Uusi Hollanti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uuden Hollannin kaariportti.
Varastorakennusten sisätiloja.

Uusi Hollanti (ven. Но́вая Голла́ндия, Novaja Gollandija) on Pietarin Amiraliteetin piirissä sijaitseva saari ja klassistinen rakennuskokonaisuus.

Kolmion muotoista saarta rajaavat Moika, Krjukovin kanava ja Amiraliteetin kanava. Sen pinta-ala on 7,8 hehtaaria. Saaren keskellä sijaitsee Moikaan yhdistetty satama-allas.

1700-luvun alussa ”Hollanniksi” kutsuttiin Amiraliteetin telakan puutavaravarastoa, jossa käytettiin erityistä hollantilaista varastointimenetelmää. 1730-luvulla se siirrettiin saarelle, jolle vuosina 1760–1780-luvuilla rakennettiin suuret punatiiliset varastorakennukset. Alkuperäisen rakennussuunnitelman laati arkkitehti Savva Tševakinski. 1780-luvulla työtä jatkoi Jean-Baptiste Vallin de la Mothe, joka on suunnitellut satama-altaaseen johtavan kanavan suurenmoisen kaariportin. Vuosina 1828–1829 saarelle rakennettiin Aleksandr Staubertin suunnittelema pyöreä vankilarakennus. Vuonna 1893 kaivettiin allas, jossa laivanrakentaja Aleksei Krylov suoritti kokeitaan. Vuonna 1915 Uuteen Hollantiin perustettiin laivaston radioasema, joka lokakuun vallankumouksen aikana välitti neuvostohallituksen julistuksia, vetoomuksia ja tiedotuksia.[1] Neuvostoaikana saari oli laivaston hallussa. Salaperäisyyden verhoama, karun romanttinen, mutta rapistuva rakennuskokonaisuus oli Leningradin kiehtovimpia nähtävyyksiä.[2]

Saaren uusiokäyttöä ryhdyttiin suunnittelemaan 1980-luvun lopussa. Itämeren laivasto luovutti alueen kaupungille vuonna 2004. Pian sen jälkeen osa rakennuksista vaurioitui tulipalossa. Suojelukohteet sisältävän liike- ja vapaa-ajankeskuksen suunnnittelusta julistetun kilpailun voitti brittiläinen arkkitehti Norman Foster. Kesällä 2006 suoritetuissa purkutöissä menetettiin osa saaren historiallisista kohteista: Krylovin koeallas, Dmitri Mendelejevin käyttämä laboratorio ja historiallisen radioaseman rakennus.

Lauantaina 16.07.2011 saari avattiin yleisölle ensimmäistä kertaa 300 vuoteen. [3] Pietarissa järjestettiin laivastoalueen suunnittelukilpailu, jonka miljardööri ja taidekeräilijä Roman Abramovitš voitti. Abramovitš on aikonut sijoittaa saarelle runsaat 300 miljoonaa euroa, jolla saarta kunnostetaan ja sinne rakennetaan muunmuassa asuntoja, toimistoja, liiketilaa sekä museo hänen laajalle modernin ja nykytaiteen kokoelmalleen. Museon on määrä aueta vuonna 2016.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravočnik, s. 432–433. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1.
  2. Pamjatniki promyšlennoi arhitektury Sankt-Peterburga, s. 30, 32. Sankt-Peterburg: Beloje i tšornoje, 2005. ISBN 5-89771-047-3.
  3. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Suljettu%20sotilassaari%20avautui%20pietarilaisille/1135267853297?ref=fb-share
  4. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Ven%C3%A4l%C3%A4ismiljard%C3%B6%C3%B6ri+Abramovit%C5%A1+lupaa+uuden+museon+Pietariin/1135262389777

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]