Osakeyhtiö (Suomi)
Sivulta puuttuu Osakeyhtiö (lyh. oy[1] , ruots. aktiebolag, lyh. Ab) on Suomen osakeyhtiölain määrittelemä yhtiömuoto, jossa omistajat ovat vastuussa toiminnasta sijoittamansa pääoman verran. Suomessa osakeyhtiöitä säädellään osakeyhtiölaissa. Yhtiöoikeus kuuluu oikeudenalojen systematiikassa kauppaoikeuden alaan.
Jokaisella osakeyhtiöllä on hallitus. Sen valitsee yhtiökokous, joka myös hyväksyy tilinpäätöksen. Osakeyhtiöllä tulee olla tilintarkastaja mikäli osakeyhtiön liiketoiminta saavuttaa tilintarkastuslain edellytykset. Muussa tapauksessa pienellä osakeyhtiöllä ei tarvitse olla tilintarkastajaa.[2] Lisäksi yhtiöllä voi olla hallituksen toimielimenä toimiva toimitusjohtaja ja yhtiökokouksen valtaa yhtiökokousten välillä käyttävä hallintoneuvosto.
Osakeyhtiön perustamistoimet päättyvät sen merkitsemiseen kaupparekisteriin, jota ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus. Yhtiöstä tulee oikeushenkilö vasta rekisteröinnillä, sitä aikaisemmin tehdyistä toimista päätöksentekijät ovat itse vastuussa. Normaalisti yhtiö pyrkii tuottamaan voittoa, mutta yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä myös, että yhtiö ei tavoittele voittoa.
Osakeyhtiöt on jaettu julkisiin ja yksityisiin osakeyhtiöihin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yksityinen osakeyhtiö (oy)
Osakeyhtiön perustaminen vaatii osakepääomaa, joka yksityisen osakeyhtiön kohdalla on vähintään 2 500 euroa.[3] Tätä ennen vaadittu pääoma oli 50 000 markkaa, euroaikana 8 000 euroa, johon se nostettiin 1. syyskuuta 1997 aiemmasta 15 000 markasta, eli noin 2 500 eurosta. Useaan kertaan pidennetyn siirtymäajan vuoksi läheskään kaikki vanhan lain mukaisen 15 000 markan osakepääoman omaavat yritykset eivät kuitenkaan olleet korottaneet osakepääomaansa vaikka siihen periaatteessa velvoittava laki oli muuttunut jo useita vuosia aiemmin.
Yksityisiä osakeyhtiöitä on huomattavasti enemmän kuin julkisia osakeyhtiöitä. Sellainen ei voi listautua pörssiin muuttumatta ensin julkiseksi osakeyhtiöksi, eivätkä sitä koske samat tiedonanto- ja muut velvollisuudet kuin julkista osakeyhtiötä. Lyhennettä oy vastaa englannissa lyhenne Ltd. (Limited) tai amerikanenglannissa lyhenne Inc. (Incorporated) ja ruotsissa Ab (Aktiebolag).
[muokkaa] Julkinen osakeyhtiö (oyj)
Julkinen osakeyhtiö tarkoittaa yhtiötä, jonka osakkeilla saa käydä julkisesti kauppaa. Julkisen osakeyhtiön tulee julkaista osavuosi- ja vuosikatsaukset. Sen osakepääoman tulee olla vähintään 80 000 euroa. Sillä pitää olla toimitusjohtaja ja ainakin 3 hallituksen jäsentä. Kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt ovat julkisia osakeyhtiöitä. Julkisen osakeyhtiön lyhenne on englanniksi Plc (Public Limited Company), ruotsiksi Abp (Publikt aktiebolag).
On myös julkisia osakeyhtiöitä, jotka eivät ole pörssissä kaupankäynnin kohteena, ja on mahdollista, että julkisen osakeyhtiön osakkeista vain osa on pörssissä kaupankäynnin kohteena.
[muokkaa] Asunto-osakeyhtiö
-
Pääartikkeli: Asunto-osakeyhtiö
Asunto-osakeyhtiö on voittoa tavoittelematon asuntojen omistamiseen erikoistunut yhtiömuoto. Kukin osakkeenomistaja saa hallintaansa yhtiöjärjestyksessä määrätyt huoneistot. Hallintaoikeuden ulkopuolelle jäävästä yhtiön omaisuudesta (esimerkiksi piha ja rappukäytävät) osakkaat vastaavat yhdessä. Osakkailta kerätään yhtiövastiketta kulujen katteeksi. Asunto-osakeyhtiöitä koskevat osakeyhtiölaista vain tietyt pykälät; muuten niihin sovelletaan erityistä asunto-osakeyhtiölakia.[4]
[muokkaa] Osakeyhtiön purkaminen
Osakeyhtiötä purettaessa on ratkaisevaa se, onko yhtiössä riittävästi varoja sen velkojen maksuun vai ei. Varojen riittäessä toimeenpannaan selvitystilamenettely. Mikäli varat huomataan riittämättömiksi, on yhtiö asetettava konkurssiin.
[muokkaa] Heikko oma pääoma
Yhtiön on tehtävä viipymättä rekisteri-ilmoitus, jos sen oma pääoma on negatiivinen tai julkisen yhtiön omapääoma on alle puolet osakepääomasta (Osakeyhtiölaki 2006/624 20. luku 23 §) ja kutsuttava koolle yhtiökokous yhtiön taloudellisen aseman parantamiseksi tai yhtiön asettamiseksi selvitystilaan. Selvitystilassa olevan yrityksen toiminnan jatkaminen on vaikeaa, koska lain 2006/624 22. luvun mukaan yhtiön hallitus ja johto voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen, mikäli se aiheuttaa osakkeenomistajille tai velkojille vahinkoa.
[muokkaa] Selvitystila
Yhtiön selvitystilan tarkoituksena on yhtiön varallisuusaseman selvittäminen, sen jälkeen yhtiön omaisuuden realisoiminen ja velkojen maksu. Tämän jälkeen mahdollisesti jäljellä olevat varat jaetaan osakkaille jako-osuuksien mukaisesti. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä varojen jakamisesta myös muulla tavalla, jolloin yhtiöjärjestys ratkaisee varojen jakotavan. Selvitystila ymmärretään puhekielessä usein virheellisesti konkurssiksi. Selvitystilasta seuraa kuitenkin konkurssi vain siinä tapauksessa, että yhtiössä ei purettaessa ole riittävästi varoja sen velkojen maksuun.[5]
Yhtiön asettaa selvitystilaan yhtiökokous, kaupparekisteriviranomainen tai tuomioistuimen päätös. Kun selvitystila on vapaaehtoinen, sen aloittamisesta ja lopettamisesta päättää yhtiökokous 2/3 määräenemmistöllä osakeyhtiölain (OYL) 5:27:n mukaisesti. Rekisteriviranomainen määrää yhtiön selvitystilaan tai poistaa sen rekisteristä, mikäli: Yhtiöllä ei ole toimikelpoista hallitusta, yhtiöllä ei ole rekisteriin merkittyä edustajaa, tilinpäätösasiakirjoja ei ole viety rekisteröitäväksi vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä tai yhtiö on asetettu konkurssiin, joka on rauennut varojen puutteeseen.[5]
[muokkaa] Selvitystilamenettely
Uuden osakeyhtiölain mukaan selvitystila alkaa heti, kun sitä koskeva päätös on tehty ja selvitysmiehet valittu. Selvitystilan astuttua voimaan selvitysmiesten tulee hakea julkinen haaste yhtiön velkojille. Haaste velvoittaa velkojat ilmoittamaan saatavansa siinä mainittuun määräpäivään mennessä. Mikäli velkoja ei toimita ilmoitusta, saatavat raukeavat.[5]
[muokkaa] Vastuu
Osakeyhtiössä osakkaat vastaavat vain sijoittamansa pääoman verran eikä vastuu ulotu osakkaiden henkilökohtaiseen omaisuuteen.
Käytännössä varsinkin pienten osakeyhtiöiden omistajaosakkaat joutuvat kuitenkin takaamaan yhtiönsä lainoja, eikä yhtiön perustamisvaiheessa yhtiömuodon valitsemista ole syytä perustaa velkavastuukysymyksille. Vahingonkorvausvastuun osalta tilanne on toinen.
Samaten konkurssin sattuessa yhtiön hallituksen jäsenet voivat joissakin tapauksissa joutua henkilökohtaiseen vastuuseen itse yhtiön hyväksi tekemistään veloista tai laillisesti takaamiensa tai omavelkaisesti takaamiensa yrityksen lainojen osalta.
[muokkaa] Osakeyhtiön edut
Osakeyhtiöllä on useita etuja verrattuna muihin yritys- ja omistamismuotoihin. Yksi tärkeimmistä eduista on mahdollisuus ajaa yhtiö konkurssiin ilman että yhtiön osakkaat menettävät henkilökohtaista omaisuuttaan. Tätä etua ei ole esimerkiksi yksityisellä elinkeinonharjoittajalla tai avoimen yhtiön yhtiömiehillä, jotka vastaavat konkurssista henkilökohtaisella omaisuudellaan.
Osakeyhtiöllä voi tulevaisuudessa olla muitakin etuja muihin omistamisen muotoihin verrattuna, mikäli perintöverotuksen uudistus astuu voimaan, jossa yritysten sukupolvenvaihdokselta poistuisi perintövero. Silloin kannattaisi perustaa osakeyhtiö, joka käytännöllisesti katsoen pelkästään hallinnoi omaisuutta, esimerkiksi osakkeiden muodossa. Sukupolvenvaihdoksen tullessa ajankohtaiseksi voisi koko osakesalkun siirtää jälkipolville verottomana. Periaatteessa voisi tällä menettelyllä siirtää kuinka suuren omaisuuden tahansa täysin verottomasti jälkipolvilleen. Tämä tietysti edellyttää sitä, että uusi laki astuu voimaan.[6]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Lyhenneluettelo Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 25. marraskuuta 2010.
- ↑ Uusi tilintarkastuslaki ja kaupparekisterimenettely Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 16. marraskuuta 2007.
- ↑ Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624
- ↑ Asunto-osakeyhtiölaki 17.5.1991/809
- ↑ a b c Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624 Edita Publishing. suomi
- ↑ Helsingin Sanomat 28.3.2008 toimittaja: Hanna Kaatto
