Presidentti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee valtionpäämiestä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Presidentti on valtionpää nykyään lähes kaikissa tasavalloissa, monissa maissa lisäksi hallituksen päämies. Sana presidentti on johdettu latinasta ja tarkoittaa "edessä istujaa". Ensimmäisen kerran nimitys presidentti valtionpäämiehelle otettiin Yhdysvalloissa vuonna 1789. Etelä-Amerikan valtioiden itsenäistyessä myös ne ottivat käyttöön presidentin tittelin johtajilleen, usein tarkoituksellisesti perustaen oman perustuslakinsa Yhdysvaltain perustuslakiin. Suomessa kulloisenkin valtionpäämiehen titteli on virallisesti tasavallan presidentti, aiemmin Suomen presidentin virassa toimineita puolestaan kutsutaan presidenteiksi (ilman etumäärettä).

Tasavaltoja, joilla ei ole presidenttiä, on nykyisin kolme: Etelä-Korea, San Marino ja Libya.

Euroopan ensimmäinen presidentti oli Ranskan toisen tasavallan presidentti 10. joulukuuta valittu ja 20. joulukuuta 1848 virkavalan vannonut Napoleon Bonaparten veljenpoika Ludvig Napoleon, josta tuli 2. joulukuuta 1851 keisari Napoleon III. Ranskan ensimmäinen tasavalta oli vielä käyttänyt roomalaista järjestelmää, jossa johtajana olivat konsulit. Ensimmäinen presidentti Aasiassa oli Kiinan tasavallan presidentti Sun Jat-sen 1912.

Afrikan ensimmäinen presidentti oli Liberian presidentti Joseph Jenkins Roberts 1848–1855 ja 1872–1874. Syy Liberian varhaiseen tasavaltalaisuuteen on se, että Liberia on perustaltaan yhdysvaltalaistyylinen maa, koska se perustettiin lähinnä kveekareiden pyrkimyksistä tarjota kotimaa Afrikkaan palaaville entisille orjille.

Presidenttejä on valittu kansalaisten valitsemien valitsijamiesten kokouksen päätöksillä, suoralla kansanvaalilla tai parlamenttien valitsimina. Myös useat diktaattorit ovat virkanimikkeeltään presidenttejä, vaikka estävät käytännössä vastaehdokkaita kilpailemasta presidentin tehtävästä tasavaltalaisten periaatteiden mukaan.

Voimakkaasti enemmistöparlamentaarisissa maissa ei presidentillä välttämättä ole suurta päivänpoliittista valtaa, vaan hän on pelkästään valtion keulakuva. Tällöin todellinen johtaja on usein pääministeri. Tässä mielessä jotkin tasavallat muistuttavat Euroopan parlamentaarisia monarkioita. Maita, joissa presidentillä on merkittävästi valtaa maan asioihin, ovat mm. Amerikan maat lukuun ottamatta Kanadaa ja Belizeä, monet Afrikan maat sekä Venäjä ja Ranska, aiemmin myös Suomi. Maita, joissa presidentti on lähinnä edustuksellinen, seremoniallinen ja muodollinen valtionpäämies, ovat esimerkiksi Saksa, Intia, Italia ja Irlanti, nykyisin myös Suomi.

Suomen tasavallan presidentti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäiset valtionpäämiehet Pehr Evind Svinhufvud 1918 ja Carl Gustaf Emil Mannerheim 1918-1919 olivat valtionhoitajia, koska hallitusmuoto oli vielä vakiintumaton. Suomen ensimmäinen presidentti oli Kaarlo Juho Ståhlberg 1919-1925.

Suomessa presidenteiksi on valittu kolmivaiheisella valitsijamiesäänestyksellä Lauri Kristian Relander 1925, Pehr Evind Svinhufvud 1931, Kyösti Kallio 1937, Juho Kusti Paasikivi 1950, Urho Kekkonen 1956, 1962, 1968 ja 1978 sekä Mauno Koivisto 1982 ja 1988.

Poikkeuksellisia valintatapoja on ollut Ståhlbergin valinta 1919 eduskunnan suorittamalla vaalilla, Risto Rytin valitseminen presidentiksi 1940 vuonna 1937 valittujen valitsijamiesten suorittamalla vaalilla Kallion kauden loppuun, Rytin uudelleenvalinta 1943 myös vuoden 1937 valitsijamiehillä kahdeksi vuodeksi, Rytin erotessa Mannerheimin valinta presidentiksi 1944 eduskunnan säätämällä lailla kuudeksi vuodeksi, Paasikiven valinta 1946 eduskunnan suorittamalla vaalilla Mannerheimin kauden loppuun ja Kekkosen 1968 alkaneen presidenttikauden jatkaminen eduskunnan säätämällä poikkeuslailla 1974 neljällä vuodella. Ensimmäisen kerran Suomessa suoralla kansanvaalilla ilman valitsijamiehiä valittiin presidentiksi Martti Ahtisaari 1994. Vuoden 1988 vaaleissa Koivisto voitti valitsijamiesten suorittaman vaalin, mutta silloisen lain mukaan valitsijamiehiä ei olisi tarvittu, jos joku ehdokkaista olisi saanut yli 50 prosenttia kansan antamista äänistä.

Sanan alkuperä ja muita merkityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti-nimitystä käytetään Suomessa myös korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenteistä, hovioikeuksien presidenteistä ja työtuomioistuimen presidentistä. Myös järjestöt voivat kutsua johtajaa presidentiksi, esimerkiksi Lions-klubi ja Helvetin enkelit. Presidentti-nimitystä käytetään myös joidenkin suuryhtiöiden hallitusten puheenjohtajista.

Eurooppa-neuvoston pysyvää puheenjohtajaa kutsutaan ainakin Suomessa "EU:n presidentiksi" tai "EU-presidentiksi". Tämä tosin on hieman harhaanjohtavaa, sillä nimi tulee virheellisenä englanninkielisestä nimestä President of the European Council; englannin sana "president" voi tarkoittaa sekä puheenjohtajaa että presidenttiä sen tavallisessa merkityksessä.

Sanan presidentti alkuperä on ranskan kielessä, johon se muodostettiin latinan sanasta praesidēre (='johtaa'). Alkuperäisiin osasiinsa pilkottuna tämä latinan verbi tarkoittaa sananmukaisesti edessä istuvaa, so. pöydän päässä istuvaa eli puheenjohtajaa.

Presidenttien toimikaudet eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentin toimikausi on aika, joksi presidentti valitaan. Eri maissa toimikaudet ovat eri pituisia:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]