Presidentinlinna
Wikipedia
Presidentinlinna on Suomen tasavallan presidentin edustustalo Helsingissä Kauppatorin laidalla. Talo edustaa enimmäkseen pietarilaissävytteistä empire-tyyliä.
Arkkitehti Pehr Granstedt suunnitteli talon alkujaan 1814 varakkaan Heidenstrauch-suvun kauppiastaloksi. Heidenstrauchit ehtivät asua kauppakartanossaan vain 17 vuotta kunnes,Suomen senaatti osti talon vuonna 1837 Venäjän keisareiden Suomen palatsiksi, minkä jälkeen sitä muutettiin huomattavasti Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan 1843.Rakennusta kutsuttiin virallisesti "keisarillinen palatsi Helsingissä". Palatsin ensimmäiseen kerrokseen sijoitettiin palatsin keittiöt sekä henkilökunnan asuintilat. Toisessa kerroksessa eli pääkerroksessa sijaitsivat keisarin vastaanottotilat ja osa keisarillisista makuuhuoneista, sekä kolmanteen kerrokseen ulottuvat suuri ja pieni ruokasali sekä tanssisali.Myöskin tuolloin sisustettiin erääseen tilavaan huoneeseen ortodoksinen kirkkosali, joka itsenäistymisen jälkeen lakkautettiin ja muutettiin kirjastoksi. Kirkollinen kalustus ja jumalanpalveluspuvut siirrettiin Vanhainkoti Helenassa olevaan kirkkoon jossa ne ovat edelleen aktiivikäytössä. Palatsin kolmannen kerroksen makuuhuoneet varattiin keisarille ja tämän lähiseurueelle.
Ensimmäisen maailmansodan aikana palatsi toimi sotasairaalana, jonne voitiin sijoittaa 200 rintamalla haavoittunutta sotilasta. Venäjän vallankumouksen aikana se toimi venäläisen sotilas- ja työläisneuvoston päämajana. Vuoden 1918 sisällissodan aikana talossa oli saksalaisten ja myöhemmin suomalaisten esikunta. Sisällissodan jälkeen rakennusta kaavailtiin Suomen kuninkaan linnaksi, jolloin rakennuksesta alettiin puhua "linnana". Vuosina 1919-1921 talon kolmannessa kerroksessa oli Suomen ulkoasiainministeriö. Presidentinlinnaksi rakennus kunnostettiin vuonna 1921.
Presidentinlinnassa järjestetään joka vuosi 6. joulukuuta itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto, joka on vuosittain suurin tapahtuma kävijämäärältään linnassa.
Presidentin virka-asunto sijaitsi alun perin presidentinlinnassa. Linnassa ovat asuneet perheineen Kaarlo Juho Ståhlberg, Lauri Kristian Relander, Pehr Evind Svinhufvud, Kyösti Kallio, Risto Ryti sekä Juho Kusti Paasikivi. Vuonna 1940 Tamminiemi lahjoitettiin presidentin virka-asunnoksi; Ryti ja C. G. E. Mannerheim asuivat siellä, kun taas Paasikivi vietti koko presidenttikautensa linnassa. Urho Kekkonen muutti presidenttikautensa alussa 1956 Tamminiemeen, jossa hän asui kuolemaansa 1986 asti ja josta tehtiin myöhemmin museo. Mauno Koivisto asui presidentinlinnassa, kunnes uusi virka-asunto Mäntyniemi valmistui 1993.
[muokkaa] Linnan huoneet
Presidentinlinnassa on noin sata erikokoista huonetta ja kerroksia on kolme. Ensimmäisessä kerroksessa ovat linnan työntekijöiden työhuoneet, linnan keittiöt ja sauna, toisessa kerroksessa ovat presidentin edustustehtäviin käytettävät huoneet. Kolmannessa kerroksessa on presidentin yksityistiloja, jotka ovat luultavasti nykyään muussa käytössä, koska presidentti ei enää asu linnassa. Linnan toisen kerroksen edustustiloja ovat:
- Valtiosali, linnan suurin yksittäinen huone. Valtiosalissa pidetään itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton kättelyt, diplomaattipäivälliset sekä vierailevien valtionpäämiesten kunniaksi vietetyt juhlaillalliset. Ennen vuotta 1918 huonetta käytettiin keisarin valtaistuinsalina. Huone rakennettiin 1907, koska eduskuntauudistuksen jälkeen tarvittiin entistä suuremmat tilat valtiollisille juhlamenoille. Salin esikuvana käytettiin Pietarin Talvipalatsin Pyhän Yrjön salia. Valtiosalin ja siihen liittyvän Atriumin suunnitteli arkkitehti Jac. Ahrenberg.
- Ruokasali, suhteellisen suuri huone linnan toisessa kerroksessa. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton ruoat ja juomat tarjoillaan tässä huoneessa. Ruokasalin katon holvikaarien taidokkaat kattomaalaukset on tehnyt Alexander Engel.
- Peilisali, tässä salissa entinen hallitus jättää eronpyyntönsä ja uusi nimitetään. Sali on linnan toisessa kerroksessa.
- Keltainen sali, jossa tapahtuu diplomaattikirjeiden jättö. Salin empire-kalusto on aikoinaan hankittu Pietarista ja huoneen lattiaan on käytetty kahdeksaa eri puulajia.
Lisäksi linnasta löytyvät ainakin seuraavat huoneet: presidentin työhuone, punainen odotushuone, goottilainen sali, puolisoiden huone, keltainen huone ja kirjasto.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Koordinaatit:
