Tansania

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tansanian yhdistynyt tasavalta
Jamhuri ya Muungano wa Tanzania
United Republic of Tanzania
Tansanian lippu Tansanian vaakuna
lippu vaakuna

Tanzania in its region.svg

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti
Pääministeri
Jakaya Kikwete[1]
Mizengo Pinda

Pääkaupunki Dodoma[2]
06°10′23″S, 035°44′31″E

Muita kaupunkeja Mwanza,
Sansibar,
Arusha,
Mbeya,
Morogoro,
Tanga,
Dar es Salaam, tosiasiallinen pääkaupunki[2]
Kigoma,
Moshi
lisää kaupunkeja

Pinta-ala
– yhteensä 947 300[3] km² (sijalla 30)
– josta sisävesiä 6,49 %[3]

Väkiluku (2012) 43 601 796[4] (sijalla 30)
– väestötiheys 41,7[2] / km²
– väestönkasvu 2,0[2] % (2005)

Viralliset kielet swahili ja englanti[5]

Valuutta Tansanian šillinki[6] (TZS)

BKT (2007) sijalla 91
– yhteensä 43,49 miljardia USD[4]
– per asukas 1 100 USD[4]

HDI (2012) 0.476[7] (sijalla 152)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 45,3 %
– teollisuus 6,9[8] %
– palvelut 37,3 %

Aikavyöhyke +3[9]
– kesäaika ei käytössä[9]

Itsenäisyys
Yhdistyneestä kuningaskunnasta

9. joulukuuta 1961[10]

Lyhenne TZ, TZA[6]

– ajoneuvot: EAT[11]
– lentokoneet: 5H[11]

Kansainvälinen
suuntanumero
+255[12]

Motto Uhuru na Umoja (suom. Vapaus ja yhtenäisyys)[13]

Kansallislaulu Mungu ibariki Afrika

Tansania (swahiliksi eli engl. Tanzania), virallisesti Tansanian yhdistynyt tasavalta[6] (swahiliksi Jamhuri ya Muungano wa Tanzania, engl. United Republic of Tanzania) on noin 40 miljoonan asukkaan valtio Itä-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Kenia, Uganda, Ruanda, Burundi, Kongon demokraattinen tasavalta, Sambia, Malawi ja Mosambik. Idässä Tansania rajoittuu Intian valtamereen.

Maan pääkaupunki siirtyi virallisesti vuonna 1996 Dar es Salaamista Dodomaan, mutta monet hallintovirastot sijaitsevat edelleen Dar es Salaamissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tansanian esihistorialliset löydöt ulottuvat pisimmälle Olduvain rotkossa. Sieltä on löytynyt nykyihmisen edeltäjien jäänteitä, joista vanhimmat on ajoitettu yli kahden miljoonan vuoden ikäisiksi.[14]

Rannikolla käytiin kauppaa arabien kanssa ainakin ajanlaskun ensimmäisestä vuosisadasta alkaen. Arabit perustivat omia asuinpaikkojaan rannikolle, ja heidän välinsä naapurin afrikkalaisiin näyttävät olleen varsin ystävällismieliset. Portugalilaisten saapuminen 1400-luvun lopulla heikensi arabien asemaa jonkin verran, mutta portugalilaiset eivät edenneet sisämaahan. Ranskalaisten orjakauppiaiden kiinnostus Kilwan kaupunkiin lisäsi arabien aktiivisuutta alueella. 1800-luvulle asti Kilwassa myytävät orjat tuotiin lähinnä afrikkalaisten karavaanien mukana sisämaasta. 1800-luvun puolella arabit ja intialaiset avasivat kauppareittejä sisämaahan orjien ja norsunluun hankkimiseksi.[15]

Kilwa 1500-luvulla.

Tansanian mannerosa oli Saksan siirtomaana osana Saksan Itä-Afrikkaa vuosina 1885–1919.[11] 1900-luvun alussa Saksa määräsi siirtomaan tuottamaan puuvillaa emämaan teollisuuden tarpeisiin, ja afrikkalaisten protesteista puhkesi vuosien 1905–1907 Maji-maji-kapina. Virallisen arvion mukaan 75 000 afrikkalaista kuoli kapinan yhteydessä, useimmat heistä nälkään ja kulkutauteihin. Kapina sai nimensä maji-nimisestä taikajuomasta, jota paikalliset henkiparantajat jakoivat taistelijoille.[16] Kapina johti hallinnollisiin uudistuksiin.[17]

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Tansanian alue siirtyi Ison-Britannian hallintaan Tanganjika-nimisenä Kansainliiton mandaattialueena, 1946–1961 Yhdistyneiden kansakuntien protektoraattina.[18] Tanganjika itsenäistyi vuonna 1961, ja julistettiin tasavallaksi vuonna 1962.[18] Sansibar itsenäistyi joulukuussa 1963 sulttaanikunnaksi, mutta kuukautta myöhemmin afrikkalaistaustaiset kapinalliset syrjäyttivät sulttaanin verisessä vallankumouksessa.[19] Tanganjika ja Sansibar yhdistyivät Tansanian liittovaltioksi huhtikuussa 1964.[5]

Tansania julisti 1979 sodan Ugandaa vastaan, kun Uganda tunkeutui Tansanian pohjoisosaan. Tansania hääti Ugandan joukot alueeltaan ja lopulta valtasi Ugandan pääkaupungin Kampalan ja osallistui Idi Aminin kaatamiseen.[20]

Tanganjikan pääministeri jo ennen itsenäistymistä oli Julius Nyerere, joka toimi itsenäisen valtion päämiehenä vuodesta 1961 vuoteen 1985, jonka jälkeenkin hän jatkoi puolueensa johdossa aina vuoteen 1990 asti. Tansaniassa oli yksipuoluevalta aina lokakuuhun 1995 asti, jolloin järjestettiin ensimmäiset demokraattiset vaalit. Nyereren perustama Chama Cha Mapinduzi (swahilia, ”vallankumouspuolue”) on kuitenkin pysynyt johtavassa asemassa.[21] Nyereren seuraajat, presidentit Ali Hassan Mwinyi, Benjamin Mkapa ja Jakaya Kikwete, ovat kaikki CCM:n jäseniä.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monipuoluedemokratia otettiin Tansaniassa käyttöön vuonna 1992, ja ensimmäiset monipuoluevaalit järjestettiin 1995.[20]

Presidentti ja yksikamarisen parlamentin edustajat valitaan yhtäaikaisesti suorilla, yleisillä vaaleilla viideksi vuodeksi.[22] Vuoden 2010 vaaleissa Jakaya Kikwete valittiin toiselle kaudelle.[1] Presidentti on sekä valtionpäämies, armeijan ylipäällikkö että hallituksen johtaja. Tansanialla on kuitenkin myös pääministeri, jonka presidentti nimittää. Pääministerinä on toiminut vuodesta 2008 Mizengo Pinda. Edellinen pääministeri Edward Lowassa joutui eroamaan korruptioskandaalin takia, ja muutenkin Kikweten valtakaudella korruptioon on suhtauduttu aikaisempaa vakavammin.[23]

Tansanian liittoparlamentissa on 232 vaalipiirien edustajaa ja lisäksi 75 jäsenen naiskiintiö. Vuonna 2010 valitun parlamentin jäsenistä peräti 259 eli yli 80 prosenttia kuuluu suurimpaan puolueeseen, Chama Cha Mapinduziin.[24]

Sansibarilla on 76-jäseninen lainsäädäntöelin sekä oma presidentti, joilla on valtaa Sansibarin sisäisissä asioissa.[25] Vuonna 2010 Sansibarin presidentiksi valittiin Ali Mohammed Shein, joka edustaa CCM-puoluetta.[26]

Maantiede, luonto ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tansanian alueet

Tansania on jaettu 26 alueeseen, joista 21 sijaitsee mantereella, 3 Sansibarilla ja 2 Pemballa. Suurimmat kaupungit ovat Dar es Salaam, Arusha, Mbeya, Mwanza ja Morogoro.[27]

Kesäkuinen Tansania satelliittikuvassa

Tansanian rannikolla on pieni tasanko. Keskiosassa maata on ylätasankoa ja pohjoisessa sekä etelässä ylänköalueita 900–1500 metrin korkeudessa. Lähellä Kenian rajaa on Afrikan korkein vuori, lumihuippuinen Kilimanjaro, jonka huippu on 5 895 metriä merenpinnan yläpuolella.[4] Kilimanjaron pohjoispuolella leviää Serengetin ylänköalue, joka ulottuu Kenian puolelle, ja on merkittävä villieläinten asuinalue, jolla on kolme kansallispuistoa. Serengetin halki kulkee Olduvain rotko osana Itä-Afrikan hautavajoamaa.

Tansanian rajoilla on suuria järviä: Victoriajärvi, Tanganjikajärvi ja Njassajärvi. Suolainen Rukwajärvi kuuluu kokonaan Tansanialle.

Tansanian rannikolla kasvaa mangrovemetsiä. Vuoristoissa on vuoristometsiä, alempana kovia puulajeja. Savannit peittävät noin kolmanneksen maasta, Serengetin ruohosavannit tunnetaan laajalti, mutta Tansaniassa on myös miombo-savannia, jonka pääasiallinen pensassuku on leimupuut. Victoriajärven valuma-alueella metsien ja savannien rikkonainen mosaiikki on monen endeemisen lajin koti.[28]

Tansanian kansallispuistot ja muut suojelualueet

Tansaniassa on yhteensä 21 eri tasoilla suojeltua aluetta, joista 14 on kansallispuistoja.[29] Varsinaisten kansallispuistojen lisäksi on laajoja riistansuojelualueita, merelle rajattuja suojelukohteita ja Ngorongoron erityissuojelualue, jossa maasait saavat edelleen harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan.[30] Riistansuojelualueilla liikkuminen on hiukan vapaampaa kuin varsinaisissa kansallispuistoissa, ja siellä järjestetään opastettuja vaellusretkiä. Niillä harjoitetaan myös metsästystä.[31]

Tansaniassa on seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta: Kilimanjaron kansallispuisto, Ngorongoron suojelualue, Selousin riistansuojelualue ja Serengetin kansallispuisto sekä Sansibarin Stone Town, Kilwa Kisiwanin ja Songo Mnaran rauniot ja Kondoan kalliomaalausalueet.[32]

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirahvi Serengetissä.

Nisäkkäitä on 316 lajia ja alalajia. Tansaniassa pesii 827 lintulajia, strutseista pikkulintuihin. Hyönteisiä on vähintään 60 000 lajia. Sadasta käärmelajista 25 on myrkyllisiä. Liskoja ja sammakkoeläimiä on ainakin 25 lajia.[33] Kalalajeja on monia. Tanganjika- ja Njassajärvissä elää useita kotoperäisiä kirjoahvenlajeja. Kaikkiaan pelkästään makeassa vedessä elää 830 lajia.[34] Uhanalainen abbottinsukeltaja-antilooppi on kotoperäinen tansanialainen laji, jota tavataan kosteissa vuoristometsissä, varsinkin Kilimanjaron kansallispuistossa. Muita kotoperäisiä nisäkäslajeja ovat sansibaringueretsa, eräs oravalaji ja Rhynchocyon udzungwensis sekä toinen hyppypäästäislaji.[33]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko maassa, korkeimpia vuoria lukuun ottamatta, on trooppinen ilmasto, mutta tuhannen metrin yläpuolella on viileämpää varsinkin öisin. Rannikolla sataa enemmän ja säännöllisemmin kuin sisämaassa. Suurimmassa osassa maata on yksi sadekausi, joka kestää marraskuusta huhtikuuhun. Toukokuusta lokakuuhun on aurinkoista ja kuivaa. Rannikolla saadaan jonkun verran sateita ympäri vuoden, eniten maalis-toukokuussa, ja rannikon eteläisimpään osaan saattaa tulla Intian valtamereltä trooppisia hirmumyrskyjä.[35]

Oheisissa taulukoissa Dar-es-Salaam edustaa rannikon ilmastoa, Dodoma sisämaata.[35]

Dar-es-Salaamin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 31 31 31 30 29 29 28 28 28 29 30 31 Ø 29,6
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) 25 25 24 23 22 20 19 19 19 21 22 24 Ø 21,9
Sadanta (mm) 66 66 130 290 188 33 31 25 31 41 74 91 Σ 1 066
Sadepäivät (d) 8 6 12 19 15 6 6 7 7 7 9 11 Σ 113
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
31
25
31
25
31
24
30
23
29
22
29
20
28
19
28
19
28
19
29
21
30
22
31
24
S
a
d
a
n
t
a
66
66
130
290
188
33
31
25
31
41
74
91


Lähde: BBC[36]
Dodoman kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 29 29 28 28 28 27 26 27 29 31 31 31 Ø 28,7
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) 18 18 18 18 16 14 13 14 15 17 18 18 Ø 16,4
Sadanta (mm) 152 109 137 48 5 0 0 0 0 5 23 91 Σ 570
Sadepäivät (d) 12 9 11 7 2 0 0 0 0 1 4 9 Σ 55
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
29
18
29
18
28
18
28
18
28
16
27
14
26
13
27
14
29
15
31
17
31
18
31
18
S
a
d
a
n
t
a
152
109
137
48
5
0
0
0
0
5
23
91


Lähde: BBC[37]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taloushistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tansaniassa omaksuttiin sosialistinen talouspolitiikka Nyereren johdolla vuonna 1967. Valtion osuus taloudesta oli suurempi kuin missään muussa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Maatalous oli kollektiivista ujamaa-kylien hallinnoimaa ja maataloustuotteiden kauppa oli kollektiivien ja valtion kontrollissa. Vähittäiskauppaa lukuun ottamatta kaikki muutkin talouden sektorit olivat valtion omistuksessa. Yrittäjiä pidettiin kapitalistisina riistäjinä (mabepari) ja halua harjoittaa liiketoimintaa pidettiin osoituksena huijariudesta (ulanguzi). Tämä politiikka johti maan kurjistumiseen, eikä kehitettyjä koulutus- ja hyvinvointipalveluita enää kyetty ylläpitämään. Välttämättömyystarvikkeita alettiin säännöstellä, ja maa tuli riippuvaiseksi ulkomaisesta avusta. Maan talouspolitiikkaa alettiin liberalisoida 1986.[38]

Tansania on edelleen yksi maailman köyhimmistä maista.[4] Vuonna 2007 arvioitiin, että 33 prosenttia väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella.[39]

YK:n kehitysohjelma UNDP on mitannut eri valtioiden kehitystä odotettavissa olevan elinajan, lukutaidon, koulutuksen ja elintason perusteella. Mitta-asteikkoa kutsutaan inhimillisen kehityksen indeksiksi (engl. Human Development Index, HDI). Tansania sijoittuu lähelle asteikon häntäpäätä: vuonna 2007 se oli sijalla 151 kaikista 182:sta mukana olleesta maasta. Vuodesta 1990 vuoteen 2007 Tansanian HDI nousi vuosittain keskimäärin 1,15 prosenttia arvosta 0,436 nykyiseen lukemaan 0,530. Nousu ei ole ollut tasaista, vaan joinain vuosina on ollut laskuakin.[40]

Talous on kasvanut, ja velkojen mitätöinti on johtanut siihen, että resursseja on riittänyt esimerkiksi energian tuottamiseen ja ruokahuoltoon. Väestö kasvaa kuitenkin niin nopeasti, että äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrää ei ole helppoa vähentää. Talous on vahvasti riippuvainen maataloudesta, joka muodostaa noin 40 prosenttia bruttokansantuotteesta, 85 prosenttia viennistä ja työllistää 80 prosenttia väestöstä. Talous on kuitenkin voimakkaassa 6–7 prosentin nousussa.[4]

Luonnonvarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tansanian merkittävimmät luonnonvarat ovat tina, fosfaatti, rautamalmi, kivihiili, jalokivet, kulta, maakaasu, nikkeli ja vesivoima. Merkittävimmät vientituotteet ovat kulta, kahvi, puuvilla ja cashewpähkinät. Tansanian vientituotteista 85 prosenttia on maailmanmarkkinahintojen heilahteluille alttiita maataloustuotteita.[4]

Merenpohjasta Tansanian edustalta löytyi öljyä jo 1960-luvulla, mutta vasta 2000-luvulla alettiin neuvotella sen hyödyntämisestä. Esiintymiä on Sansibarin ja Mafian saaren edustalla sekä Rufijijoen suistossa.[41] Vaikka öljyä ja maakaasua on vahvistettu olevan paljon, varojen hyödyntäminen on vielä vuosien päässä.[42]

Maatalous ja teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisalviljelmä Tansaniassa

Maatalous on Tansaniassa tärkeä elinkeino. Pääosa tiloista on pieniä, yhdestä kolmeen hehtaaria. Viljelymaasta 70 prosenttia kynnetään käsikuokilla, 20 prosenttia härkien vetämällä auralla ja noin 10 prosenttia traktorilla. Kastelussa luotetaan pääosin sateeseen, mutta kastelujärjestelmiä on suunniteltu. Viljelyssä on noin viisi miljoonaa hehtaaria, joista 86 prosentilla kasvatetaan ruokakasveja.[43]

Tansanian maatalous tuottaa myyntiin kahvia, sisalia, teetä, puuvillaa, pyretriiniä, cashew-pähkinöitä, tupakkaa, mausteneilikkaa. Maissia, vehnää, kassavaa, banaaneita ja muita hedelmiä hyödynnetään myös kotitarveviljelyssä.[4] Sansibarilla tuotetaan mausteneilikkaa, joka on sen suurin vientituote.[5]

Teollisuussektori on yksi Afrikan pienimmistä, ja se vastaa vain 22 prosentista bruttokansantuotteesta. Tyypilliset teollisuusyritykset ovat pieniä tai keskisuuria ja keskittyvät usein maataloustuotteiden jatkojalostukseen. Tuotantoteollisuus tähtää lähinnä kotimarkkinoille.[5]

Turismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkailu on Tansanian kansantalouden toiseksi suurin ala,[44] ja ulkomaanvaluutan määrällä mitaten jo tärkein. Vuonna 2008 se toi maahan lähes kolme kertaa enemmän valuuttaa kuin maatalous. Matkailutulot ovat kasvaneet 2000-luvun kuluessa. Vuonna 2008 maassa kävi noin 750 000 matkailijaa, jotka tuottivat noin miljardi Yhdysvaltojen dollaria. Aiemmin matkailijat tulivat usein muualle Itä-Afrikkaan ja pistäytyivät samalla Tansaniassa, mutta 2000-luvulla maasta on tullut itsessään matkakohde.[45] Vuosikymmenen loppuvuosina maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma söi kuitenkin matkailutulojen kasvua.[5]

Kävijämäärät ovat kasvaneet, kun palvelutarjontaa on monipuolistettu ja matkailijoiden suosimia tieosuuksia asfaltoitu. Manner-Tansaniassa matkailijoita houkuttavat Unescon maailmanperintökohteet ja muut luonnonnähtävyydet sekä monipuolinen kulttuuri.[45] Ngorongoron sekä Serengetin kansallispuistot ovat villieläinten takia suosittu matkailukohde. Pelkästään Serengetissä kotimaisia ja ulkomaalaisia kävijöitä oli vuonna 2007 yhteensä jo miljoona.[44] Sansibarin saarelle virtaa runsaasti turisteja, ja sinne on 2000-luvulla rakennettu paljon uusia hotelleja ja lomakohteita.[5] Hiekkarantojen lisäksi saarille myydään sukellus-, kalastus- ja purjehduslomia. [46]

Kehitysyhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanpankki ja kahdenvälisen kehitysavun kumppanit ovat rahoittaneet Tansanian talousjärjestelmän uudistuksia. Pankkijärjestelmän uusiminen on lisännyt investointeja. Talouskasvu on jatkunut jopa laman aikana: vuonna 2009 bruttokansantuote kasvoi 4,9 prosenttia, kahtena edellisvuonna yli 7 prosenttia.[4]

Tansania on yksi Suomen kehitysyhteistyön kahdeksasta pääkumppanimaasta, ja se on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyön kumppanimaa. Tärkeimmät tukikohteet ovat metsäala, ympäristön kestävä kehitys, opetussektori ja hyvä hallinto. Suomi tukee Tansanian köyhyyden vähentämistä budjettituella, hanketuella ja ohjelmatuella. Tansaniaan suuntautuu myös kansalaisjärjestöille myönnettyä tukea.[47]

Tansania on voimakkaasti riippuvainen kehitysyhteistyöstä. Vuonna 2008 sen budjetista 35 prosenttia rahoitettiin kehitysavulla.[48] Vuonna 2007 kehitysyhteistyötulot olivat 11,4 prosenttia maan bruttokansantulosta.[49]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TaZaRa-juna Mbeyan asemalla.

Tansaniassa on 125 lentokenttää, mutta vain kahdella niistä on päällystetty, yli kolme kilometriä pitkä kiitotie.[4] Ne ovat Julius Nyereren kansainvälinen lentoasema Dar es Salaamissa ja Kilimanjaron kansainvälinen lentoasema Arushan ja Moshin välillä. Myös Sansibarin, Mwanzan ja Mtwaran lentoasemille tehdään kansainvälisiä lentoja.[50]

Rautateitä on yhteensä 3 689 kilometriä.[4] Kansainvälistä matkustajaliikennettä on kaksi kertaa viikossa Tazara-radalla Tansaniasta Sambiaan. Junamatka Dar es Salaamista Kapiri Mposhiin (josta voi jatkaa bussilla Lusakaan) kestää 40 tuntia.[50]

Suurilla järvillä (Tanganjika-, Victoria- ja Njassajärvillä) on kaupallista liikennettä naapurimaihin. Joet eivät sovellu laivaliikenteelle. Merialueilla on suuri merirosvojen vaara. Suurin satamakaupunki on Dar es Salaam.[4] Tansaniasta Mosambikiin pääsee lautoilla Malawin kautta.[50]

Matkustajat pääsevät bussilla varsin vaivattomasti naapurimaihin Keniaan, Malawiin, Ugandaan ja Sambiaan. Esimerkiksi matka Dar es Salaamista Nairobiin kulkee Arushan kautta ja kestää 14 tuntia.[50]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tansanian väkiluku kasvoi kymmenestä miljoonasta 37,5:een miljoonaan 1961–2003.

Tansanian väestö jakaantuu yli 120 etniseen ryhmään, joista sukumat, hayat, nyakyusat, nyamwezit ja chaggat ylittävät miljoonan henkilön rajan. Suurin osa heimoista kuuluu bantukansoihin. Swahili onkin valtion puhutuin kieli. Englanti on kuitenkin hallinnon, talouden ja korkeakouluopiskelun kieli. Sansibarilla puhutaan laajasti myös arabiaa. Lukutaitoisia on 68 prosenttia väestöstä.[11]

Mantereella noin 30 prosenttia on kristittyjä, 35 prosenttia muslimeja ja 35 prosenttia kuuluu luonnonuskontoihin. Sansibarin saarella sen sijaan 99 prosenttia väestöstä on islaminuskoisia.[51]

Tansanian vuosittainen väestönkasvu on 2,3 prosenttia. Nyt 41,5 miljoonan ihmisen maassa uskotaan olevan 85,1 miljoonaa asukasta vuonna 2050.[51] Väestönkasvu luo valtavia paineita maan ruokahuollolle ja koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmälle.[52] Puu on yleisin energianlähde, ja kasvava väestö tarvitsee sitä yhä enemmän.[53]

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Velkahelpotusten myötä varoja käytetään enemmän terveydenhuoltoon ja edistystä on tapahtunut huomattavasti. Neuvolakäynnit ovat lisääntyneet, ja alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt viidenneksellä vuodesta 1995. Tuhkarokkoa vastaan rokotetaan 90 prosenttia lapsista. Vesihuolto on parantunut, mikä on vähentänyt tartuntatauteihin sairastumista. Nykyisin 75 prosenttia tansanialaisista voi saada puhdasta juomavettä kotinsa lähistöltä. Malaria, ripuli ja tuberkuloosi ovat kuitenkin yhä suurimmat terveydenhuollon haasteet. Neljännes lapsista on aliravittuja. Vuoden 2008 väliraportissa arvioitiin, että maa saavuttaa YK:n 11 vuosituhattavoitteesta kolme melko varmasti (koulutus, HIV ja kaupunkien vesihuolto) ja kaksi mahdollisesti (imeväisten ja alle 5-vuotiaiden kuolleisuuden vähentäminen).[54]

Neuvolakäyntien yleistymisestä huolimatta äitien terveys ei ole kohentunut samaa vauhtia kuin lasten. Tansaniassa äitiyskuolleisuus on Afrikan synkintä tasoa. Vuosittain tuhansia äitejä kuolee raskauden aiheuttamiin komplikaatioihin.[55] Kuolleisuusluku on Tansanian terveysministeriön mukaan 578 äitiä sataatuhatta synnytystä kohti, WHO:n mukaan 900 sadastatuhannesta. Yleisimmät kuolinsyyt ovat verenvuoto, tulehdukset, korkea verenpaine, pitkittynyt synnytys ja kotitekoiset abortit.[56]

HIV-virus on Tansaniassa yleinen. 6,5 prosenttia aikuisväestöstä on HIV-positiivisia, ja AIDSiin kuolee 96 000 ihmistä vuosittain.[4] Vuonna 2007 maassa oli yli 970 000 AIDS-orpoa.[57] Monillakaan ei ole varaa lääkitykseen, ja suuri osa AIDSin uhreista on työikäisiä. Vuonna 2008 hallitus yritti jakaa lääkitystä 450 000 potilaalle, kun edellisvuonna sitä sai 60 000 potilasta.[58]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tansanialaisia opiskelijoita hoitamassa koulun peltoa

Nuorena valtiona Tansania panosti koulutukseen, ja peruskoulutus oli ilmaista 1970-luvulla. Talousvaikeuksien takia koulumaksut olivat käytössä vuosina 1984–2002. Kansainvälisen tuen avulla koulumaksut poistettiin ja koulutusta alettiin kehittää voimakkaasti. Kun vuonna 2000 vain 59 prosenttia seitsemänvuotiaista aloitti koulunkäynnin, vuonna 2006 osuus oli jo 96 prosenttia. Koululaisten määrän kasvu johti tilojen, opettajien ja tarvikkeiden tarpeen kasvamiseen. Tuhansien koulujen rakentamisesta huolimatta koulua pitää käydä kahdessa vuorossa suurissa ryhmissä ja osa oppitunneista pidetään ulkona.[59]

Koululaitos on kaksikielinen, ja kaikkien on opittava sekä swahilia että englantia. Englanti on ala-asteella pakollinen oppiaine, yläasteella pääasiallinen opetuskieli.[60]

Lähes kaikki tansanialaiset kouluikäiset lapset käyvät peruskoulun, ja yhä useampi jatkaa seitsemänneltä luokalta eteenpäin. Julkiset koulutusmenot olivat 2,2 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2000.[49]

Dar es Salaamin yliopisto on maan suurin ja vanhin yliopisto. Se on perustettu vuonna 1970. Lukuvuonna 2007–2008 yliopistossa oli noin 5 800 opiskelijaa. Heistä on naisia hiukan yli kolmasosa.[61] Kaikkiaan maassa on kahdeksantoista korkeakoulua.[62]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanga-kankaita myynnissä torilla lähellä Arushaa.

Tansanialainen maisema ja suuret villieläimet ovat saaneet kansallisen symbolin aseman, ja niiden kuvia on niin kolikoissa kuin tuotemerkeissäkin. Myös vapauden soihtu, 'uhuru, ja sotilaan kuva, joka edustaa isänmaalle uhrauksien tehneiden muistoa, ovat kansallisia symboleita.[63]

Arkiaterian pohjana oleva hiilihydraattipitoinen aines vaihtelee eri osissa maata: luoteessa syödään ruokabanaania, keski-ja lounaisosassa maissista tai durrasta tehtyä ugali-puuroa ja rannikolla riisiä. Sen kanssa syödään kalaa tai lihaa ja monenlaisia vihanneksia. Tansanian kuušilaiset kansat eivät kuitenkaan syö lainkaan kalaa[64]. Intialaista ruokaa, kuten chapati-leipää, masala-kastiketta ja samosa-piiraita saa kaupunkialueilta yleisesti.[63]

Tansanian musiikkielämä on saanut vaikutteita kaukaa, sekä Afrikan manterelta että kauppareittejä pitkin muista maanosista. Rannikko on saanut vaikutteita arabeilta ja jopa Indonesiasta asti. Kulttuurivaihto on ollut kaksisuuntaista: Bahrainissa on tansseja, jotka ovat saaneet vaikutteita Tansaniasta.[65]

Rannikkoseudulla vaikuttava taarab-musiikki yhdistää swahilinkieliseen tekstiin tyypillisiä intialaisia ja arabien melodioita.[66]

Kanga on perinteinen värikäs kangas, jota käytetään sekä vaatteena että vauvojen kantoliinana.[67]

Tunnettuja tansanialaisia kirjailijoita ovat Tololwa M. Mollel ja Martha Mvungi.[68] Laulaja Freddie Mercury syntyi Tansanialle nykyisin kuuluvalla Sansibarin saarella, mutta hän muutti pois ennen kuin saari siirtyi Tansanian haltuun.[69]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tansanian jalkapallomaajoukkueen suurin saavutus on Afrikan-mestaruuskilpailuiden ensimmäinen kierros vuonna 1980. Olympialaisiin Tansania on osallistunut vuodesta 1964 alkaen, mutta ainoat mitalinsa se on saanut Moskovan kisoista 1980, kun Filbert Bayi ja Suleiman Nyambui saivat hopeaa yleisurheilussa.[70]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tanzania Profile BBC. Viitattu 26.8.2013.
  2. a b c d Pinta-ala, väkiluku ja pääkaupunki maittain (XLS) Maailma numeroina. 20.5.2008. Tilastokeskus. Viitattu 24.5.2008.
  3. a b Pinta-ala ja maankäyttö (XLS) Maailma numeroina. 20.5.2008. Tilastokeskus. Viitattu 24.5.2008.
  4. a b c d e f g h i j k l m The World Factbook: Tanzania CIA. (englanniksi)
  5. a b c d e f Background Note (Previous versions) US Department of State. Viitattu 26.8.2013.
  6. a b c Nimi- ja maatiedot (XLS) Maailma numeroina. 7.3.2008. Tilastokeskus. Viitattu 24.5.2008.
  7. 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  8. BKT toimialoittain (XLS) Maailma numeroina. 7.3.2008. Tilastokeskus. Viitattu 24.5.2008. Lukuihin ei sisälly Sansibarin tilastotietoja. Maatalous kattaa tässä yhteydessä koko alkutuotannon.
  9. a b Thorsen, Steffen: Current local time in Dar es Salaam Time and Date. Viitattu 24.5.2008. (englanniksi)
  10. Kosonen, Laura: Tansanialainen nationalismi ja tie itsenäisyyteen Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma. Viitattu 24.5.2008.
  11. a b c d Suuri tietosanakirja, s. 806. WSOY, 2001. ISBN 951-0-26053-3.
  12. List of ITU Recommendation E.164 Assigned Country Codes (PDF) (Sivu 4) International Telecommunication Union. Viitattu 24.5.2008. (englanniksi)
  13. Country Profile Tansanian valtion verkkosivusto. Viitattu 24.5.2008. (englanniksi)
  14. Olduvai Gorge Minnesota State University.
  15. History Tansanian valtio. Viitattu 30.12.2009. (englanniksi)
  16. John Iliffe: Maji Maji Rebellion 1967. Journal of African History. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  17. Maji Maji Bibliography Project 2004. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  18. a b Maatietoa: Tansania 3.1.2008. Suomen suurlähetystö, Dar es Salaam. Viitattu 24.5.2008.
  19. Historia. Maatiedosto Tansania Ulkoministeriö.
  20. a b Timeline BBC
  21. Manara, Kenny: Tansanian vaalit: Valtapuolueelle ylivoimainen voitto 22.joulukuuta 2005. Kepa ry. Viitattu 15. marraskuuta 2008.
  22. Tanzania – Presidential, National Assembly and local government elections EISA. Viitattu 30.12.2009. (englanniksi)
  23. Tanzanian PM to resign over graft 7.2.2008. BBC. Viitattu 31.12.2009. (englanniksi)
  24. Tanzania Bunge (National Assembly) IPU. Viitattu 26.8.2013.
  25. Nahodha reappointed Chief Minister 2005. IPP Media. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  26. Zanzibar: 2010 Presidential election results EISA. Viitattu 26.8.2013.
  27. Tanzania: Principal Urban Localities Citypopulation. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  28. Victoria Basin forest-savanna mosaic (Ecoregion Profile) 2001. WWF / National Geographic. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  29. Tanzania National Parks (Official Website) Tanzania National Parks. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  30. Ngorongoro Crater Tanzania Tourist Board. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  31. Selous Game Reserve Tanzania Tourist Board. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  32. Tanzania:Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  33. a b Tanzania – Flora and fauna Encyclopedia of the Nations. Viitattu 30.12.2009. (englanniksi)
  34. List of Freshwater Fishes for Tanzania Mongabay. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  35. a b Country Guides BBC News
  36. Average Conditions: Dar-es-Salaam BBC Weather
  37. Average Conditions: Dodoma BBC
  38. Temu AE ja Due JM: The business environment in Tanzania after socialism: challenges of reforming banks, parastatals, taxation and the civil service. The Journal of Modern African Studies, 2000, 38. vsk, nro 4, s. 683-712. Cambridge University Press. Artikkelin verkkoversio Viitattu 9.11.2008.
  39. Tanzania Data World Bank. Viitattu 26.8.2013.
  40. HDI Report 2009 UNDP. Viitattu 30.12.2009. (englanniksi)
  41. They made a mess of Nigeria... 2003. Guardian. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  42. Tanzania: Oil Prospects Get Even Brighter 28.6.2010.
  43. Agrivulture Tanzania National Website. Viitattu 17.8.2010. (englanniksi)
  44. a b The Serengeti Science Camp 2007. Serengeti Genesis. Viitattu 29.5.2010. (englanniksi)
  45. a b Tourism leads Tanzania’s economy 2008. Turbo news. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  46. Visit Zanzibar 2009. Viitattu 19.8.2010. (englanniksi)
  47. Tansania 14.5.2009. Ulkoministeriö. Viitattu 16.8.2010.
  48. Overview of Aid in Tanzania DPG Tanzania. (englanniksi)
  49. a b BKT-osuudet (XLS) Maailma numeroina. 7.3.2008. Tilastokeskus. Viitattu 24.5.2008.
  50. a b c d Tanzania Lonely Planet. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  51. a b Tansania: Kehityksen mittarit Suomen suurlähetystö, Dar es Salaam. Viitattu 11.7.2009.
  52. Talouskasvu ja velkahelpotukset vauhdittaneet Tansanian kehitystä 14.6.2010. Ulkoministeriö. Viitattu 16.8.2010.
  53. Tanzania Domestic Biogas Programme Netherlands Developmnt Organization. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  54. Millenium Development Goals Report 2008 YK. Viitattu 1.1.2010. (englanniksi)
  55. TANZANIA: Home deliveries contribute to mother, child deaths 2009. IRIN NEWS. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  56. Where Life’s Start Is a Deadly Risk 23.3.2009. NY Times. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  57. Aids orphans Avert. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  58. Tanzania plans 650 pct rise in AIDS drugs access 2007. Reuters. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  59. Tansania laittoi peruskoulutuksen kuntoon 2006. Ulkoministeriö. Viitattu 16.8.2010.
  60. Education Tanzania Natinal Website. Viitattu 17.8.2010. (englanniksi)
  61. Background University of Dar es Salaam. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  62. Universities Tanzania Commission for Universities. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  63. a b Tanzania Countries and their cultures
  64. Eat not this flesh: food avoidances from prehistory to the present, Frederick J. Simoons, Univ of Wisconsin Press, 1994, sivut 262
  65. Culture Tanserve. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  66. Taraab Music National Geographic. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  67. African fashion from East Africa Watatu Textil. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  68. Kristiina Vattulainen: Afrikkalaista kaunokirjallisuutta 2003. Suomen Kirjastoseura. Viitattu 1.9.2010.
  69. Star Of India Sunday Times Magazine. Viitattu 25.6.2012.
  70. About Tanzania – Country Profile Sports The Citizen. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]