Maapähkinä
| Maapähkinä | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Arachis hypogaea L.[1] |
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
| |
Maapähkinä (Arachis hypogaea) on hernekasveihin (Fabaceae) kuuluva kasvi.
Maapähkinä on kotoisin Etelä-Amerikasta.[2] Kasvi kasvaa 30–50 senttimetriä korkeaksi. Kukat ovat muodoltaan hernekasveille tyypillisiä. Kukkimisen jälkeen varsi laskeutuu vähitellen maan tasalle, ja palot alkavat kehittyä maanpinnan alla. Yhdessä palossa on 1–3 siementä ("pähkinää").
Maapähkinää viljellään laajalti subtrooppisella ja lämpimänlauhkealla ilmastovyöhykkeellä. Suurimpia tuottajia ovat Intia, Kiina ja Yhdysvallat.[3]
Maapähkinät voi syödä sellaisinaan tai käyttää ruuanvalmistuksessa. Maapähkinä on myös tärkeä öljykasvi, jonka siemenistä puristetaan maapähkinäöljyä. Yhdysvalloissa suuri osa sadoista käytetään maapähkinävoin valmistukseen.[3]
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
-
Kirjasta Köhler's Medizinal-Pflanzen 1887
Sivulta puuttuu