Valco

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Valco Oy oli vuonna 1976 perustettu Suomen valtion, Salora Oy:n ja japanilaisen Hitachin yhdessä omistama yritys, jossa Suomen valtiolla oli osake-enemmistö. Yhtiön tarkoituksena oli valmistaa väritelevisioiden kuvaputkia Hitachin toimittamaa tekniikkaa käyttäen.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Valtion suomalaiset TV-tuotannon tukiyritys

Salora oli luvannut ostaa tehtaan koko kuvaputkituotannon. Valcon perustamista ajoi erityisen voimakkaasti SDP,[1] vaikka monet asiantuntijat suhtautuivat hankkeen menestymiseen alusta alkaen varsin pessimistisesti. Päätöksen Valcon perustamisesta teki Martti Miettusen hallitus ja yhtiötä alettiin pystyttää vauhdikkaasti.

Valcolla oli tuotantolaitokset Imatralla ja Sotkamossa. Tehtaiden sijoittamisen sanottiin tapahtuneen nimenomaan aluepoliittisin perustein. Imatran kuvaputkitehdas vihittiin 24. elokuuta 1978 ja sen rakentaminen tuli maksamaan 265 miljoonaa markkaa.

[muokkaa] Ongelmallinen tehdas

Imatran terästehtaalta vähennettiin näihin aikoihin työvoimaa ja entisistä työntekijöistä yritettiin kouluttaa puhdaselektroniikan työntekijöitä. Teollinen kulttuuriero oli kuitenkin liian suuri omaksua eikä uutta teknologiaa opittu riittävän nopeasti ja tekninen kehityskin ajoi tehtaan ohi. Samoin tehtaan kokoa pidettiin jo alkuun liian pienenä.

Tappiollinen Valco siirtyi Valmet Oy:n tytäryhtiöksi 1979 ja toimi jonkin aikaa FinnValco nimellä. Yhtiön toimintaa ei kuitenkaan koskaan saatu kannattavaksi ja lopullisesti tuotanto Imatran kuvaputkitehtaalla päättyi joulukuussa 1980, jolloin yli 500 työntekijää ja toimihenkilöä menetti työpaikkansa. Valcon tappiot olivat yhteensä n. 800 miljoonaa markkaa. Päätöksen "Valco-seikkailun" lopettamisesta teki Mauno Koiviston hallituksen kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist. Valcon tehdaskiinteistö siirtyi myöhemmin Imatran kaupungin haltuun.

[muokkaa] Puoluepoliittinen jälkipeli

Valcon epäonnistuminen puhutti myös eduskuntaa syksyn 1980 aikana. SDP oli pyrkinyt korjaamaan itselleen Valcosta suurimman hyödyn, ja poliitikoista juttuun kytkettiin nimenomaan Kalevi Sorsa ja kauppa- ja teollisuusministerinä Sorsan toisessa hallituksessa toiminut Eero Rantala, jotka kumpikin olivat olleet Valcon hallintoneuvoston puheenjohtajana.

Asiasta löi rumpua erityisesti Suomen maaseudun puolue, jonka kansanedustaja Urpo Leppänen vaati Sorsan hallituksen ministereitä syytettäväksi valtakunnanoikeudessa. Perustuslakivaliokunta vapautti kaikki ministerit vastuusta, vaikka piti Eero Rantalan kaksoisroolia ministerinä ja Valcon hallintoneuvoston puheenjohtajana jossakin määrin arveluttavana. Rantala oli tosin hallituksessa ilmoittautunut esteelliseksi eikä ollut osallistunut Valcoa koskevien päätösten tekoon.

SMP nimitteli Kalevi Sorsaa vielä pitkän aikaa jälkeenpäin "Valco-Sorsaksi". Sorsan katsottiin saaneen Valco-jupakan vuoksi maineeseensa tahran, joka saattoi vaikuttaa vielä vuonna 1993, kun Martti Ahtisaari voitti Sorsan SDP:n presidenttiehdokkaasta käydyssä esivaalissa.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  • Mitä-Missä-Milloin vuosikirjat 1977–1982, Otava 1976-1981, Helsinki.
  • Rekola, Esko: Viran puolesta, WSOY 1998, Porvoo.
  • Jouslehto, Olavi - Okker, Jaakko: Tamminiemestä Mäntyniemeen, WSOY 2000, Porvoo.

[muokkaa] Viitteet

  1. Esko Rekola: Viran puolesta, WSOY 1998, Porvoo, s. 238-239. Katso myös: Johannes Virolainen: Viimeinen vaalikausi, Otava 1991, Helsinki, s. 81-82.


Tämä yritystä käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Henkilökohtaiset työkalut