Finavia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Finavia Oyj

Finavia logo.svg

Tunnuslause For Smooth Travelling
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Perustettu 1991
Toimitusjohtaja Kari Savolainen
Kotipaikka Vantaa, Suomi
Toiminta-alue Lentoasemaverkoston sekä Suomen lennonvarmistusjärjestelmän ylläpito ja kehittäminen, lentoyhtiöille ja matkustajille tarjottavat palvelut
Toimiala Ilmailu
Liikevaihto Laskua 352,8 milj. € (2013)[1]
Liikevoitto Nousua 44,8 milj. € (2013[1]
Henkilökuntaa 2814 (31.12.2013)[1]
Omistaja Suomen valtio 100 %
Kotisivu www.finavia.fi
Finavian entinen logo
Finavian pääkonttori, Lentäjäntie 3, Vantaa
Finavian kunnossapitokeskus Turun lentoasemalla

Finavia Oyj on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka ylläpitää ja kehittää omistamaansa 25 lentoasemaa sekä Suomen lennonvarmistusjärjestelmää.[2] Yhtiön omistajaohjauksesta vastaa liikenne- ja viestintäministeriö.[3]

Vuonna 2013 Finavian lentoasemien kautta matkusti noin 19 miljoonaa matkustajaa.[1] Helsinki-Vantaan lentoasema on Finavian päälentoasema, ja sen kautta kulkee merkittävä määrä kansainvälisiä vaihtomatkustajia.[4] Finavian pääkonttori sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla Vantaalla. Tammikuusta 2012 yhtiön toimitusjohtaja on ollut Kari Savolainen.

Finavian toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavian asiakkaita ovat lentoyhtiöt, muut alan toimijat sekä lentomatkustajat. Liiketoiminta-alueet ovat Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentoasemaverkosto, Lennonvarmistus sekä Matkustajapalvelut.[5] Yhtiöllä on lisäksi kolme liiketoimintaa harjoittavaa tytäryhtiötä: Lentoasemakiinteistöt Oyj, Airpro Oy ja RTG Ground Handling Oy.[6] Finavia omistaa myös Avia Collegen, joka järjestää ainoana oppilaitoksena Suomessa lennonjohdon perustutkintoon johtavaa koulutusta.[7]

Finavian tuottamat keskeisimmät palvelut lentoyhtiöille ja matkustajille:

  • Lentoasemat: Finavian vastuulla ovat muun muassa lentoasematerminaalien ja kiitoteiden ylläpito sekä asemataso- ja turvatarkastuspalvelut. Matkustajille Finavia tuottaa yhteistyökumppaneidensa kanssa lentoasemapalveluita.
  • Lennonvarmistuspalvelut: Finavia vastaa Suomen ilmatilan käytön hallinnasta sekä lentoreitti- ja lennonvarmistuspalveluista Finavian lentoasemilla.
  • Kiinteistöliiketoiminta: Finavian tytäryhtiö Lentoasemakiinteistöt Oyj vuokraa toimitiloja lentoasemilla ja niiden läheisyydessä.
  • Airpro-liiketoiminta: Airpro tuottaa muun muassa lentoliikenteen maapalveluita ja turvatarkastuspalveluita, joiden asiakkaita ovat lentoyhtiöt, matkustajat ja lentoasemat.[5]

Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi) myöntää Finavialle toimiluvan lennonvarmistuspalveluiden tarjoamiseen, kuten ilmaliikennepalvelu, viestintä-, suunnistus- ja valvontapalvelu, ilmailutiedotuspalvelu sekä lentosääpalvelut. Liikenne- ja viestintäministeriö nimeää Finavian ilmaliikennepalvelujen tarjoajaksi Suomeen tai osaan Suomea, yhtenä edellytyksenä nimeämiselle on edellä mainittu toimilupa.[8]

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavia on Suomen valtion omistama julkinen osakeyhtiö ja sen omistajaohjauksesta vastaa Liikenne- ja viestintäministeriö.[9] Finavian yleiset toiminta- ja tulostavoitteet asettaa valtioneuvosto.[10]

Finavialle on määritelty yhtiöjärjestyksessä sekä valtion omistajapolitiikkaa koskevassa valtioneuvoston periaatepäätöksessä 3.11.2011 erityistehtäväyhtiön asema. Erityistehtäviä toteuttavissa yhtiöissä Suomen valtiolla on omistajana yhteiskunnallisia tavoitteita, mutta niiden toimintaa ohjataan taloudellisin perustein.[9]

Hallitus ja toimitusjohtaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavian hallitus vuonna 2014:[11]

  • Jaakko Linna, toimitusjohtaja, Oy Leiras Takeda Pharmaceuticals Ab. Hallituksen puheenjohtaja 29.10.2014 alkaen (jäsen 7.1.2013 alkaen).
  • Juhapekka Ristola, ylijohtaja, Liikenne- ja viestintäministeriö. Hallituksen jäsen 16.3.2012 alkaen.
  • Pirkko Salminen, talous- ja rahoitusjohtaja, Destia Oy. Hallituksen jäsen 16.3.2012 alkaen.
  • Ralf Sund, pääekonomisti, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK. Hallituksen jäsen 16.3.2012 alkaen.
  • Mika Mäkilä, toimitusjohtaja, Linja-autoliitto ry. Hallituksen jäsen 24.3.2014 alkaen.
  • Carita Pylkäs,  Operations Supervisor, Finavia Oyj. Hallituksen jäsen 24.3.2014 alkaen.

Hallituksen puheenjohtajana toimi 28.10.2014 asti kauppaneuvos Soili Suonoja. Suonoja toimi Finavian hallituksessa 29.6.2011–28.10.2014. Suonojan eron jälkeen hänen tehtäviään on hoitanut hallituksen varapuheenjohtaja Jaakko Linna.

Finavian toimitusjohtajana on toiminut Kari Savolainen 16.1.2012 alkaen.[12]

Lentoasemaverkosto ja matkustajamäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavian ylläpitämä ja kehittämä lentoasemaverkosto käsittää 25 lentoasemaa Suomessa: 18 siviililentoasemaa, neljä yhteistoimintalentoasemaa ja kolme sotilaslentoasemaa. Siviililentoasemia ovat Helsinki-Vantaa, Oulu, Turku, Vaasa, Kittilä, Joensuu, Helsinki-Malmi, Ivalo, Lappeenranta, Kokkola-Pietarsaari, Kuusamo, Kajaani, Kemi-Tornio, Maarianhamina, Pori, Enontekiö, Savonlinna ja Varkaus. Yhteistoimintalentoasemia, joissa on sekä siviili- että sotilasliikennettä ovat Jyväskylä, Kuopio, Rovaniemi ja Tampere-Pirkkala. Pääosin sotilaslentoasemia ovat Hali, Kauhava ja Utti.

Finavian 25 lentoaseman kautta lensi vuonna 2013 noin 19 miljoonaa matkustajaa (laskua 0,9 % vuoteen 2012 verrattuna.) Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä vuonna 2013 oli 15,3 miljoonaa (nousua 2,8 % vuoteen 2012 verrattuna).[1] Yhteensä vuonna 2013 Finavian lentoasemilla oli 413 057 lentoa (laskua 4,8 % vuoteen 2012 verrattuna). Helsinki-Vantaalla lentoja oli 169 921 (laskua 2,3 % vuoteen 2012 verrattuna).[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ilmailuhallinto keskitettiin perustamalla lailla liikenneministeriön alainen Ilmailuhallitus 1. maaliskuuta 1972 alkaen. Sen pääjohtajina ehtivät toimia Kaarlo J. Temmes 1972–1983 ja c 1983–1991. Virasto muutettiin Ilmailulaitos-nimiseksi (lyhenne ILL[13]) valtion liikelaitokseksi vuoden 1991 alusta. Sen pääjohtajana toimi Mikko Talvitie 1991–2005, ja 2005 alkaen Samuli Haapasalo.[14] Ilmailuhallitus sai ensimmäisen oman toimirakennuksen Helsinki-Vantaan lentoaseman alueelle 1977.

Vuoden 2005 loppuun saakka Ilmailulaitoksen yhteydessä toimi myös Lentoturvallisuushallinto Suomen kansallisena ilmailuviranomaisena. Viranomaistehtävissään Lentoturvallisuushallinto teki päätökset itsenäisesti Ilmailulaitoksen liiketoiminnasta ja Ilmailulaitoksen johdosta riippumatta. Tästä huolimatta Ilmailulaitoksen kaksoisrooli yhtäältä ilmailualan liiketoimintaa harjoittavana laitoksena ja toisaalta ilmailualaa valvovana viranomaisena herätti ajoittain keskustelua. Ilmailulainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyen vuoden 2006 alussa perustettiinkin uusi ilmailuviranomainen, Ilmailuhallinto, jolle ilmailun viranomaistehtävät siirrettiin.[15]

Vuoden 2009 loppuun asti Finavia toimi valtion liikelaitoksena nimellä Ilmailulaitos Finavia (ruots. Luftfartsverket Finavia). Ilmailulaitos Finavia muutettiin kokonaan valtion omistamaksi osakeyhtiöksi 1.1.2010 alkaen, ja yhtiön nimeksi tuli Finavia Oyj.[16]

Finavian viime vuosien tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

900 miljoonan euron kehittämisohjelma Helsinki-Vantaalle

Finavia sai lokakuussa 2013 Suomen valtiolta 200 miljoonan euron pääomituksen, joka mahdollistaa laajan 900 miljoonan kehittämisohjelman käynnistämisen Helsinki-Vantaalla. Investointien tavoitteena on varmistaa Helsinki-Vantaan vahva kilpailuasema Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä. Kehittämisohjelma käynnistyi tammikuussa 2014 ja ulottuu vuoteen 2020 asti.[17] Kehittämisohjelman työllisyysvaikutus on arviolta 14 000 henkilötyövuotta. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärän arvioidaan nousevan 20 miljoonaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, jolloin lentoasemalle syntyy lisäksi eri yrityksiin noin 5 000 uutta pysyvää työpaikkaa. [18]

Ryanair vähentää lentojaan Turusta ja Tampereelta

Halpalentoyhtiö Ryanair ilmoitti joulukuussa 2012 vähentävänsä lentojaan Tampereelta. Yhtiö lakkauttaa reitit Tampereelta Edinburghiin, Roomaan sekä Trapaniin ja vähentää vuoroja Bremenin ja Budapestin reiteillä. Syyksi Ryanair ilmoitti, että valtio on korottanut lentoliikenteen valvontamaksuja. Lakkautettujen reittien määrä on neljäsosa yhtiön kahdestatoista Suomen-reitistä. Yhtiön mukaan muutos ei johda henkilöstövähennyksiin, vaan matkustamohenkilökunta siirretään muille reiteille. Ryanair ilmoitti aiemmin syksyllä lopettavansa Turun reittien liikennöinnin. Ryanair kertoo Turun ja Tampereen vähentämisen syyksi Finavian toimet ja palauttaa liiketoiminnan ennalleen kunnes Finavia poistaa liikenteen korotetut valvontamaksut Finnairin kilpailijoiden osalta.[19] Finavian mukaan valvontamaksun suuruus lentoa kohden on noin 150 euroa ja että suomalaismaksut ovat kansainvälisesti vertaillen kilpailukykyiset. Yhtiö myös ilmoitti, että Suomesta on hyvät lentoyhteydet Aasiaan ja Eurooppaan.[20]


Toimitusjohtaja Samuli Haapasalon irtisanominen

Finavian toimitusjohtaja Samuli Haapasalo irtisanottiin elokuussa 2011. Yhtiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimettiin lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen.[21]

Finavian hallituksen puheenjohtaja Soili Suonojan mukaan toimitusjohtaja Samuli Haapasalo oli tehnyt hyvää työtä. Ilta-Sanomien mukaan potkujen salattuna syynä oli se, että liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Mika Mäkilä ei tullut toimeen Haapasalon kanssa ja Haapasalo pyrki sopimaan puolustusministeriön maksut samoilla säännöillä kuin muiden. Helsingin Sanomat kummasteli ministeriön toimintaa ja salailua, joka mahdollistaa piilotetut vaikutussuhteet ja tavoitteet.[22] Mika Mäkilä kiisti nämä väitteet. Hänen mukaansa Haapasalon irtisanominen oli täysin Finavian hallituksen ratkaisu.[23]

Talouselämä-lehden entinen päätoimittaja Pertti Monto kirjoitti, että Finavia pitäisi siirtää pikaisesti liikenneministeriöstä omistajaohjausyksikköön, koska nykyisellään valtio rikkoo räikeästi omaa ohjeistustaan omistajaohjauksesta, vaikka ohjeistus on yksiselitteisesti OECD:n suositteleman hyvän hallintotavan takana. Monton mukaan liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) on puuttunut Finavian johtamiseen, vaikka kansliapäällikkö Harri Pursiainen ja neuvotteleva virkamies Mika Mäkilä kiistävät sen. Hyvän hallintotavan mukaan heidän tulisi pysyä erossa asioista, jotka ovat toimitusjohtajan tai hallituksen vastuulla. Finavia oli mm. subventoinut puolustusvoimien toimintaa, vaikka puolustusmenot tulisi varata avoimesti budjettivaroista. [24]

Auto, tekniikka ja kuljetus -lehtikin arvosteli liikenneministeriön toimintaa ja osaamista jatkoi, että kun liikenneministeriön keskusvirastot osoittivat mielipiteensä ministeriöstä, kansliapäällikkö Harri Pursiainen pyrki ostamaan alaistensa kunnioituksen kirjaamalla keskusvirastojen työsopimuksiin palkanlisän "kunnioittavasta suhtautumisesta" ministeriöön ja suuremman palkanlisän "erityisen kunnioittavasti suhtautumisesta".[25]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Avainluvut Vuosikertomus 2013. Finavia. Viitattu 4.4.2014.
  2. Tietoa Finaviasta 31.10.2013. Finavia.
  3. Vuosikertomus 2013 Finavia. Viitattu 4.4.2014.
  4. Finavia lyhyesti 31.10.2013. Finavia. Viitattu 4.4.2014.
  5. a b Liiketoiminta Vuosikertomus 2013. Finavia. Viitattu 4.4.2014.
  6. Hallinnointi Vuosikertomus 2013. Finavia. Viitattu 4.4.2014.
  7. Avia Collegen tarjoama koulutus Finavia. Viitattu 4.4.2014.
  8. LVM on nimennyt Finavian ilmaliikennepalvelujen tarjoajaksi (Internet Archive) 21.12.2006. Finavia. Viitattu 4.4.2014.
  9. a b Finavian hallinnointi ja johtaminen Finavia. Viitattu 4.4.2014.
  10. Vuosikertomus 2007 (pdf) 2007. Finavia. Viitattu 4.4.2014.
  11. Finavia Oyj:n hallitus 2014 Finavia. Viitattu 3.12.2014.
  12. Kari Savolaisesta Finavian uusi toimitusjohtaja Lentoposti.fi. 20.11.2011. Viitattu 4.4.2014.
  13. Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 16.3.2013.
  14. Pääjohtajakunta, s. 168–170. SKS, Helsinki 2005.
  15. Ilmailuhallinto aloittaa toimintansa 1.1.2006, Ilmailulaitos jatkaa liikelaitoksena 29.12.2005. Finavia. Viitattu 4.4.2014.
  16. Liikennesektorille kolme valtion osakeyhtiötä 12.11.2009. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 4.4.2014.
  17. Finavia: Finavia käynnistää Helsinki-Vantaan laajan kehittämisohjelman 16.10.2013. Finavia.
  18. Iltalehti: Miljoonasatsaus Helsinki-Vantaalle tuo jopa 5000 uutta työpaikkaa 16.10.2013. Iltalehti.
  19. Helsingin Sanomat: Ryanair vähentää lentojaan ja sata työpaikkaa Tampereelta 12.12.2012. Helsingin Sanomat.
  20. Tekniikka&Talous: Turun-lennot lopetetaan - Finavia kummastelee Ryanairin perusteluita 23.10.2012. Tekniikka&Talous.
  21. Tekniikka&Talous: Finavian toimitusjohtaja meni vaihtoon 23.8.2011. Tekniikka&Talous.
  22. Helsingin Sanomat: Finavian johtajan potkut herättävät kysymyksiä 30.8.2011. Helsingin Sanomat.
  23. Helsingin Sanomat: Finavia-johtajan potkujen taustalla riita virkamiehen kanssa 30.8.2011. Helsingin Sanomat.
  24. "Valtio rikkoo räikeästi omia ohjausohjeitansa", Pertti Monto, Helsinki. HS Mielipide 10.9.2011
  25. Huttu ajaa Suomea suohon, pääkirjoitus, Auto, tekniikka ja kuljetus -lehti 7/2011, 29.8.2011 (lehden pdf-kopio)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]