maaksi. Kapea rannikkokaistale on täynnä laguuneja. Tärkeimmät joet: Ouéme, Niger. Korkein kohta: Atacora Massif 635 m.

[muokkaa] Talous

Maan talous perustuu maataloudelle, joka työllistää 70 % työikäisistä. Merkittävimmät ruokakasvit ovat kassava (tapioka, maniokki), jamssijuuri ja maissi. Tärkeimmät vientituotteet ovat palmuöljy ja puuvilla. 1980-luvun lopulla tämä keskusjohtoinen sosialistinen valtio alkoi etsiä apua länsimaista ja siirtyi 1989 markkinatalouteen.

[muokkaa] Väestöjakauma

Vuonna 2007 Beninissä arvioitiin olevan 8 078 314 asukasta. AIDS vaikuttaa väestöjakaumiin. Vuonna 2003 maassa arveltiin elävän 68000 HIV/AIDSin kantajaa, ja heistä 5,800 kuoli vuoden aikana.^[2]

Benin väestö on keskittynyt maan eteläosaan. Suurin etninen ryhmä ovat fonit, joihin kuuluu 39 % väestöstä. Muita etnisiä ryhmiä ovat mm. adjat (noin 15 %), yorubat (noin 12 %) , sombat ja baribat.^[2] Suurin osa väestöstä tunnustaa perinteistä animistista uskoa jonka muodot vaihtelevat eri etnisillä ryhmillä. Kristittyjä on n. 30 % ja muslimeita n. 20 % väestöstä. Monet muslimit ja kristityt kuitenkin harjoittavat myös animistista uskoa.

[muokkaa] Kulttuuri

Voodoon on arveltu olevan lähtöisin Beninistä ja levinneen orjaksi myytyjen beniniläisten mukana. Grand Popossa toimii suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo. Menestyneimpiin afrikkalaisiin muusikoihin kuuluva laulaja Angelique Kidjo on beniniläinen.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• kalkkikivi
• sora
• kulta
• öljy
• geoterminen energia

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• puuvilla
• kaakao
• kahvi
• palmuöljy
• geotermisellä energialla tuotettu sähkö

[muokkaa] Departementit

Benin jakautuu kahteentoista departementtiin:

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Benin Wikitravelissa (englanniksi)