Välikysymys

Välikysymyksellä tarkoitetaan parlamentaarisessa hallitusjärjestelmässä käytettyä menettelyä, jonka avulla selvitetään nauttiiko hallitus parlamentin luottamusta. Suomessa välikysymyksen voi tehdä vähintään 20 kansanedustajaa, tyypillisesti oppositiopuolueiden edustajat. Valtioneuvoston on vastattava kysymykseen 15 päivän kuluessa kysymyksen tiedoksisaamisesta. Jos hallitus ei pysty vastaamaan riittävän hyvin, välikysymys voi johtaa epäluottamuslauseeseen, jolloin hallitus kaatuu. Viimeksi hallitus on joutunut eroamaan välikysymyksen takia 1950-luvulla.

Välikysymys on parlamentaarisen järjestelmän tapa harjoittaa oppositiopolitiikkaa: kansanedustajalla on oikeus tehdä kysymyksiä hallituksen jäsenille. Kysymyksen on käsiteltävä niitä asioita, joista hallitus on vastuussa. Väli­kysymykseen saattaa yhtyä myös hallitus­puolueiden kansan­edustajia ja ministereitä. Hallituksen on annettava vastaus väli­kysymykseen edus­kunnan täys­istunnossa. Välikysymyksen johdosta käydään tavallisesti laaja ja perusteellinen keskustelu valtioneuvoston ministereiden, heitä tavallisesti tukevien kansanedustajien ja oppositiopuolueiden kansanedustajien välillä. Jos keskustelun aikana on ehdotettu epä­luottamus­lauseen antamista hallitukselle tai ministerille, toimitetaan edus­kunnassa äänestys siitä, nauttiiko hallitus tai ministeri edus­kunnan luottamusta. Jos äänestyksen tulos osoittaa, että eduskunta ei luota hallitukseen, hallituksen on erottava. Välikysymys voi johtaa myös siihen, että joku ministereistä joutuu eroamaan.

Suomen historiassa neljä hallitusta on joutunut eroamaan saatuaan välikysymyksestä aiheutuneen epäluottamuslauseen: Sunilan I hallitus, Kivimäen hallitus, Kekkosen IV hallitus ja viimeisenä von Fieandtin hallitus.

Käytäntöjä

• Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja esittää kysymyksen eduskunnan täysistunnossa valtioneuvostolle. Tätä seuraa ryhmäpuheenvuorot eduskuntaryhmien suuruusjärjestyksessä.
• Välikysymystä seuraa luottamusäänestys. Hallituksen luottamusäänestyksessä tavallisesti puheenjohtaja (puhemies) esittää äänestystavaksi; opposition ehdotus ”ei”, hallituksen esitys ”jaa”.
• Välikysymykset johtavat harvoin hallituksen tai ministerien eroihin; hallitus nauttii eduskunnan enemmistön luottamusta.
• Välikysymykset ovat keskeinen osa maan parlamentarismia ja poliittisia käytänteitä.
• Välikysymyksiä tehdään yleensä useita kertoja vuodessa.

Välikysymykset vuonna 2010

• VK 1/2010 vp, Pienituloisten toimeentulon turvaaminen

Välikysymykset vuonna 2009

• VK 3/2009 vp, Vanhusten hoidon ja oikeuksien turvaaminen
• VK 2/2009 vp, Työttömyyden kasvun pysäyttäminen ja nuorten työllistäminen
• VK 1/2009 vp, Hallituksen kannanotto eläkeiän nostosta ja eläkkeiden leikkaamisesta

Välikysymykset vuonna 2008

• VK 3/2008 vp, Perusterveydenhuollon tason turvaaminen
• VK 2/2008 vp, Yliopistojen aseman ja toimintaedellytysten turvaaminen (ks. Innovaatioyliopistohanke)
• VK 1/2008 vp, Stora Enso Oyj:n tehtaiden lopettaminen ja valtion omistajapolitiikka

Välikysymykset vuonna 2007

• VK 1/2007 vp, Hoidon laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen

Välikysymykset vuonna 2006

• VK 7/2006 vp, Ilmastonmuutos ja energiansaannin turvaaminen
• VK 6/2006 vp, Naisten aseman parantaminen työelämässä
• VK 5/2006 vp, Alkoholin käytön vähentäminen alkoholiveroa korottamalla
• VK 4/2006 vp, Lapsiperheiden aseman parantaminen
• VK 3/2006 vp, Eläkeläisten taloudellisen aseman parantaminen
• VK 2/2006 vp, Vanhustenhoidon laadun ja voimavarojen turvaaminen
• VK 1/2006 vp, Kunnallisten hyvinvointipalveluiden turvaaminen