Yhteistoiminta
Wikipedia
Yhteistoiminta on työnantajan ja työntekijöiden välinen menettely, jossa käsitellään työsuhteen oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä kysymyksiä. Pakollisesta yhteistoimintamenettelystä on säädetty yhteistoimintalailla, mutta yhteistoimintaa, työntantajan ja työntekijöiden välistä neuvottelutoimintaa, voidaan suorittaa koska tahansa. Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa on vähintään 20 työntekijää, mutta yhteistoimintaa voidaan suorittaa myös pienemmissä yrityksessä.
Tyypillisiä yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat mm.
- yrityksen tai sen osan toiminnan lopettaminen sekä yli 10 henkilöä koskevat irtisanomiset tai lomautukset, liikkeen luovutus, tytäryhtiöittäminen
- olennaiset töiden järjestelyyn ja työtehtäviin vaikuttavat päätökset, osa-aikaistamiset
- työhönoton periaatteet ja ulkopuolisen työvoiman käyttö,
- työntekijöiden yksityisyyden suojan kysymykset,
- työntekijöiden koulutus ja yrityksen sosiaalitoiminta.
Ennen kuin työnantaja tekee päätöksen yhteistoimintaa edellyttävistä asioista, sen on neuvoteltava työntekijöiden kanssa. Lopullinen päätösvalta on työnantajalla, mutta lain tarkoitus on parantaa työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja vähentää kitkaa työpaikalla. Neuvotteluissa käydään läpi työnantajan esittämien muutosten perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Edustajat
Työntekijöitä yt-neuvotteluissa edustavat tyypillisesti työntekijöiden tai työntekijäryhmien valitsemat luottamusmiehet (luottamushenkilöt). Yhtä henkilöä koskevien muutosten osalta henkilö itse voi käydä yt-neuvotteluja (esimies-alais keskustelut). Työntekijä voi halutessaan pyytää neuvotteluihin luottamusmiehen. Työnantajapuolella yt-neuvotteluihin osallistuvat tyypillisesti yrityksen henkilöstöhallinnon edustajat, henkilöstöpäälliköt ja -johtajat sekä työnantajan lakiasioista vastaavat. Ay-liitot tai työvoimaviranomaiset eivät osallistu yt-neuvotteluihin (ei määräystä yt-laissa), mutta niitä voidaan kuulla tarvittaessa. Osallistujien määrä voi vaihdella suuresti: mitään rajaa osallistujamäärälle ei ole.
[muokkaa] Menettelytavat yhteistoiminnassa
Työnantajan on annettava esitys yt-neuvotteluista kirjallisesti 6 tai 8 päivää ennen ensimmäistä neuvottelukertaa. Ilmoitusaika on 6 päivää, jos muutos aiheuttaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen. Neuvotteluesitys pitää tehdä määrämuotoon: neuvottelujen aika, paikka, tiedot neuvotteluista on mainittava. Työntekijöiden pyytäessä yt-neuvotteluja, työnantajan on annettava neuvotteluesitys tai kirjallinen ilmoitus, miksi yt-neuvottelut eivät ole tarpeen.
Yhteistoimintalaki määrittelee erilaisia menettelytapoja tilanteissa, joissa yt-järjestelmää on käytettävä. Niitä ovat:
1. Jatkuva tiedotusmenettely (11 §)
2. Tiedotus ennen yt-neuvotteluja (7 b §)
4. Tehostettu neuvottelumenettely (7 § mom 1)
5. Erityistehostettu neuvottelumenettely (~irtisanomisneuvottelut) (7a § ja 8 § mom 2)
6. Toimintasuunnitelma ja toimintatarpeet (7 d §)
7. Sopimusmenettely - työsäännöt ja yhteistyökoulutus (7 § mom 4, 1. ja 2. kohta, mom 5)
8. Ehdollinen sopimusmenettely (7 § mom 4, 3. kohta, mom 5)
Henkilöstön vähentämistä, lomauttamista tai osa-aikaistamista koskevat yt-neuvottelut katsotaan toteutuneiksi, kun asiasta päästy sopuun. Mikäli neuvoteltavasta asiasta ei ole syntynyt sovintoa, yt-neuvottelut tulkitaan pidetyiksi kun muutoksista on neuvoteltu vähintään kaksi kertaa; ensimmäisellä kerralla neuvotellaan muutosten perusteista, toisella mahdollisuuksista rajoittaa vähennykset minimiin ja pehmentää vähennysten vaikutuksia esim. koulutuksella. Minimi neuvotteluaika on viikko. Ellei sopimusta synny, neuvotteluaika on vähintään kuusi viikkoa, mikäli muutos johtaa vähintään kymmenen palkansaajan osa-aikaistamiseen, irtisanomiseen tai lomauttamiseen yli 90 päiväksi. Tällöin osapuolille on annettava vähintään viikko toiseen neuvottelukertaan valmistautumiseen. Maksimiaikaa neuvotteluille ei ole: neuvotteluja voidaan käydä jopa vuosia. Yhteistoimintaneuvotteluita voidaan käydä useita samanaikaisesti.
[muokkaa] Lähteet
- Koskinen, Seppo; Ullakonoja, Vesa: Oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa. 2. painos. Edita Publishing Oy, 2006. ISBN 951-37-4423-X.
