Finavia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Finavia Oyj

Finavian logo.svg

Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Perustettu 1991
Toimitusjohtaja Kari Savolainen
Kotipaikka Vantaa, Suomi
Toimiala Ilmailu
Tuotteet Lentokenttä- ja lennonvarmistuspalvelut
Liikevaihto Laskua 318,0 milj. € 2010 [1]
Liikevoitto Nousua 41,7 milj. € 2010 [1]
Henkilökuntaa Vuoden 2010 lopussa 1 827, joista vakituisia 1 521
Tytäryhtiöt Airpro Oy[1] 100 %, Lentoasemakiinteistöt Oyj[2] 100 %, IP-Kiinteistöt Oy 100 %, RTG Ground Handling Oy 100 %
Omistaja Suomen valtio
Kotisivu www.finavia.fi
Huomioitavaa Osakkuus: Taxi Point Oy[3] 25 %
Finavian pääkonttori, Lentäjäntie 3, Vantaa
Finavian kunnossapitokeskus Turun lentoasemalla

Finavia Oyj (ruots. Finavia Abp) on Suomen valtion omistama yhtiö, jonka tehtävänä on tuottaa lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluja Suomessa kustannuksensa liiketoiminnallaan kattaen. Vuoteen 2010 Finavia oli valtion liikelaitos nimellä Ilmailulaitos Finavia (ruots. Luftfartsverket Finavia).[2]

Finavian pääkonttori sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla Vantaalla. Vuoden 2012 alusta toimitusjohtajana on toiminut Stevecosta siirtynyt Kari Savolainen.

Finavian lentoasemaverkostoon kuuluu 25 lentoasemaa: 18 siviililentoasemaa, 4 yhteistoimintalentoasemaa ja 3 sotilaslentoasemaa.[3] Lisäksi Finavialla on Suomen aluelennonjohto (EFIN) ja Avia Collage.

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa Finavian omistajaohjauksesta.

Sisällysluettelo

Finavia Oyj [muokkaa]

Finavian yleiset toiminta- ja tulostavoitteet asettaa valtioneuvosto. Yhtiö rahoittaa toimintansa käyttäjämaksuilla ja päättää itsenäisesti toiminnastaan, taloudestaan ja investoinneistaan.

Finavia ylläpitää suurinta osaa (25) Suomen lentoasemista. Se vastaa lennonvarmistuksesta ylläpitämillään lentoasemilla sekä koko Suomen alueellisesta lennonvarmistuksesta. Euroopan tasolla vastaavia tehtäviä hoitaa Eurocontrol.

Finavian yhteydessä toimii ammatillinen erikoisoppilaitos Avia College, joka tarjoaa koulutusta pääasiassa lennonjohtajan ja turvatarkastajan tehtäviin.

Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi) myöntää Finavialle toimiluvan lennonvarmistuspalveluiden tarjoamiseen, kuten ilmaliikennepalvelu, viestintä-, suunnistus- ja valvontapalvelu, ilmailutiedotuspalvelu sekä lentosääpalvelut. Liikenne- ja viestintäministeriö nimeää Finavian ilmaliikennepalvelujen tarjoajaksi Suomeen tai osaan Suomea, yhtenä edellytyksenä nimeämiselle on edellä mainittu toimilupa.[4]

Koko konsernin henkilöstömäärä oli vuoden 2010 lopussa 2 938 henkilöä ja vuonna 2006 liikevaihdon jakautuma lentoasemapalvelut 47 %, kaupalliset palvelut 32 %, lennonvarmistuksen palvelut 20 % ja julkiset tehtävät 1 %.[3] Vuonna 2004 Finavia perusti henkilöstölleen ensimmäisen julkisen sektorin henkilöstörahaston, jonka jäseninä ovat kaikki Finavian palveluksessa olevat henkilöt johtoa lukuun ottamatta.[3] Pääasiassa tulot kertyvät liikennöimismaksuista, noin 30 % kertyy muista liiketoiminnoista (myymälöiden tilavuokrat, pysäköintipalvelut jne.). Vuonna 2008 lentoasemien kautta kulki 17,6 miljoonaa matkustajaa. Kymmenen suurinta kohdetta lähtevinä matkustajina vuonna 2007 (tuhansina): Tukholma 565, Kööpenhamina 369, Lontoo 367, Frankfurt am Main 295, Amsterdam 219, Pariisi 208, München 174, Oslo 136, Las Palmas 119 ja Bangkok 118.

Hallitus [muokkaa]

Finavian hallitus 29.6.2011 –:[5]

  • Kauppaneuvos Soili Suonoja, puheenjohtaja ja jäsen vuodesta 2011
  • Neuvotteleva virkamies Rita Linna, Liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies, jäsen vuodesta 2007
  • Varatuomari Pirkko Juntti, jäsen vuodesta 2003
  • Lakiasiainjohtaja Harri Pynnä Fortum, jäsen vuodesta 2011
  • Logistiikkajohtaja Antti Vehviläinen Stora Enso,jäsen vuodesta 2010
  • Palveluesimies Pauli Manninen, Finavian luottamusmies, jäsen vuodesta 2009

Historiaa [muokkaa]

Suomen ilmailuhallinto keskitettiin perustamalla lailla liikenneministeriön alainen Ilmailuhallitus 1. maaliskuuta 1972 alkaen. Sen pääjohtajina ehtivät toimia Kaarlo J. Temmes 1972–1983 ja c 1983–1991. Virasto muutettiin Ilmailulaitos-nimiseksi (lyhelle ILL[6]) valtion liikelaitokseksi vuoden 1991 alusta. Sen pääjohtajana toimi Mikko Talvitie 1991–2005, ja 2005 alkaen Samuli Haapasalo.[7] Ilmailuhallitus sai ensimmäisen oman toimirakennuksen Helsinki-Vantaan lentoaseman alueelle 1977.

Vuoden 2005 loppuun saakka Ilmailulaitoksen yhteydessä toimi myös Lentoturvallisuushallinto Suomen kansallisena ilmailuviranomaisena. Viranomaistehtävissään Lentoturvallisuushallinto teki päätökset itsenäisesti Ilmailulaitoksen liiketoiminnasta ja Ilmailulaitoksen johdosta riippumatta. Tästä huolimatta Ilmailulaitoksen kaksoisrooli yhtäältä ilmailualan liiketoimintaa harjoittavana laitoksena ja toisaalta ilmailualaa valvovana viranomaisena herätti ajoittain keskustelua. Ilmailulainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyen vuoden 2006 alussa perustettiinkin uusi ilmailuviranomainen, Ilmailuhallinto, johon ilmailun viranomaistehtävät siirrettiin.[8]

Johtajat [muokkaa]

Finavia Oyj [muokkaa]
Ilmailulaitos [muokkaa]
Ilmailuhallitus [muokkaa]

Kohu toimitusjohtajan potkuista 2011 [muokkaa]

Finavian toimitusjohtaja Samuli Haapasalo sai potkut elokuussa 2011. Uudenkin Finavian hallituksen puheenjohtajan mukaan toimitusjohtaja Samuli Haapasalo oli tehnyt hyvää työtä. Ilta-Sanomien mukaan potkujen salattuna syynä oli se, että liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Mika Mäkilä ei tullut toimeen Haapasalon kanssa ja Haapasalo pyrki sopimaan puolustusministeriön maksut samoilla säännöillä kuin muiden. Helsingin Sanomat kummasteli ministeriön toimintaa ja salailua, joka mahdollistaa piilotetut vaikutussuhteet ja tavoitteet. [11]

Hyvän hallintotavan rikkominen? [muokkaa]

Talouselämä-lehden entinen päätoimittaja Pertti Monto kirjoitti, että Finavia pitäisi siirtää pikaisesti liikenneministeriöstä omistajaohjausyksikköön, koska nykyisellään valtio rikkoo räikeästi omaa ohjeistustaan omistajaohjauksesta, vaikka ohjeistus on yksiselitteisesti OECD:n suositteleman hyvän hallintotavan takana. Monton mukaan liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) on puuttunut Finavian johtamiseen, vaikka kansliapäällikkö Harri Pursiainen ja neuvotteleva virkamies Mika Mäkilä kiistavät sen. Hyvän hallintotavan mukaan heidän tulisi pysyä erossa asioista, jotka ovat toimitusjohtajan tai hallituksen vastuulla. Finavia oli mm. subventoinut puolustusvoimien toimintaa, vaikka puolustusmenot tulisi varata avoimesti budjettivaroista. [12]

Auto, tekniikka ja kuljetus -lehtikin arvosteli liikenneministeriön toimintaa ja osaamista jatkoi, että kun liikenneministeriön keskusvirastot osoittivat mielipiteensä ministeriöstä, kansliapäällikkö Harri Pursiainen pyrki ostamaan alaistensa kunnioituksen kirjaamalla keskusvirastojen työsopimuksiin palkanlisän "kunnioittavasta suhtautumisesta" ministeriöön ja suuremman palkanlisän "erityisen kunnioittavasti suhtautumisesta".[13]

Halpalentoyhtiö Ryanair vähentää lentojaan Tampereelta. Yhtiö lakkauttaa reitit Tampereelta Edinburghiin, Roomaan sekä Trapaniin ja vähentää vuoroja Bremenin ja Budapestin reiteillä. Syyksi Ryanair ilmoittaa sen, että valtio on korottanut lentoliikenteen valvontamaksuja. Lakkautettujen reittien määrä on neljäsosa yhtiön kahdestatoista Suomen-reitistä. Yhtiön mukaan muutos ei johda henkilöstövähennyksiin, vaan matkustamohenkilökunta siirretään muille reiteille. Ryanair ilmoitti aiemmin syksyllä lopettavansa Turun reittien liikennöinnin.

Ryanair kertoo Turun ja Tampereen vähentämisen syyksi Finavian toimet ja palauttaa liiketoiminnan ennalleen kunnes Finnavia poistaa liikenteen korotetut valvontamaksut Finnairin kilpailijoiden osalta.kenen mukaan?lähde?

Finavian julkaisemat lehdet [muokkaa]

Finaviisi
Lehtityyppi henkilöstökauslehti
Kustantaja Finavia
Julkaisija Finavia
ISSN ISSN 1796-525X
Levikki ?
Perustettu ?
Lakkautettu ei
Päätoimittaja Leena Huhtamaa
Sitoutuneisuus sitoutumaton
Kotipaikkakunta Vantaa
Kotimaa Suomi
Sivukoko A4
Ilmestymistiheys 3-4/v
Kotisivu ei ole

Finaviisi on Finavian henkilöstölehti.

Maa&Ilma lehti lentomatkustajalle 2–3 numeroa vuodessa. ISSN 1796-6957. Päätoimittaja Leena Huhtamaa. Painosmäärä 30 000. [4]

Via Helsinki on Helsinki-Vantaan lentoaseman kansainvälisille matkustajille suunnattu lehti. [5]

Katso myös [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

Viitteet [muokkaa]

  1. a b Finavia – Vuosikertomus Ilmailulaitos Finavia. Viitattu 24.5.2011.
  2. Ilmailulaitos Finavia yhtiöitetään vuoden 2010 alussa 28.4.2009. Liikenne- ja viestintäministeriö.
  3. a b c Finavia vuosikertomus 2006 (pdf) Viitattu 14. toukokuuta 2007.
  4. Finavia – Tiedote: LVM on nimennyt Finavian ilmaliikennepalvelujen tarjoajaksi 21. joulukuuta 2006. Ilmailulaitos Finavia.
  5. Hallituksen esittely finavia.fi. Viitattu 29. kesäkuuta 2011.
  6. KOTUS: Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 16.3.2013.
  7. Pääjohtajakunta, s. 168–170. SKS, Helsinki 2005.
  8. Finavia – Tiedote: Ilmailuhallinto aloittaa toimintansa 1.1.2006, Ilmailulaitos jatkaa liikelaitoksena 29. joulukuuta 2005. Ilmailulaitos.
  9. http://www.talouselama.fi/uutiset/finavian+toimitusjohtaja+vaihtuu/a672139?service=mobile
  10. http://www.talouselama.fi/uutiset/is+laskutuskiista+toi+potkut+finavian+haapasalolle/a675377?service=mobile
  11. Finavian johtajan potkut herättävät kysymyksiä, HS pääkirjoitus 30.8.2011
  12. "Valtio rikkoo räikeästi omia ohjausohjeitansa", Pertti Monto, Helsinki. HS Mielipide 10.9.2011
  13. Huttu ajaa Suomea suohon, pääkirjoitus, Auto, tekniikka ja kuljetus -lehti 7/2011, 29.8.2011 (lehden pdf-kopio)

Aiheesta muualla [muokkaa]