Säätytalo

Säätytalo Ständerhuset
Osoite	Snellmaninkatu 9-11
Sijainti	Helsinki
Valmistumisvuosi	1891
Suunnittelija	Gustaf Nyström
Omistaja	Suomen valtio
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Säätytalo (ruots. Ständerhuset) on entinen säätyvaltiopäivien istuntopaikka Helsingin Kruununhaassa Snellmaninkadulla, vastapäätä Suomen Pankkia. Gustaf Nyströmin suunnittelema rakennus valmistui 1891 ja se toimii nykyisin valtion kokous- ja edustustilana.

Säätytalon porrashalli sekä Laki-veistos

Historia

Kun Suomen säätyvaltiopäivät alkoivat 1860-luvulta lähtien kokoontua säännöllisesti, syntyi tarve rakentaa niille pääkaupunkiin vakituiset tilat. Aatelissääty rakensi itselleen istuntopaikaksi Ritarihuoneen jo 1862. Kolme aatelitonta säätyä, eli papisto, porvaristo ja talonpoikaisto, saivat odottaa omia tilojaan vuoteen 1891, jolloin Säätytalo vihittiin käyttöön. Kukin sääty sai talosta oman istuntosalinsa.

Säätytalo ehti toimia alkuperäisessä tarkoituksessaan vain viisitoista vuotta. Vuonna 1906 säätyvaltiopäivät lopettivat toimintansa ja valittiin Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta, jonka täysistuntoihin rakennus oli liian pieni. Eduskunnan täysistunnot järjestettiin muualla kaupungissa (Palokunnantalossa ja Heimolan talossa), Säätytalossa pidettiin eduskunnan valiokuntien istuntoja ja sinne jäi myös eduskunnan kirjasto.

Kun Eduskuntatalo valmistui 1931, sai Tieteellisten seurain valtuuskunta Säätytalon käyttöönsä. Rakennus tunnettiin Tieteellisten seurain talona vuoteen 1978, jolloin se siirtyi valtioneuvoston kanslian hallintaan. Mittava entisöinti alkoi 1988, ja sen valmistuttua rakennusta on käytetty eri ministeriöiden kokous- ja edustustilaisuuksiin. Säätytalossa myös järjestetään eduskuntavaalien jälkeiset hallitusneuvottelut.

Valtakunnanoikeus on kokoontunut Säätytalossa neljä kertaa, viimeksi oikeudenkäynnissä Kauko Juhantaloa vastaan 1993. Säätytalossa pidettiin myös sotasyyllisyysoikeudenkäynti 1945−1946.

Arkkitehtuuri

Uusrenessanssityylinen Säätytalo on arkkitehti Gustaf Nyströmin päätyö. Rakennuksen pääty muistuttaa kreikkalaista temppeliä pylväineen. Päätykolmiossa on vertauskuvallinen kuvanveistäjä Emil Wikströmin pronssiveistossarja, jonka keskushahmona on keisari Aleksanteri I vahvistamassa Suomen lait ja oikeudet. Se sijoitettiin paikoilleen 1903 kaikessa hiljaisuudessa sortovuosien aikana.

Sisätilaa hallitsee suuri porrashalli, johon lankeaa valoa koristemaalatuista kattoikkunoista. Porrastasanteen yllä on kopio Walter Runebergin veistoksesta Laki (Lex), joka sijaitsee Senaatintorilla Aleksanteri II:n patsaan jalustalla. Samanlainen kopio on myös Presidentinlinnan valtiosalissa.

Kirjallisuutta

• Säätytalo – The House of Estates Helsinki, Helsinki 1999 ISBN 951-37-2654-1.

Aiheesta muualla

• Säätytalo valtioneuvoston sivuilla
• Virtuaalinen kaupunkikierros
• Säätytalo, julkisivu länteen
• Säätytalo, julkisivu itään