Smolna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee rakennusta Helsingissä, myös Pietarissa on Smolnan instituutti.
Smolna Helsinki.jpg

Smolna on valtioneuvoston juhlahuoneistona toimiva empiretalo Helsingissä, Kaartinkaupungin kaupunginosassa osoitteessa Eteläesplanadi 6. Sen on suunnitellut Carl Ludvig Engel vuonna 1820 ja se valmistui vuonna 1822. Smolnalla on värikäs historia, ja se on toiminut Suomen kenraalikuvernöörin ja valtionhoitajan virka-asuntona, Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston päärakennuksena sekä Helsingin punakaartin päämajana.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carl Ludvig Engel suunnitteli rakennuksen Suomen sotaväen ylitarkastajan eli divisioonankomentajan virkataloksi. Suomen suuriruhtinaskunnan hallinnossa sotilasasiat oli erotettu kenraalikuvernöörin siviilihallinnollisista asioista, jolloin divisioonankomentaja toimi käytännössä venäläisenä Suomen suuriruhtinaskunnan sotilaskuvernöörinä.

Rakennuksen pohjakerrokseen sijoitettiin virastohuoneita, ylempään kerrokseen divisioonankomentajan asunto ja edustustilat. Engel teki rakennuksesta pienen mutta hienostuneen yksityispalatsin, jonka julkisivulle joonialainen pylväikkö ja pitkä edustusparveke antavat arvokkaan leiman.

Toisen kerroksen edustushuoneisto koostui suurista saleista ja salongeista, jotka oli asetettu peräkkäin, niin että huoneiden väliset pariovet avaamalla voitiin luoda talon päästä päähän ulottuva näkymä. Talo valmistui vuonna 1822 ja sen ensimmäinen asukas oli divisioonankomentaja Gustaf Adolf Ehrnrooth.

Divisioonankomentaja joutui muuttamaan pois komeasta virkatalostaan jo 1828, kun se annettiin tilapäisesti Turusta Helsinkiin muuttaneen yliopiston käyttöön. Tilat vapautuivat jälleen Yliopiston päärakennuksen valmistuttua 1832. Divisioonankomentajan virka oli kuitenkin tällä välin lakkautettu ja talo jäi siten ilman käyttäjää. Helsingin porvaristo ehdotti sen muuttamista raatihuoneeksi, sillä vanha raatihuone oli määrä purkaa Senaatintorin rakentamisen tieltä, mutta tätä ehdotusta ei hyväksytty. Lopulta tehtiin kompromissiratkaisu: talosta tehtiin Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunto, ja kenraalikuvernöörin käytössä aiemmin ollut Bockin talo muutettiin raatihuoneeksi.

Kenraalikuvernöörien aikana talo oli Helsingin seuraelämän keskus ja sitä uudistettiin ylellisemmäksi. Arkkitehti Carl Albert Edelfelt muutti 1860-luvulla Engelin aikaisen pelkistetyn sisustuksen muodikkaammaksi ja loistokkaammaksi. Ensimmäisen sortokauden aikana 1890-luvulla taloon rakennettiin ortodoksinen kappeli joka sai lempinimen "Bobrikovin kirkko".

Itsenäistymisen myötä kenraalikuvernöörit poistuivat talosta, ja sisällissodan aikana 1918 Helsingin punakaarti teki siitä päämajansa. Vallankumousromantiikan hengessä talo nimettiin Smolnaksi, esikuvana pietarilainen Smolna-palatsi, joka toimi V. I. Leninin ja muiden kansankomissaarien neuvoston jäsenten päämajana Lokakuun vallankumouksen aikana. Pietarissa Smolna oli pääasiassa aatelisten tyttöjen tyttökoulu, joka oli saanut nimensä pihkaa tarkoittavasta venäjänkielisestä sanasta smola läheisen tehtaan mukaisesti.

Saksalaisten joukkojen konekiväärituli ajoi punakaartin ulos rakennuksesta huhtikuussa 1918, mutta nimi Smolna jäi pysyväksi. Pidettyään päämajaansa ensiksi Kämpissä muutti saksalainen kenraalimajuri Rüdiger von der Goltz päämajansa 1918 Smolnaan.

Valtionhoitaja C. G. E. Mannerheim asui Smolnassa 19181919. Hänen jälkeensä talon sai käyttöönsä valtioneuvosto ja siinä sijaitsi mm. ulkoministerin virka-asunto. Vuonna 1964 Smolna entisöitiin ja siitä tehtiin valtioneuvoston juhlahuoneisto. Rakennuksessa pidettiin edustustilaisuuksien lisäksi vuosikymmeniä esimerkiksi hallitusneuvotteluja, hallituksen iltakouluja ja budjettiriihiä. 1990-luvulla hallitus kuitenkin sai käyttöönsä Säätytalon, jonne siirtyivät suurimmat tapahtumat kuten hallitusneuvottelut ja budjettiriihet.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lampi, Leo: Ruokavieraita Smolnassa. Kajaani: Kainuun Sanomat, 1986.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 60°10′1.5″N, 24°56′59.5″E

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.