Beninin presidentinvaali 2021
 |
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: Viittauspäivä joissakin en.wikistä kopioitu ja on tarkistettava toimiiko viite ja sanotaanko siinä se mitä väitetään, ja sitä paitsi lähteet on ranskankielisiä, onko ne luettu? |
 | |||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||
.jpg)
Beninin presidentinvaali 2021 järjestettiin 11. huhtikuuta 2021. Vaalissa valittiin Beninin tasavallan presidentti viiden vuoden toimikaudeksi. Istuva presidentti Patrice Talon valittiin jatkokaudelle.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2016 presidentinvaalin voitti Patrice Talon, joka sai vaalin toisella kierroksella lähes kaksinkertaisen määrän ääniä verrattuna vastustajaansa Lionel Zinsouhun. Zinsou oli maan pääministeri ja Yayi Bonin puolueen Forces Cauris pour un Bénin émergent (FCBE) ehdokas.[1] Beniniä on pidetty aikaisemmin demokratian mallimaana Länsi-Afrikassa.[2]
Presidenttikautensa alussa Talon sitoutui nopeisiin uudistuksiin, jotka tähtäsivät talouden vapauttamiseen. Seurauksena oli mielenosoituksia ja lakkoja, ja myöhemmin hallitus kiristi julkisia mielenosoituksia koskevia sääntöjä, mikä puolestaan johti syytöksiin autoritaarisuudesta. Samanaikaisesti presidentti on yrittänyt torjua Korruptiota. Vaalikampanjansa aikana Talon korosti hyvää hallintotapaa yhtenä keskeisistä teemoistaan. Niihin kuului myös presidentin yhden hallintokauden käyttöönotto, jota hän kutsui "moraaliseksi vaatimukseksi". Parlamentti kuitenkin esti tämän uudistuksen ja kieltäytyi luomasta ennakkotapausta siitä, että presidentin toimivaltaan kuuluisi viran perustuslaissa määrättyjen aikarajojen muuttaminen.[3]
Poliittinen kriisi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Presidentti Talonin hyväksyntä ja maine kärsivät vakavasti vuoden 2019 parlamenttivaalien jälkeen, jolloin hallitus rajoitti rajusti poliittisten puolueiden vaalikelpoisuutta. Tuolloin vain kaksi hallitusta kannattavaa puoluetta pystyi asettamaan ehdokkaitaan, ja kaikki oppositiopuolueet suljettiin pois vaaleista. Vaaleihin osallistuvat ryhmät Unionin progressiste ja Bloc républicain, olivat vaaleja varten perustettuja hallitusta kannattavia puolueita. Ne voittivat kaikki parlamenttipaikat, eikä millään opposition liikkeellä ollut suoraa edustusta lainsäädäntöasioissa. Oppositiopuolueet vaativat vaalien boikotointia, mikä johti ennätyksellisen matalaan 23 prosentin äänestysaktiivisuuteen, joka oli 65 prosenttia vähemmän verrattuna edellisiin vaaleihin.[4]
Oppositio syytti presidenttiä jälleen autoritaarisuudesta ja vaati ääntenlaskennan lopettamista ja uusien vaalien järjestämistä, mutta ilman menestystä.[5] Kaksi päivää vaalien jälkeen Amnesty International julkaisi lausunnon, jossa tuomittiin "poliittisten aktivistien ja toimittajien mielivaltaisten pidätysten aalto ja rauhanomaisten mielenosoitusten tukahduttaminen".[6] Vaaleja leimasi myös äänestyspäivänä täydellinen Internetin sulku, jota oppositio, kansalaisyhteiskunta ja kansainväliset tarkkailijat arvostelivat. Hallituksen sorron tasoa kuvattiin "hälyttäväksi".[7][8][9]
Vaalien jälkeisinä päivinä mielenosoittajat ja turvallisuusjoukot ottivat yhteen väkivaltaisesti. Turvallisuusjoukot ampuivat kyynelkaasua ja kovia ammuksia, ja mielenosoittajat polttivat renkaita ja heittivät esineitä.[10][11] Amnesty International tuomitsi neljän mielenosoittajan kuoleman sekä mielivaltaisten pidätysten jatkamisen, mikä johti erään mielenosoittajan vakavaan loukkaantumiseen. Vahvat turvallisuusosastot sijoitettiin Cotonoun ja Porto-Novon kaduille uuden parlamentin virkaanasettamiseen asti. Erikoisjoukot,mellakka-autot, hätäapujoukot ja tasavaltalaiskaartin yksiköt lähetettiin järjestyksen ylläpitämiseksi.[12][13]
Puoli vuotta jatkunut poliittinen keskustelu johti kuitenkin sopimukseen vaalien osallistumista koskevista säännöistä. Vuoden 2020 kunnallisvaaleissa keskusvaaliviranomainen vahvisti vain viisi poliittista puoluetta, kun vuoden 2015 kunnallisvaaleissa oli 34 puoluetta ja liittoa.[14][15] Forces Cauris pour un Bénin émergent oli ainoa oppositiopuolue, joka ylitti edustukseen tarvittavan 10 prosentin äänikynnyksen.[16] Tämä on johtanut siihen, että jotkut kansainväliset tarkkailijat ovat kyseenalaistaneet demokratian vahvuuden maassa, jota aiemmin pidettiin yhtenä Afrikan vakaimmista, koska maassa on ollut lisääntyvää rajoittamista ja taipumusta autoritaarisuuteen, sekä poliittisen moniarvoisuuden vähenemistä. Kaikki presidentti Talonin tärkeimmät poliittiset kilpailijat ovat joko maanpaossa tai suljettu poliittisen osallistumisen ulkopuolelle.[17][18]
Valmistautuminen vuoden 2021 vaaliin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2021 vaalin lähestyessä istuvan presidentin on nähty olevan teoriassa ainoa henkilö, joka pystyisi ehdokkaaksi. Vuoden 2019 perustuslain muutoksessa vaaditaan, että ehdokkaiden on saatava kymmenen prosentin kannatus parlamentin jäseniltä ja pormestareilta (noin 16 "sponsoria"). Asianomaisista vaalivirkailijoista160 (83 parlamentin jäsentä ja 77 pormestaria) kuuluu kuitenkin hallitusta suosiviin puolueisiin.[18][19] Vain kuusi pormestaria, jotka kuuluvat Forces Cauris pour un Bénin émergentiin muodostaa opposition, eikä puolueella ole jäsentä parlamentissa.[20]
Presidentti Talon lupasi "tehdä kaikkensa" järjestääkseen osallistavan, avoimen äänestyslistan vastustajilleen nimityksen saamiseksi. Tätä oppositiopuolueet pitivät presidentin tapana poimia suosikkinsa haastajistaan.[21][22] Cauris-puolue sekä Demokraatit (entisen presidentin Yayi Bonin kannattajien perustama uusi puolue) pelkäävät, että presidentti Talon nimittää heidät Troijan hevosiksi.[23]
Väkivaltaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Presidenttiehdokas Ganiou Soglon autoa ammuttiin helmikuun alussa. Soglo haavoittui välikohtauksessa, mutta sanoi jatkavansa vaalikampanjaa. Hän on entinen ministeri ja entisen presidentin Nicephore Soglon poika. Ganiou Soglo oli yksi 19 vaaliin osallistuvista ehdokkaista.[24]
Protestit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaaliviikolla, maanantaina 5.4. ja tiistaina presidentti Talonin vastustajat osoittivat mieltä useissa Beninin kaupungeissa. Sosiaalisessa mediassa postattiin kuvia mielenosoituksista Parakoun keskustassa ja kolmessa muussa akaupungissa. Cotonoussa sadat ihmiset marssivat, polttivat autonrenkaita ja pystyttivät barrikadeja Reutersin silminnäkijän mukaan. Siellä suurin osa protestoijien joukoista hajotettiin tiistaina ja sotilasajoneuvot vartioivat kaduilla.[25][26]
Vaalijärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Beninin presidentti valitaan kahden kierroksen järjestelmällä viiden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Jos kukaan ehdokas ei saa enemmistöä äänistä ensimmäisellä kierroksella, kaksi parasta ehdokasta kilpailevat toisella kierroksella, joka järjestetään viidentoista päivän kuluessa ensimmäisestä kierroksesta. Marraskuussa 2019 hyväksytyn perustuslain muutoksen jälkeen jokaisen presidenttiehdokkaan on osallistuttava vaaliin varapresidenttiehdokkaan kanssa. Tällä ehdokkaalla on myös viiden vuoden toimikausi, ja hänen tehtävänään on täyttää presidentin toimi syytteeseenpanon tai muun esteen sattuessa.[27]
Presidenttiehdokkaiden on oltava Beninin kansalaisia joko syntyjään tai asuneina Beninissä viimeisten kymmenen vuoden ajan. Heillä on oltava "hyvä luonne ja rehellisyys", heillä on oltava kaikki kansalais- ja poliittiset oikeudet ja heidän on oltava 40-70 -vuotiaita. Heidän on alistuttava kolmen perustuslakituomioistuimen vannoman lääkärin fyysiseen ja henkiseen tarkastukseen.[28] Vuoden 2019 perustuslain muutos edellyttää myös, että ehdokkalla on vähintään 10 prosentin parlamentin jäsenten ja pormestareiden tuki, joka on noin 16 virkamiestä.[29]
Ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ehdokkaiden oli hankittava tarvittavat nimitykset ja ilmoitettava ehdokkuutensa helmikuun 4. päivään mennessä.[30] Ehdokkaiksi ilmoittautui kaksikymmentä ihmistä, mukaan lukien nykyinen presidentti Patrice Talon.lähde?
Oikeustieteen professori Frédéric Joël Aïvo ilmoitti ensimmäisenä ehdokkuudestaan.[31] Useat oppositiojohtajat ja Beninin Vihreät tukivat Aïvoa.[32] Presidentti Talon ilmoitti aikomuksestaan toimia uudella toimikaudella 15. tammikuuta 2021, jolloin hän rikkoi vuonna 2016 antamansa lupauksen istua yhden toimikauden ajan.[33] Seuraavalla viikolla Talon paljasti ehdokkaansa varapresidentiksi, joka on parlamentin varapuheenjohtaja Mariam Chabi Talata. Valinta oli yllätys tarkkailijoille, koska Zime ei ollut hallitusta kannattavien puolueiden esittämien nimien joukossa. Presidentti valitsi vaihtoehdon, koska osapuolet eivät päässeet sopimukseen ehdokkaastaan.[34] Jos Zime valitaan, hän olisi Beninin ensimmäinen naisvarapresidentti.[35]
Ehdokkaiksi ilmoittautuneista kolmella oli vaadittu tuki takanaan. Riippumattoman Patrice Talonin vastustajia vaalissa ovat entinen ministeri Alassane Soumano oppositiossa olevan Cauris-puolueen ehdokkaana ja Corentin Kohoue, joka on toisinajatteleva opposition ehdokas.[35][36]
Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Autonomisen kansallisen vaalilautakunnan (CENA) väliaikainen tulos julkaistiin 13. huhtikuuta, jonka mukaan presidentti Patrice Talon voitti vaalin saaden 86,37 prosenttia äänistä.[37] Perustuslakituomioistuin vahvistaa lopullisen tuloksen 20. huhtikuuta 2021.[38]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Bénin : le Premier ministre Lionel Zinsou désigné candidat à la présidentielle par le parti au pouvoir – Jeune Afrique JeuneAfrique.com. 27.11.2015. Viitattu 26.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ Bénin: une abstention massive aux législatives pour protester contre le gouvernement Le Monde. 28.4.2019. Viitattu 24.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ Grand Format Bénin – Patrice Talon a-t-il oublié sa promesse sur le mandat unique ? – Jeune Afrique JeuneAfrique.com. 2.2.2018. Viitattu 25.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ Au Bénin, l’opposition privée d’élections législatives Le Monde.fr. 6.3.2019. Viitattu 24.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ Bénin : sale temps pour Cotonou Le Point Afrique. 29.4.2019. Viitattu 24.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ Bénin : en l'absence de l'opposition, abstention massive aux législatives France 24. 29.4.2019. Viitattu 24.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ Bénin. Couper Internet le jour du scrutin est une attaque directe contre la liberté d’expression www.amnesty.org. Viitattu 24.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ Les résultats des législatives espérés jeudi VOA. Viitattu 1.5.2019. (ranskaksi)
- ↑ Législatives au Bénin: la Commission électorale confirme la faible participation RFI. 1.5.2019. Viitattu 24.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ Retour au calme au Bénin après les violences post-électorales France 24. 2.5.2019. Viitattu 24.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ Bénin : heurts autour du domicile de Boni Yayi TV5Monde. 2.5.2019. Viitattu 24.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ Bénin: installation de la nouvelle législature sous haute sécurité RFI. 15.5.2019. Viitattu 24.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ Bénin: le ministre de l'Intérieur reconnaît l'usage d'armes par la police RFI. 2.5.2019. Viitattu 24.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ [Édito Les municipales au Bénin, un test démocratique] Jeune Afrique. 19.3.2020. Viitattu 24.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ Elections communales et municipales de mai 2020: L’ordre de passage des partis sur les médias validé La Nation Bénin. 20.4.2020. Arkistoitu 5.2.2021. Viitattu 24.2.2021.
- ↑ Judicaël Zohoun: Les résultats des élections municipales du 17 mai 2020 www.24haubenin.info. 21.5.2020. Viitattu 24.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ Au Bénin, quatre ans après l’élection de Patrice Talon, la dérive autoritaire Le Monde.fr. 15.5.2020. Viitattu 24.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ a b Au Bénin, une démocratie qui chancelle et inquiète, à cinq mois de la présidentielle Le Monde.fr. 24.11.2020. Viitattu 24.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ Présidentielle 2021 au Bénin: "Il n'y a aucun risque d'exclusion", Alain Orounla Bénin Web TV. 21.12.2020. Viitattu 24.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ Parrainage au Bénin : vers une élection présidentielle exclusive ? Afrik.com. 7.1.2021. Viitattu 24.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ Présidentielle au Bénin: la main tendue de Patrice Talon à l'opposition RFI. RFI. Viitattu 30 December 2020.
- ↑ Bénin : La Présidentielle fixée au 11 April 2021, Patrice Talon promet de faire participer l'opposition KOACI. Viitattu 30 December 2020.
- ↑ Présidentielle 2021 : "Patrice Talon va désigner un candidate pour Les Démocrates" Banouto. Arkistoitu 11 tammikuu 2021. Viitattu 30 December 2020.
- ↑ Benin probes gun attack on opposition presidential candidate Africanews. 8.2.2021. Viitattu 24.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Protests spread in Benin as president readies for re-election bid Reuters. 6.4.2021. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Protests erupt in Benin days before high-stakes election Africanews. 2021-04-07CEST18:36:58+02:00. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Le Bénin se dote d'un vice-président Deutsche Welle. Viitattu 9 January 2021.
- ↑ Bénin, Constitution du 11 décembre 1990, MJP Digithèque MJP. Viitattu 30 December 2020.
- ↑ Présidentielle 2021 au Bénin: "Il n'y a aucun risque d'exclusion", Alain Orounla Bénin Web TV. Viitattu 30 December 2020.
- ↑ Présidentielle 2021 au Bénin : la CENA dévoile le calendrier électoral afrik.com. Viitattu 7 January 2021.
- ↑ Présidentielle au Bénin : Joël Aïvo ira " jusqu’au bout " jeuneafrique.com.
- ↑ Bénin - Présidentielle 2021: la candidature de Joël Aïvo suscitée par le PVB Bénin Web TV. 3.8.2020. Viitattu 25.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ Présidentielle 2021/ Flou à propos du colistier du chef de l’État: Le Vice-président, un choix apparemment difficile pour Talon et sa mouvance Matin Libre. Arkistoitu 19 tammikuu 2021. Viitattu 21 January 2021.
- ↑ Présidentielle au Bénin: Talon choisit la vice-présidente de l'Assemblée comme colistière RFI. 24.1.2021. Viitattu 24.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ a b Kristi Pelzel: The World’s List of Leading Women is Growing. Medium. 15.2.2021. Arkistoitu 28.4.2021. Viitattu 24.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Benin President Patrice Talon to face two rivals in April election France 24. 13.2.2021. Viitattu 24.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Bénin : Patrice Talon réélu dès le premier tour, selon la commission électorale – Jeune Afrique JeuneAfrique.com. 13.4.2021. Viitattu 14.4.2021. (ranskaksi)
- ↑ Présidentielle 2021 au Bénin : la CENA dévoile le calendrier électoral Afrik.com. 30.12.2020. Viitattu 14.4.2021. (ranskaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lausunto Beninin presidentinvaalista, Yhdysvaltain Beninin suurlähetystö
