Madagaskar

Wikipedia

Republique de Madagascar Repoblikan'i Madagasikara Republic of Madagascar
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti Pääministeri	Andry Rajoelina Monja Roindefo
Pääkaupunki	Antananarivo (1 613 375 as.) 18° 55' S, 47° 31' E
Muita kaupunkeja	Toamasina (200 568 as.), Antsirabe (176 933 as.)
Pinta-ala  – josta sisävesiä	587 040 km² (sijalla 45) 5 501 km²
Väkiluku (2000)  – väestötiheys  – väestönkasvu	20 042 551[1] (sijalla 56) 26,4 / km² 3,03 % (2005)
Viralliset kielet	ranska, malagassi, englanti
Valuutta	Madagaskarin frangi (MGF)
BKT (2003)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 121 13 020 miljoonaa USD 800 USD
HDI (2003)	0,499 (sijalla 146)
Elinkeinorakenne	maatalous 29,3 %, palvelut 54 %, teollisuus 16,7 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+3 ei käytössä
Itsenäisyys  – Ranskasta	26. kesäkuuta 1960
Lyhenne Maatunnus	MG ajoneuvot: RM lentokoneet: 5R
Kansainvälinen suuntanumero	+261
Motto	Tanindrazana, Fahafahana, Fandrosoana (Isänmaa, vapaus, oikeudenmukaisuus)
Kansallislaulu	Ry Tanindraza nay malala ô (Rakastettu isänmaamme)

Madagaskar (viralliselta nimeltään Madagaskarin tasavalta, malagassiksi Repoblikan'i Madagasikara), on saarivaltio Intian valtameressä Afrikan itärannikon tuntumassa.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Provinssit 4 Maantiede 5 Talous 6 Väestöjakauma 7 Kulttuuri 8 Merkittävimmät luonnonvarat 9 Merkittävimmät vientituotteet 10 Katso myös 11 Lähteet 12 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Madagaskarille 300-luvulla Kaakkois-Aasiasta, luultavasti Itä-Afrikan kautta. Arabialaiset löysivät Madagaskarin 700-luvulla ja perustivat kauppa-asemia pohjoisrannikolle.

Portugalilainen kapteeni Diego Dias löysi saaren 1500-luvulla hänen laivansa eksyttyä Intiaan matkanneesta saattueesta. 1600-luvulla ranskalaiset perustivat saaren rannikolle kauppa-asemia. 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa Madagaskar oli merirosvojen pesäpaikka.

Entinen merirosvo James Plaintain asettui eläkkeelle Madagaskarille 1715. Hän julisti itsensä kuninkaaksi ja valloitti koko saaren verisissä sodissa kymmenen vuoden aikana. Hän myös myi asukkaita orjuuteen. Vuonna 1728 hän pakeni kapinan vuoksi.

Tämän jälkeen maa hajosi jälleen pieniksi kuningaskunniksi, kunnes Ambohimangan hallitsija Andrianampoinimerina ryhtyi yhdistämään Madagaskaria. Tämä tapahtui paitsi voimalla, myös politiikalla. Tästä alkoi Merinan kuningaskunnan hallinto, joka kesti vuoteen 1897 asti.

Britit hyväksyivät Madagaskarin Ranskan protektoraatiksi 1885 vaihtokauppana Sansibarista. Ranskan valta vakiintui sodalla 1895–1896, jossa Merinan monarkia kukistettiin.

Ranskan antautumisen jälkeen kesäkuussa 1940 natsi-Saksa harkitsi jättimäisen juutalaisgheton perustamista Ranskan siirtomaana olleelle Madagaskarin saarelle. Suunnitelmaa oli ehdotettu jo aiemmin, ja se realisoitui, kun Ranska antautui. Siitä kuitenkin luovuttiin muun muassa kuljetusteknisten ongelmien takia.^[2] Natsi-Saksa ei ollut ainoa tai ensimmäinen, joka oli vastaavanlaista suunnitelmaa harkinnut. Paul de Lagarde oli jo vuonna 1885 ehdottanut Itä-Euroopan juutalaisia siirrettäväksi Madagaskarille. Vuosina 1926 ja 1927 Puola ja Japani harkitsivat liikaväestön purkamista Madagaskarille.^[3]

Madagaskar itsenäistyi 26. kesäkuuta 1960.

Vuosina 1992 ja 1993 pidettiin vapaat presidentin- ja parlamenttivaalit, jotka päättivät 17-vuotisen yksipuoluevallan. Vuoden 2002 presidentinvaaleihin liittyi vilppiepäilyjä ja aluksi maassa oli kaksi presidenttiä, Marc Ravalomanana ja Didier Ratisiraka.

[muokkaa] Politiikka

Madagaskar on tasavalta. Maan presidentti on pierumies ja pääministeri kakkamies.

[muokkaa] Provinssit

Madagaskar jakautuu kuuteen provinssiin. Kukin niistä on nimetty pääkaupunkinsa mukaan. Provinssit ovat:

• Antananarivon provinssi
• Antsirananan provinssi
• Fianarantsoan provinssi
• Mahajangan provinssi
• Toamasinan provinssi
• Toliaran provinssi

[muokkaa] Maantiede

Madagaskarin pinta-ala on 587 041 km², joten saari on hieman Ranskaa laajempi. Se on maailman viidenneksi suurin saari^lähde?. Canal des Pangalanes on kanaalien yhdistämien luonnollisten sekä ihmistekoisten järvien ketju, joka juoksee maan itäisen rannikon suuntaisesti noin 460 km (noin kaksi kolmasosaa saaren pituudesta). Madagaskarin korkein vuori on Maromokotro (2876 m). Luonto on saaren eristäytyneisyyden vuoksi ainutlaatuinen. Madagaskarin itärannikko on pääosin rehevää kuivahkoa monsuunimetsän tapaista metsämaata, ja varsinaisia trooppisia kosteita sademetsiä on saarella vain sen koillisosassa pienellä alueella. Suurin osa Madagaskarin eläin- ja kasvilajeista elää näissä sademetsissä. Saaren kuivempi länsipuoli on pääosin savannia ja trooppista piikkipensastoa. Yli 80 % Madagaskarin eläimistä ja kasveista on sellaisia, joita ei tavata muualla. Vain Madagaskarilla esiintyviä eläinlajeja on 5 % koko maailman lajeista. Madagaskarin merkilliseen eläimistöön ovat ennen ihmisen saapumista kuuluneet jättiläismäiset norsulinnut, jättiläismakit ja miniatyyriset virtahevot, jotka sittemmin metsästettiin sukupuuttoon. Kuitenkin vielä nykyäänkin saarella elää suurin osa kaikista maailman kameleonteista, puoliapinoita syövä sivettieläin fossa, jättiläismaakilpikonnia, monia puumangustilajeja, merkillisiä puoliapinoita, esimerkiksi indri ja aiai, merkillisiä hyönteisiä ja lukuisia eri lintulajeja.

[muokkaa] Talous

• Elinkeinot: maanviljely 35 %, teollisuus ja rakentaminen 13 %, palvelu ja muut 52 % (2001)
• Raaka-aineet: grafiitti, kromi, bauksiitti,
• Tärkeimmät vientituotteet: vanilja, teollisuustuotteet, mausteneilikat

[muokkaa] Väestöjakauma

Madagaskarin väestöstä noin 68,9 % osaa lukea, miehistä 75,5 % ja naisista 62,5 % (2003 arvio). Väestö on austroneesialaista ja afrikkalaista alkuperää. Geenien puolesta kumpaakin alkuperää on suurin piirtein 50-50. Vaikutusta on tullut myös intialaisilta ja arabeilta.

[muokkaa] Kulttuuri

Vaikka Madagaskar sijaitsee Afrikan manteren läheisyydessä, muun Afrikan vaikutus madagaskarilaiseen kulttuuriin on ollut vähäinen. Saarella puhuttava kieli, malagassi, kuuluu austronesialaiseen kielikuntaan ja on läheistä sukua useille Kaakkois-Aasiassa puhutuille kielille. Sen läheisin sukukieli on Etelä-Borneossa puhuttu ma'anyanin kieli, jonka kanssa kielen sanastostakin noin 90 % on yhteisiä. Musiikki ja esimerkiksi venetyypit ovat epäilemättä peräisin Malesiasta. Noin 50 prosenttia saaren asukkaista harrastaa luonnonuskontoa ja 45 % on kristittyjä. Loput ovat islaminuskoisia.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• grafiitti
• kromiitti
• kivihiili
• kvartsi
• suola
• bauksiitti

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• Kahvi
• Cashewpähkinä
• Vanilja
• Riisi

[muokkaa] Katso myös

• Luettelo maailman suurimmista saarista

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Embassy.org linkkilista