Valtionyhtiö
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteet, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Valtionyhtiö on joko osakeyhtiö (oy) tai julkinen osakeyhtiö (oyj), jossa valtiolla on määräysvalta. Valtio on yhtiössä enemmistöomistaja, toisin sanoen sen osuus on yli puolet osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.
Osakkuusyhtiö ei ole valtionyhtiö, vaan osakeyhtiö, jossa valtiolla on alle puolet äänivallasta. Valtio käyttää näissä yhtiöissä vain osakeomistuksensa mukaista osakasvaltaa.
Suomessa valtionyhtiöiden omistajaohjaus on keskitetty Valtionneuvoston kansliaan. Omistajapolitiikkassa yhtiöt on jaettu kolmeen kategoriaan: erityistehtäviä hoitaviin yhtiöihin, strategisiin yhtiöihin, sekä yhtiöihin joissa on vain finanssitavoite.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleinen toimija kautta maailman
Valtionyhtiöitä on lukuisissa maissa.
[muokkaa] Ranska
1930-luvulla Ranska kansallisti koko Ranskan lentokoneteollisuuden. Muillakin aloilla (esimerkiksi EDF sähköntuotannossa ja jakelussa tai EADS-konserni ilmailussa) Ranskan valtionomistus on edelleen hyvin merkittävä.
[muokkaa] Yhdysvallat
Yhdysvalloissa on lukuisia liittovaltion omistamia valtionyhtiöitä, kuten esimerkiksi Amtrak ja United States Postal Service. Myös monilla osavaltioilla on valtionyhtiöitä, kuten esimerkiksi North Dakota Mill and Elevator ja South Dakota Public Broadcasting. Esimerkiksi INTELSAT-satelliittitietoliikenneyhtiö oli Yhdysvaltain liittovaltion ja muutaman avaruustekniikkayhtiön yhteisesti omistama pyrkien ja 10-15 vuodeksi päästen Yhdysvaltain globaaliin monopoliin tällä alalla.
[muokkaa] Kiina
Kiinan kansantasavallassa monet valtionyhtiöt ovat maan puolustusministeriön alaisuudessa, jonka vuoksi sekin osa yrityksistä, joka ei valmista puolustusvälineitä, mielletään lännessä sotateollisuutena. Kiinassa suurin osa eri alan yrityksistä on sekä yksityisten sijoittajien, että valtion yhteisessä omistuksessa. Valtionyhtiöitä ja osakkuusyhtiöitä hallinnoi Valtioneuvoston valtion omaisuuden valvonta ja hallintokomissio.
[muokkaa] Suomen valtionyhtiöiden alku
Ensimmäinen suomalainen valtionyhtiö – ainakin itsenäisyyden aikana – oli W. Gutzeit & Co, joka oli konkurssin partaalla, kun valtio osti sen norjalaisomistajilta vuonna 1918. Yhtiö jatkaa edelleen Stora Enso -nimisenä. 1920-luvulla valtio alkoi systemaattisesti laajentaa Suomen teollisuuden osaamispohjaa perustamalla Valtion rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat, Outokumpu Oy:n sekä Imatran voimalaitoksen.
Toisen maailmansodan jälkeen muun muassa valtion tykkitehdas ja lentokonetehdas muunnettiin sotakorvaustuotantoon. Yhtiöt olivat jo entuudestaan valtion täysin omistamia, mutta Valmetin synty teki niistä pääosin siviilituotteita valmistavia yhtiöitä. Samaan aikaan syntyivät Typpi Oy lannoitushuollon varmistamiseksi sekä Kemijoki Oy Pohjois-Suomen jokien valjastamiseksi sähköntuotantoon. Pohjolan liikenne perustettiin hoitamaan tilapäisesti kuljetuksia Petsamon Jäämeren sataman ja muun valtakunnan välillä, ennen kuin rautatie rakennettaisiin. Viimeiset suuret valtionyhtiöt olivat 1950-luvulla perustettu Neste Oy ja Rautaruukki vuonna 1960.
[muokkaa] Uudet valtionyhtiöt
1980-luvulta lähtien on monet valtion laitokset ja liikelaitokset yhtiöitetty. Osa yhtiöistä on sittemmin yksityistetty. Tyypillinen kehitys on ollut varsinkin liikenneministeriön hallinnonalan budjettisidonnaisista liikelaitoksista, myös virastolaitoksiksi kutsutuista organisaatioista omaa taloudenpitoa hoitavien ns. uusimuotoistetn liikelaitosten kautta osakeyhtiömuotoon. Esimerkkeinä mainittakoon Valtionrautatiet, jonka liiketoimintaa jatkaa nykyään VR-Yhtymä ja Posti- ja telelaitos, jonka perillisiä ovat Itella-konserni ja TeliaSoneran Suomen liiketoiminta. Tuorein esimerkki on Tielaitoksesta eriytetty Tieliikelaitos, josta tuli Destia Oy vuoden 2008 alussa.
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Luettelo Suomen valtionyhtiöistä kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
[muokkaa] Valtionyhtiöt
| Valtionyhtiöt 31. joulukuuta 2006 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Valtionyhtiö | Toimiala | Ministeriö | Osuus % | Alaraja % |
| Alko Oy | alkoholijuomien vähittäiskauppa | STM | 100 | - |
| Altia Oyj | alkoholijuomateollisuus | KTM | 100 | 50,1 |
| Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj (selvitystilassa) | omaisuudenhoito | VM | 100 | - |
| Boreal Kasvinjalostus Oy | kasvinjalostus | MMM | 65,0 | 50,1 |
| CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy | tietojenkäsittely | OPM | 100 | - |
| Edita Oyj | painaminen ja kustantaminen | VM | 100 | 0 |
| Finnair Oyj | lentoliikenne | LVM | 55,8 | 50,1 |
| Finnvera Oyj | erityisrahoituslaitos | KTM | 100 | - |
| Fortum Oyj | energia | KTM | 50,8 | 50,1 |
| Hansel Oy | yhteishankinnat | VM | 100 | - |
| Haus kehittämiskeskus Oy | koulutus ja konsultointi | VM | 60,0 | - |
| Itella Oy | posti- ja kuriiritoiminta | LVM | 100 | - |
| Kemijoki Oy | energian tuotanto | KTM | 50,1 | - |
| Motiva Oy | energiankäytön tehostaminen | KTM | 100 | - |
| Neste Oil Oyj | öljyn jalostus | KTM | 50,1 | |
| Patria Oyj | puolustusvälineet | KTM | 73,2 | 50,1 |
| Rahapaja Oy | kolikoiden ja mitalien valmistus | VM | 100 | 51,0 |
| Raskone Oy | raskaiden moottoriajoneuvojen huolto | LVM | 85,0 | 85,0 |
| Solidium Oy | sijoitustoiminta | VM | 100 | - |
| Suomen Erillisverkot Oy | teleliikenne | LVM | 100 | - |
| Suomen Teollisuussijoitus Oy | pääomasijoitus | KTM | 100 | - |
| Suomen Viljava Oy | viljan käsittely ja varastointi | MMM | 100 | - |
| Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) | erityisrahoituslaitos | UM | 79,9 | - |
| Tietokarhu Oy | verohallinnon tietotekniset palvelut | VM | 20 | - |
| Vapo Oy | turve- ja puuteollisuus | KTM | 50,1 | - |
| Veikkaus Oy | rahapelit | OPM | 100 | - |
| VR-Yhtymä Oy | rautatieliikenne | LVM | 100 | - |
| Yleisradio Oy | yleisradiotoiminta | LVM | 99,9 | - |
| SKOP Oyj (selvitystilassa) | Pankkitoiminta | VM | 100 | |
Alaraja tarkoittaa osakkeiden myyntioikeuksien alarajaa.
[muokkaa] Osakkuusyhtiöt
| Osakkuussyhtiöt 31. joulukuuta 2006 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Osakkuusyhtiö | Toimiala | Ministeriö | Osuus % | Alaraja % |
| Arek Oy | eläkkeiden tietohallintopalvelut | VM | 9,0 | - |
| Art and Design City Helsinki Oy Ab | yhdyskuntasuunnittelu | KTM | 35,2 | - |
| Eka-kiinteistöt Oy | kiinteistösijoitus | VM | 38,0 | - |
| Elisa Oyj | tietoliikenne | ? | 0,65 | - |
| Ekokem Oy Ab | ongelmajätteiden käsittely | YM | 34,1 | - |
| Fingrid Oyj | sähkönsiirtopalvelu | KTM | 12,3 | - |
| Finnish Consulting Group Oy | konsultti- ja koulutuspalvelut | VM | 6,0 | |
| Gasum Oy | maakaasun tukkukauppa | KTM | 24,0 | - |
| Hevosopisto Oy | hevosalan koulutus | OPM | 25,0 | - |
| Kemira Oyj | kemianteollisuus | KTM | 48,6 | 15,0 |
| Kemira GrowHow Oyj | lannoiteteollisuus | KTM | 30,0 | 30,0 |
| Licentia Oy | tieteen tulosten lisensointi | KTM | 37,5 | - |
| Metso Oyj | metalliteollisuus | KTM | 11,1 | 0 |
| OMX Ab | arvopaperipörssi | VM | 1,27 | - |
| Outokumpu Oyj | metallit ja teknologia | KTM | 37,8 | 10,0 |
| Rautaruukki | metalliteollisuus | KTM | 39,8 | 20,0 |
| Sampo Oyj | pankki- ja vakuutustoiminta | VM | 14,0 | 0 |
| Santapark Oy | matkailu | KTM | 32,1 | - |
| Silta Oy | henkilöstöhallinto | VM | 10,2 | 0 |
| Sponda Oyj | kiinteistösijoitus | VM | 34,3 | 0 |
| Stora Enso Oyj | metsäteollisuus | KTM | 12,3 | 0 |
| Suomen Ilmailuopisto Oy | erikoisoppilaitos | OPM | 49,5 | - |
| Suomenlinnan Liikenne Oy | lauttaliikenne | OPM | 50,0 | - |
| Suomen Siemenperunakeskus Oy | perunalajikkeiden tuotanto | MMM | 22,0 | - |
| TeliaSonera AB | telepalvelut | LVM | 13,7 | 0 |
| Vuotekno Oy | toimitilapalvelut | KTM | 15,4 | - |
| Wood Focus Oy (selvitystilassa) | puuteollisuustuotteiden käytön edistäminen | KTM | 5,9 | |
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Valtion tilinpäätöskertomus vuodelta 2004, osa III liite 7, 23.6.2005.
- Valtion yhtiöomistus 2006. Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007.
- Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 2003, 4.6.2004.
- Ilkka Puro, "Mistä valtionyhtiöt syntyivät?", KTM, 2, 2005
