Talvipalatsi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Talvipalatsi
Talvipalatsi Nevajoelta katsottunaDSCN0623.JPG
Talvipalatsi on 1754–1762 rakennettu Venäjän keisarien entinen palatsi. Kuva on otettu Nevajoen vastarannasta.
Sijainti Venäjän lippu Pietari,Venäjän federaatio
Koordinaatit 59°56′26″N, 30°18′49″E
Rakennustyyppi palatsi, nykyisin osittain museo
Valmistumisvuosi 1762
Suunnittelija Bartolomeo Rastrelli
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Talvipalatsi (ven. Зимний дворец) on Pietarissa sijaitseva Venäjän keisarien entinen palatsi. Rakennus on malliesimerkki venäläisestä barokista. Talvipalatsi rakennettiin vuosina 17541762 italialaissyntyisen arkkitehdin Francesco Bartolomeo Rastrellin piirustusten mukaan. Palatsin tilasi Pietari Suuren tytär keisarinna Elisabet. Elisabet kuoli juuri ennen palatsin lopullista valmistumista ja sinne asettui Pietari III. [1]

Hallitsija vietti Talvipalatsissa kylmät talvikaudet, kesäisin hän asui noin 20 kilometrin päässä Tsarskoje Selossa (nykyinen Puškin) sijaitsevassa Katariinan palatsissa tai Pietarhovissa.

Jordanin portaat.

Talvipalatsi oli keisariperheen sekä asuin- että edustuspalatsi yli 150 vuotta ja palatsin sisustusta on tuona aikana muutettu monia kertoja. Palatsissa oli tulipalo vuonna 1837, jonka jälkeen osa tuhoutuneesta sisustuksesta entisettiin lähes Rastrellin alkuperäisten suunnitelmien mukaisiksi, osa muutettiin. Suunnittelutyöstä vastasivat pietarilaiset arkkitehdit Vasili Stasov ja Aleksandr Brjullov. Rastrellin asussa ovat palatsin edustusportaat, nimeltään Jordanin portaat tai Suurlähettiläiden portaat, jotka on koristeltu runsain valkoisin ja kullatuin stukkokoristein ja peilein. Portaisiin liittyy ala-aulassa Rastrellin suunnittelema pylväikkögalleria. Italialaisyntyinen arkkitehti Carlo Rossi suunnitteli vuonna 1826 Sotagalleria-salin Napoleonia vastaan käydyn sodan muistoksi. Pitkänomaisen salin seinillä on 332 kenraalin muotokuvat. Sali rakennettiin uudelleen Stasovin suunnittelemana, jonka käsialaa on myös Yrjönsali eli suuri valtaistuinsali. Brjullovin suunnitelmien mukaan on rakennettu muun muassa Aleksanterinsali ja molempien Aleksandra Fjodorovna -nimisten keisarinnojen suosima Malakiittisali, jota pidetään eräännä Talvipalatsin upeimpana salina. Jordanin portaiden yläpäästä on kulku Kenttämarsalkkojen saliin, jonka suunnitteli ranskalaissyntyinen arkkitehti Auguste de Montferrand.[1]

Talvipalatsin julkisivussa ei ole tapahtunut muutoksia, vaan se on Rastrellin luomassa asussa. Turkoosiin vivahtavaa vaaleanvihreää julkisivua jäsentävät lukuisat valkoiset pilasterit, joiden jatkeena katon reunalla on pronssisia patsaita ja maljoja.[1]

Vuonna 1917 Talvipalatsissa kokoontui väliaikainen hallitus. Talvipalatsi vallattiin lokakuun vallankumouksessa. Rakennus liitettiin vuonna 1922 Eremitaašin museoon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kaurinkoski, Kaarina: ”Eremitaaši”, Pietarin palatsit (2. painos), s. 7-14. Moreeni, 2011. ISBN 978-952-254-053-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 59°56′26″N, 30°18′49″E