Kesäranta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kesäranta
(Bjälbo)
Kesäranta talvella 2.JPG
Kesäranta Helsingin Meilahdessa
Osoite Kesärannantie
Sijainti Helsinki
Koordinaatit 60.18468°N, 24.90600°E
Rakennustyyppi virka-asunto
Valmistumisvuosi 1873
Suunnittelija Frans Ludvig Calonius
Omistaja Suomen valtio
Käyttäjä Suomen pääministeri
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kesäranta on Suomen pääministerin virka-asunto Helsingin Meilahdessa. Kesäranta oli alun perin arkkitehti Frans Ludvig Caloniuksen (1833-1903) kesähuvila. Rakennus valmistui vuonna 1873 ja sai nimekseen Bjälbo. Myöhemmin huvilasta ryhdyttiin käyttämään nimeä Kesäranta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehti Frans Ludvig Calonius suunnitteli ja rakennutti Kesärannan kesähuvilakseen vuonna 1873. Huvila sijaitsi valmistuessaan Helsingin kaupungin rajojen ulkopuolella, ja oli osa Meilahden huvila-aluetta, jonne monet varakkaat helsinkiläiset rakennuttivat kesähuvilansa 1800-luvun loppupuolella. Vuonna 1887 Kesäranta siirtyi Suomen Pankin kassanhoitajan Carl Robert Ignatiuksen (1846-1904) omistukseen. Ignatius teki rakennukseen mittavia muutostöitä Elia Heikelin johdolla. Heikel lisäsi rakennukselle tunnusomaisen 20-metrisen tornin sekä verannan rakennuksen merenpuoleiselle puolelle.

Vuonna 1904 valtio osti Kesärannan Ignatiukselta, ja siitä tehtiin Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunto. Sen ensimmäinen käyttäjä oli Nikolai Bobrikov, joka tosin ehti asua Kesärannassa vain hetken aikaa, sillä hänet ammuttiin samana kesänä. Bobrikovin seuraajat Ivan Obolenski, Nikolai Nikolajevitš Gerhard, Vladimir Aleksandrovitš von Boeckmann ja Franz Albert Aleksandrovitš Seyn asuivat kukin vuorollaan Kesärannassa. Sisällissodan jälkeen talossa asui Saksan Itämeren divisioonan komentaja Rüdiger von der Goltz ja myöhemmin valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheim. Itsenäistymisen jälkeisinä vuosina rakennus kuitenkin vakiintui nopeasti pääministerin virka-asunnoksi.

Nykyisin Kesärannassa pidetään usein kesäisin hallituksen neuvottelu, jota kutsutaan iltakouluksi. Iltakoulu kokoontuu keskiviikkoiltaisin. Nimi juontaa juurensa 1930-luvun lopulta, jolloin pääministeri A. K. Cajander alkoi kutsua ministereitä Kesärantaan keskustelemaan torstaisin pidettävän valtioneuvoston yleisistunnon asioista.

Nykyinen pääministeri Jyrki Katainen muuttanee Kesärantaan. Hänen edeltäjistään pääministeri Mari Kiviniemi asui Kesärannassa. Samoin pääministerit Paavo Lipponen ja Esko Aho asuivat siellä. Matti Vanhanen ei koskaan asunut Kesärannassa.

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen, Frans Ludvig Caloniuksen suunnittelema huvilarakennus muodostaa yhä Kesärannan rungon. C. R. Ignatius uudisti huvilaa 1880-luvulla rakennusmestari Elia Heikelin suunnitelmien mukaan, jolloin se sai 20-metrisen torninsa ja kuistit sekä maan että meren puolelle. Valtion ostettua Kesärannan siihen lisättiin arkkitehti Johan Jacob Ahrenbergin suunnittelemat keittiösiipi ja meren puoleinen lasikuisti.

1950-luvulla valtio saneerasi Kesärannan vastaamaan moderneja vaatimuksia. Tässä yhteydessä huonokuntoinen torni purettiin ja sisustus muutettiin 1950-lukulaiseksi. Vuosina 19811983 Kesärannassa tehtiin peruskorjaus, jossa se pyrittiin palauttamaan mahdollisimman alkuperäiseen asuun. Torni rakennettiin uudelleen vanhojen valokuvien avulla ja rakennus sisustettiin kenraalikuvernöörien aikaiseen tyyliin.

Viimeksi Kesärantaan tehtiin laaja peruskorjaus vuosina 2003-2004. Silloin kiinteistö uudistettiin vastaamaan edustamisen, asumisen, kokousten ja lehdistötilaisuuksien vaatimuksia. Tiloja muun muassa muutettiin paremmin yksityisasumiseen sopiviksi ja kovasta käytöstä ja merellisestä sijainnista johtuneet kulumisvauriot korjattiin.

Nykyisin Kesäranta on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kesäranta.