Ylipäällikkö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ylipäällikkö on nimitys, jota käytetään maan asevoimien ylimmästä johtajasta. Useimmissa maissa ylipäällikkönä on nimellisesti valtionpäämies, vaikka hän ei käytännössä osallistu asevoimien johtamiseen. Ylipäällikön alaisuudessa on asevoimien korkein upseeri, asevoimien komentaja tai pääesikunnan päällikkö.

Yhdysvaltain asevoimat käytti vuoteen 2002 tietyissä tehtävissä (COCOM:n komentajan) nimekkeessä termiä ylipäällikkö (engl. Commander-in-Chief), josta luovuttiin tuolloin, koska sen katsottiin kuuluvan ainoastaan presidentille.

Suomessa tasavallan presidentti on perustuslain mukaan puolustusvoimien ylipäällikkö, missä ominaisuudessa hän muun muassa ylentää kaikki upseerit. Sodan aikana presidentti voi luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle henkilölle. Talvisodan sytyttyä vuonna 1939 Kyösti Kallio luovutti ylipäällikkyyden puolustusvoimain komentajalle, sotamarsalkka, myöhemmin Suomen marsalkka Gustaf Mannerheimille ja kun hänestä tuli jatkosodan lopulla 1944 presidentti, ylipäällikkyys palautui luovuttajainstituutiolle.

Ylipäällikkö on lähes poikkeuksetta valtionpäämies, yleensä presidentti, ja esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan monarkki on käytännössä asevoimien muodollinen ylipäällikkö. Kansainyhteisön maista Australiassa ja Uudessa-Seelannissa ylipäällikkö on Britannian monarkin nimittämä kenraalikuvernööri ja Kanadassa kenraalikuvernöörin tai monarkin on allekirjoitettava sodanjulistukset.

Poikkeuksena valtionpäämiehen ylipäälliköntehtäville ovat muun muassa Japani, Ruotsi, Saksa ja Egypti, joissa ylipäällikkönä on käytännössä puolustusministeri, Japanissa pääministeri. Ruotsissa vuoden 1975 perustuslain mukaan asevoimat vastaa hallitukselle[1], mutta kuninkaalla on kaikkien aselajien korkein kenraalinarvo, jonka hän jakaa vain puolustusvoimien komentajan (Överbefälhavare, ÖB) kanssa. Egyptissä tasavallan presidentillä on asevoimien korkeimman komentajan seremoniallinen asema. Tämä ilmeisesti siksi, että kaikki Egyptin presidentit ovat tähän mennessä olleet sotilaita.

Eräissä maissa, kuten Kiinassa ja Sveitsissä vastuu on jaettu. Sveitsissä asevoimat vastaa Sveitsin liittoneuvostolle ja Kiinassa keskussotilaskomissiolle.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ruotsin perustuslain luku 10, artikla 9
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.