1976

Tapahtumia

Tammikuu

• 1. tammikuuta – Metsämaan kunta liitettiin Loimaan kuntaan ja Tottijärven kunta Nokian kauppalaan.
• 3. tammikuuta – Tanskassa evakuoitiin 20 000 ihmistä hirmumyrskyn aiheuttaman tulvan tieltä.
• 5. tammikuuta − Angolan Vapautuksen kansanrintama MPLA ilmoitti vallanneensa sisällissodan toisen osapuolen FNLA:n päämajan.
• 11. tammikuuta – Ecuadorissa tehtiin veretön sotilasvallankaappaus.
• 12. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi äänin 11–1 Palestiinan vapautusjärjestön YK:n jäseneksi.
• 14. tammikuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger varoitti Neuvostoliittoa jatkamasta sekaantumistaan Angolan sisällissotaan. Neuvostoliitto tuki yhdessä Kuuban kanssa Angolan Vapautuksen kansanrintamaa MPLA:ta.
• 16. tammikuuta - Suomen Pankki esitteli uuden sadan markan setelin.
• 20. tammikuuta − Stuttgartilainen oikeusistuin hylkäsi anomuksen, jonka mukaan Baader-Meinhof -terroristiryhmän vangittuja jäseniä olisi ollut kohdeltava sotarikollisina.
• 21. tammikuuta – Concordella lennettiin ensimmäinen kaupallinen lento.

Helmikuu

• 4. helmikuuta – Maanjäristys surmasi 22 000 ihmistä Guatemalassa ja Hondurasissa.
• 4. helmikuuta – Vuoden 1976 talviolympialaisten avajaiset pidettiin Innsbruckissa Itävallassa.
• 7. helmikuuta – Turvallisuusministeri Hua Guofeng valittiin Kiinan pääministeriksi edesmenneen Zhou Enlain jälkeen.
• 8. helmikuuta – Ranskan kommunistinen puolue julistautui puoluekokouksessaan riippumattomaksi Moskovasta. Puolueen puheenjohtaja Georges Marchais vaati "sosialismia Ranskan väreissä", ja käyttöön tuli termi eurokommunismi.
• 8. helmikuuta − Angolan Vapautuksen kansanrintama (MPLA) ilmoitti saaneensa haltuunsa viimeisenkin FNLA:n tukikohdan Angolan pohjoisosassa.
• 8. helmikuuta – Tulipalo vaurioitti pahoin Teollisuuden Voiman rakenteilla ollutta ydinvoimalaa Eurajoen Olkiluodossa.
• 11. helmikuuta – Afrikan yhtenäisyysjärjestö (OAU) tunnusti Angolan Vapautuksen kansanrintaman (MPLA) muodostaman hallituksen Angolan lailliseksi hallitukseksi.
• 13. helmikuuta – Nuorten upseerien vallankaappausyritys Nigeriassa kukistettiin. Kaappaajat ehtivät kuitenkin murhata valtionpäämiehen, kenraali Muhammedin, jonka tilalle valittiin kenraali Olusegun Obasanjo.
• 13. helmikuuta – Itsenäisen Suomen ensimmäinen poliisilakko alkoi. Järjestys säilyi maassa kuitenkin koko lakon ajan melko hyvänä. Lakko päättyi 1. maaliskuuta.
• 15. helmikuuta – Kuvaputkitehdas Valcon yhtiösopimus allekirjoitettiin Helsingissä. Suomen valtio merkitsi osakekannasta 60 prosenttia ja vähemmistöosakkaiksi tulivat Salora ja japanilainen Hitachi.
• 19. helmikuuta – Suomussalmella ja Kuusamossa koettiin lievä maanjäristys.
• 19. helmikuuta – Islanti katkaisi diplomaattisuhteensa Isoon-Britanniaan "turskasodan" vuoksi. Kyseessä oli ensimmäinen diplomaattisuhteiden katkeaminen kahden NATO-maan välillä.
• 20. helmikuuta – Kaikki Pohjoismaat tunnustivat MPLA:n muodostaman Angolan hallituksen.
• 24. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 25. puoluekokous alkoi Moskovassa. Kokoukseen osallistui 103 valtuuskuntaa 96 maasta. Suomea edustivat SKP:n molempien siipien johtomiehet Aarne Saarinen ja Taisto Sinisalo.
• 27. helmikuuta – Länsi-Sahara julistautui itsenäiseksi.

Maaliskuu

• 10. maaliskuuta − Kiinalainen Kansan Päivälehti julkaisi maan johtajan Mao Zedongin lausunnon, jossa tämä arvosteli ankarasti uuden pääministerin valinnassa sivuutettua Deng Xiaopingiä "kapitalistisen tien kulkijana".
• 12. maaliskuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja saksalainen neiti Silvia Sommerlath kihlautuivat.
• 16. maaliskuuta − Ison-Britannian pääministeri Harold Wilson ilmoitti yllättäen eroavansa heti, kun hänen seuraajansa on valittu. Wilson perusteli ilmoitustaan pääministerikautensa pituudella.
• 16. maaliskuuta − Hallitus päätti monien äänestysten jälkeen sijoittaa kuvaputkitehdas Valcon laitokset Imatralle ja Sotkamoon. Mahdollisina sijoituspaikkoina olivat loppuvaiheissa esillä myös Savonlinna ja Ilomantsi.
• 17. maaliskuuta – Tampereen Verkatehtaan vanhaa kiinteistöä alettiin purkaa Tammerkosken rannalla. Hallitus keskeytti purkutyöt ja päätti suojella vielä purkamatta olevat rakennukset.
• 17. maaliskuuta – Centrum-tavaratalo tuhoutui tulipalossa Lohjalla.
• 24. maaliskuuta – Argentiinan armeija syrjäytti presidentti Isabel Martínez de Perónin ja asetti hänet kotiarestiin presidentin loma-asuntoon. Uudeksi presidentiksi valittiin 26. maaliskuuta kenraali Jorge Videla.
• 27. maaliskuuta – Washington (DC):n metro avattiin.
• 30. maaliskuuta − Kansanedustaja Paavo Väyrynen ilmoitti luopuvansa tavoittelemasta Keskustapuolueen puheenjohtajuutta, mutta sanoi toivovansa myös Johannes Virolaisen luopuvan puheenjohtajuutensa jatkohankkeista.

Huhtikuu

• 1. huhtikuuta – Steve Jobs ja Steve Wozniak perustivat Apple Computerin.
• 3. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Haagissa Hollannissa.
• 4. huhtikuuta – Prinssi Norodom Sihanouk erosi Kamputsean valtion päämiehen tehtävistä ja hänet asetettiin kotiarestiin.
• 5. huhtikuuta − Vuodesta 1974 ulkoministerinä toiminut James Callaghan tuli Ison-Britannian uudeksi pääministeriksi.
• 8. huhtikuuta – Valtiovarainministeri Viljo Luukka erosi tehtävistään terveyssyistä. Hänen tilalleen nimitettiin liikenneministeriön kansliapäällikkö Esko Rekola.
• 13. huhtikuuta – Lapuan patruunatehtaan räjähdys, 40 ihmistä sai surmansa.
• 13. huhtikuuta – Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen, Perustuslaillisen kansanpuolueen valtuustoryhmän puheenjohtaja ja entinen kansanedustaja Salme Katajavuori palasi Kokoomukseen, josta hän oli eronnut vuoden 1973 lopulla.
• 14. huhtikuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger varoitti, että kommunistien pääsy Italian hallitukseen saattaisi käynnistää vaarallisen kehityksen Euroopassa. Kissingerin lausunto, joka tulkittiin ns. dominoteorian henkiinherättämiseksi, nostatti kiivaan väittelyn.
• 20. huhtikuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous asettui tukemaan naispappeutta äänin 11-5.

Toukokuu

• 1. toukokuuta – Portugali myönsi laajan itsehallinnon Azorien ja Madeiran saariryhmille hillitäkseen alueilla esiintyneitä itsenäistymispyrkimyksiä.
• 4. toukokuuta − Viisi sotaharjoituksiin osallistunutta varusmiestä sai surmansa heitä kuljettaneen auton syöksyttyä sillalta jokeen Porvoon mlk:ssa.
• 7. toukokuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti SDP:n kansanedustajan Lars Lindemanin Suomen suurlähettilääksi Osloon. Lindemanin tilalle eduskuntaan tuli Matti Louekoski.
• 9. toukokuuta – Mielipidemittaukset kertoivat, että hallitusvastuussa olevien sosiaalidemokraattien kannatus oli laskenut Ruotsissa alle 40 prosentin ensimmäisen kerran lähes puoleen vuosisataan. Iskuina hallitukselle olivat olleet mm. kirjailija Astrid Lindgrenin artikkeli Satu Pomperipossasta Rahamaniassa ja korkeaan verotukseen sydämistyneen elokuvaohjaaja Ingmar Bergmanin siirtyminen ulkomaille.
• 12. toukokuuta – Pääministeri Martti Miettunen pyysi eroa liikevaihtoverosta syntyneen kiistan takia. Presidentti Urho Kekkonen ehdotti SKDL:lle lupaa äänestää liikevaihtoveron korotusta vastaan puolueen hallituksessa olosta huolimatta. Hallitus perui eronpyyntönsä 18. toukokuuta. SDP väläytti harkitsevansa sen mielestä tavaksi tulleen erivapauskäytännön soveltamista myöhemmissäkin kiistanalaisissa äänestyksissä.
• 15. toukokuuta – Johdinautoliikenne lopetettiin Tampereella.
• 16. toukokuuta − Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger ilmoitti eroavansa virastaan syksyn presidentinvaalien jälkeen niiden tuloksesta riippumatta.
• 17. toukokuuta – Keskustapuolue pyysi Urho Kekkosta ehdokkaakseen presidentinvaaleihin 1978.
• 18. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi vaalikelpoisuusikärajan alentamisen 18 vuoteen.
• 25. toukokuuta – Ison-Britannian kuningatar Elisabet II ja prinssi Philip saapuivat nelipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Kuninkaallinen vierailu oli epävirallisesti alkanut jo edellisenä päivänä Ahvenanmaalta. Tämä oli ensimmäinen Ison-Britannian hallitsijan vierailu itsenäisessä Suomessa.
• 26. toukokuuta − Tukholman käräjäoikeus tuomitsi SDP:n taloudenhoitajan Pentti Ketolan ja kaksi hänen avustajaansa sakkoihin syksyllä 1975 tapahtuneesta valuutan salakuljetuksesta.
• 27. toukokuuta – SKDL pyysi Urho Kekkosta ehdokkaakseen presidentinvaaleihin 1978.

Kesäkuu

• 1. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 132−21 alkoholin − myös keskioluen − mainonnan kieltävän lain.
• 13. kesäkuuta – Ruotsalainen kansanpuolue päätti puoluekokouksessaan tukea presidentti Urho Kekkosen uudelleenvalintaa. Puolueen oikeistosiivelle annettiin kuitenkin tulevassa vaalissa vapaat kädet. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Carl Olof Tallgren.
• 16. kesäkuuta – Soweton mellakat merkitsivät lopun alkua Etelä-Afrikan apartheidille.
• 19. kesäkuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja Silvia Sommerlath vihittiin avioliittoon Tukholmassa.
• 20. kesäkuuta – Liberaalinen Kansanpuolue valitsi puheenjohtajakseen professori Pekka Tarjanteen.
• 28. kesäkuuta – Afrikan itärannikolla sijainnut Seychellien saaristo itsenäistyi Isosta-Britanniasta.
• 29. kesäkuuta – Euroopan kommunististen puolueiden kaksipäiväinen huippukokous alkoi Berliinissä Itä-Saksassa. Kokouksen päätteeksi annetussa julkilausumassa todettiin olevan olemassa erilaisia teitä kohti kommunismia, mitä pidettiin voittona Länsi-Euroopan ja Jugoslavian kommunistipuolueiden edustamalle eurokommunismille.

Heinäkuu

• 2. heinäkuuta – Pohjois- ja Etelä-Vietnam yhdistyivät Vietnamin sosialistiseksi tasavallaksi.
• 3. heinäkuuta – USA:n korkein oikeus päätti, että kuolemanrangaistus ei ole julma tai epätavallinen perustuslaissa kielletty rangaistuskeino.
• 4. heinäkuuta – Israelin laskuvarjojääkärit vapauttivat Entebbessä Ugandassa 103 panttivankia kaapatusta Air Francen koneesta. Operaatiossa kuoli yksi israelilainen sotilas ja useita ugandalaisia sotilaita.
• 4. heinäkuuta – Yhdysvalloissa juhlittiin maan 200-vuotista itsenäisyyttä.
• 10. heinäkuuta – Sevesossa Italiassa TCDD-dioksiinia pääsi ilmaan teollisuusonnettomuudessa, 3 300 eläintä kuoli ja 70 000 jouduttiin teurastamaan.
• 17. heinäkuuta – Montrealin kesäolympiakisat avattiin.
• 18. heinäkuuta – Indonesia liitti itseensä Portugalille aiemmin kuuluneen Itä-Timorin välittämättä YK:n päätöslauselmasta, jossa tuettiin alueen itsemääräämisoikeutta.
• 20. heinäkuuta – Viking 1 -luotain laskeutui Marsiin.
• 22. heinäkuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat kehotti libyalaisia kukistamaan presidenttinsä Muammar Gaddafin.
• 28. heinäkuuta – Maanjäristys Kiinassa: 242 769 kuollutta ja 164 851 vakavasti loukkaantunutta.

Elokuu

• 1. elokuuta − Kokoomuksen äänenkannattaja Uusi Suomi muuttui riippumattomaksi porvarilliseksi sanomalehdeksi. Päätoimittaja Pentti Poukka jätti paikkansa ja hänen tilalleen tuli Johannes Koroma. Lehtiyhtiön hallitus päätti laajentaa lehden omistuspohjaa vakavien talousvaikeuksien ratkaisemiseksi.
• 3. elokuuta − Presidentti Urho Kekkonen matkusti viralliselle vierailulle Yhdysvaltoihin. Presidentti Gerald Ford korosti Suomen roolia YK:ssa ja ETYK:issä. Vierailunsa aikana Kekkonen toisti Neuvostoliiton presidentille Nikita Hruštšoville aikanaan esittämänsä kannan, että vaikka koko muu Eurooppa muuttuisi kommunistiseksi, Suomi ei niin tee, ellei enemmistö suomalaisista sitä halua.
• 7. elokuuta – Viking 2 saapui Marsin kiertoradalle.
• 8. elokuuta – Veikko Vennamo valittiin edelleen SMP:n puheenjohtajaksi. Hänet valittiin myös puolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 1978 vaaleihin. Huomiota herätti Eino Poutiaisen syrjäyttäminen varapuheenjohtajan paikalta.
• 10. elokuuta – Ugandan diktaattori Idi Amin järjesti verilöylyn Kampalan yliopistossa murskatakseen opposition. Kuolonuhreja arvioitiin olleen jopa tuhat.
• 11. elokuuta – Opetusministeriö ehdotti Teiniliiton valtionavun jyrkkää vähentämistä.
• 26. elokuuta − Alankomaiden prinssi Bernhard luopui kaikista julkisista viroistaan Lockheed-skandaalin vuoksi, vaikka hänen ei ollut todettukaan ottaneen vastaan lahjuksia Lockheedilta.

Syyskuu

• 3. syyskuuta – Viking 2 laskeutui Marsin Utopia Planitiaan.
• 4. syyskuuta – George W. Bush pidätettiin rattijuopumuksesta.
• 6. syyskuuta – Kylmä sota: Neuvostoliiton hävittäjäpilotti Viktor Belenko laskeutui MiG-25-hävittäjällään Hokkaidon Hakodateen Japanissa ja haki poliittista turvapaikkaa USA:sta.
• 7. syyskuuta – Suomen Tietotoimiston radiouutiset täyttivät 50 vuotta.
• 13. syyskuuta – Demarin päätoimittaja Jorma Cantell sanoutui irti tehtävistään. Hän perusteli eroaan lehden alistamisella puolueen tiukempaan valvontaan.
• 15. syyskuuta − Keskustapuolue piti 70-vuotisjuhlansa. SDP:n edustajat eivät saapuneet tilaisuuteen.
• 20. syyskuuta – Ruotsin pääministeri Olof Palme jätti hallituksensa eronpyynnön sen jälkeen kun sosiaalidemokraatit olivat kärsineet tappion valtiopäivävaaleissa. Sosiaalidemokraatit olivat olleet hallitusvastuussa keskeytyksettä vuodesta 1936.
• 21. syyskuuta – Seychellit liittyi YK:hon.
• 29. syyskuuta − Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron sisäisiin erimielisyyksiinsä kaatuneelle Martti Miettusen hallitukselle ja nimitti Miettusen kokoaman uuden hallituksen. SDP ja SKDL jättäytyivät pois uudesta hallituksesta.

Lokakuu

• 1. lokakuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda kirjoitti Kiinan oloista sovittelevaan sävyyn, mutta ei maininnut syyskuun alussa kuolleen Mao Zedongin nimeä. Kiina torjui sovittelun 5. lokakuuta syyttäen Neuvostoliittoa "maailmanlaajuisista laajentumispyrkimyksistä".
• 6. lokakuuta – Eduskunnan puhemies Veikko Helle muurasi eduskunnan nelikerroksisen lisärakennuksen peruskiven.
• 6. lokakuuta - Thaimaan armeijan ja poliisin yksiköt sekä puolisotilaalliset oikeistolaiset joukot avasivat tulen mielenosoittajia vastaan Thammasatin yliopiston alueella Bangkokissa. Virallisten tietojen mukaan 46 mielenosoittajaa sai surmansa. Todellinen uhriluku oli luultavasti paljon suurempi.
• 7. lokakuuta – Ruotsin valtiopäivät valitsi uudeksi pääministeriksi keskustapuolueen puheenjohtajan Thorbjörn Fälldinin. Keskustapuolueen kansanedustajasta Karin Söderistä tuli Ruotsin ensimmäinen naisulkoministeri.
• 12. lokakuuta – Kiina ilmoitti Hua Guofengin olevan kuolleen Mao Zedongin seuraaja.
• 13. lokakuuta – Dagens Nyheter^{lähde tarkemmin?} kirjoitti Keskustapuolueen johdon valmistelevan poikkeuslakia presidentti Urho Kekkosen valitsemiseksi uudelleen. Keskustapuolue kiisti väitteen.
• 15. lokakuuta – Pekingin seinälehdissä kerrottiin ns. Neljän koplan suunnitelleen Hua Guofengin murhaamista.
• 17.−18. lokakuuta – Suomessa käytiin kunnallisvaalit. Parhaiten menestyi Kokoomus, joka lisäsi valtuustopaikkojaan liki kolmanneksella.
• 20. lokakuuta – Suomen hallitus karkotti maasta neljä Pohjois-Korean suurlähetystön työntekijää näiden syyllistyttyä laittomaan alkoholinmyyntiin ja huumeiden salakuljetukseen. Karkotettaviksi määrätyt kiistivät ennen maasta poistumistaan pitämässään lehdistötilaisuudessa syyllistyneensä mihinkään lainvastaiseen toimintaan. Vastaavia karkotuksia oli jo aiemmin tehty muissakin Pohjoismaissa.
• 25. lokakuuta – Suomen oloissa harvinaisen voimakas maanjäristys ravisteli maan eteläosaa. Vahingot jäivät kuitenkin varsin vähäisiksi. Järistyksen keskus oli Viron rannikolla lähellä Paldiskia.
• 26. lokakuuta - Salatuissa Elämissä Elina Taalasmaata näytellyt Sanna Luostarinen syntyi
• 28. lokakuuta − Kuvanveistäjä Harry Kivijärvi voitti presidentti J. K. Paasikiven muistomerkin suunnittelukilpailun ehdotuksellaan Itä ja länsi. Muistomerkin sijoituspaikaksi kaavailtiin Arkadian aukiota Helsingin keskustassa ja aukion uudeksi nimeksi ehdotettiin Paasikiven aukiota.

Marraskuu

• 1. marraskuuta − Burundin presidentti Michel Micombero syrjäytettiin everstiluutnantti Jean-Baptiste Bagazan johtamassa vallankaappauksessa.
• 2. marraskuuta – Jimmy Carter valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.
• 2. marraskuuta − Rautatievirkamiesten lakko pysäytti junaliikenteen koko Suomessa. Lakko päättyi 10. marraskuuta, kun presidentti Urho Kekkonen kieltäytyi hyväksymästä vaatimusta rautatievirkamiesten eläkeiän alentamisesta 63:sta 59 vuoteen. Lakosta aiheutui VR:lle liikennöimättä jääneiden junavuorojen vuoksi lähes 20 miljoonan markan tappio.
• 4. marraskuuta – Tasavallan presidentin kansliapäällikkö Kauko Sipponen nimitettiin Keski-Suomen läänin uudeksi maaherraksi elokuussa kuolleen Artturi Jämsénin tilalle.
• 7. marraskuuta – Albanian puoluejohtaja Enver Hoxha ilmoitti, että useita maan kommunistijohtajia oli erotettu syytettyinä siitä, että he olivat "valmistelleet kapitalismin palauttamista Albaniaan". Kansainväliset tarkkailijat havaitsivat Albanian ja Kiinan suhteissa viilentymistä.
• 18. marraskuuta – Etiopian hallitus ilmoitti, että 27 henkilöä oli teloitettu syytettyinä "edistyksellisten henkilöiden" murhista ja hallituksen vastaisen propagandan levittämisestä.
• 26. marraskuuta – Microsoft-niminen pikkuyhtiö rekisteröitiin New Mexicossa.
• 30. marraskuuta − Suomalaisten rakennusliikkeiden yhteenliittymä Finn-Stroi jätti Neuvostoliitolle Kostamuksen kaivosprojektin ensimmäistä vaihetta koskeneen tarjouksensa. Projekti oli pantu alulle jo vuoden 1973 lopulla, mutta vakavat hintaerimielisyydet olivat viivyttäneet sen etenemistä.

Joulukuu

• 1. joulukuuta – Angola liittyi YK:hon sen 124. jäsenmaana.
• 3. joulukuuta − Oikeustieteen lisensiaatti Juhani Perttunen valittiin tasavallan presidentin kanslian uudeksi kansliapäälliköksi.
• 3. joulukuuta − Yhdysvaltain tuleva presidentti Jimmy Carter ilmoitti valinneensa ulkoministerikseen lakimies Cyrus Vancen.
• 7. joulukuuta − YK:n yleiskokous valitsi järjestön pääsihteerin Kurt Waldheimin toiselle viisivuotiskaudelle. Turvallisuusneuvosto oli asettunut yksimielisesti kannattamaan Waldheimin jatkokautta.
• 10. joulukuuta − Valtiovarainministeri Esko Rekola nimitettiin valtioneuvoston kanslian kansliapäälliköksi.
• 14. joulukuuta − Helsingin taidemuseo avattiin Meilahdessa.
• 15. joulukuuta – Samoa liittyi YK:hon.
• 15. joulukuuta − Helmut Schmidt valittiin uudelleen Länsi-Saksan liittokansleriksi.
• 15. joulukuuta − Vuonna 1907 valitun Suomen ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan viimeinen elossa ollut jäsen, kunnallisneuvos Juhani Leppälä kuoli Porvoossa 96 vuoden ikäisenä. Maalaisliittoa edustanut Leppälä oli ollut kansanedustajana vuosien 1907 ja 1951 välisenä aikana yhteensä 33 valtiopäivillä.
• 17. joulukuuta − Japanin pääministeri Takeo Miki ilmoitti eroavansa liberaalidemokraattisen puolueen parlamenttivaaleissa kärsimän tappion vuoksi. Varapääministeri Takeo Fukuda muodosti uuden hallituksen.
• 18. joulukuuta – Suomen kansan yhtenäisyyden puolue valitsi professori Eino Haikalan presidenttiehdokkaakseen vuoden 1978 vaaleihin.
• 19. joulukuuta − Neuvostoliiton puoluejohtaja Leonid Brežnev täytti 70 vuotta. Juhlallisuuksiin Moskovassa osallistunut presidentti Urho Kekkonen luonnehti Brežneviä "aktiiviseksi, dynaamiseksi ja syvästi inhimilliseksi persoonaksi".
• 20. joulukuuta − Kirjailija Christer Kihlman sai Ruotsin akatemian myöntämän 30 000 kruunun arvoisen kirjallisuuspalkinnon.
• 20. joulukuuta − Oikeusministeriö päätti ottaa päiväsakkojen laskentaperusteeksi sakotettavan kokonaistulot aiempien nettotulojen sijasta. Kohtuullisena päiväsakon määränä ministeriön työryhmä piti kolmasosaa sakotettavan keskimääräisestä bruttopäivätulosta.
• 22. joulukuuta – Suomen Tansanian-suurlähettiläs Martti Ahtisaari valittiin yksimielisesti YK:n Namibia-valtuutetuksi. Ahtisaaren toimikausi oli yksivuotinen.

Tuntematon päivämäärä

• Diffie-Hellman-salausmenetelmä julkaistiin.
• IBM esitteli ensimmäisen lasertulostimen.
• Richard Dawkins loi termin "meemi" kirjassaan Geenin itsekkyys.
• Presidentti Urho Kekkonen julkaisi kohua herättäneen kaksiosaisen kirjekokoelman Kirjeitä myllystäni.

Viihdetapahtumia

• Rainbow julkaisi ylistetyn toisen albuminsa, Rising.
• Boston julkaisi debyyttilevynsä Boston, jota myytiin yli 16 miljoonaa kappaletta.
• U2-yhtye sai alkunsa Dublinissa.
• Eppu Normaali -yhtye perustettiin Ylöjärvellä.
• Martin Scorsesen elokuva Taksikuski ja John V. Avildsenin Rocky saivat ensi-iltansa.
• Jääkiekon Jääkiekon SM-liigan mestaruuden voitti turkulainen TPS.
• Lasse Virén uusi 5 000 ja 10 000 m olympiavoitot Montrealin olympiakisoissa.

Syntyneitä

• 1. tammikuuta – Patrick Kluivert, hollantilainen jalkapalloilija
• 8. tammikuuta – Alexandre Pires, brasilialainen laulaja
• 14. tammikuuta – Tommi Liimatta, suomalainen kirjailija ja muusikko
• 20. tammikuuta – Tarso Marques, brasilialainen Formula 1 -kuljettaja
• 21. tammikuuta – Amin Asikainen, suomalainen ammattinyrkkeilijä
• 21. tammikuuta – Emma Bunton, Spice Girls -yhtyeen jäsen
• 9. helmikuuta – Ilkka Lammi, suomalainen taidemaalari (k. 2000)
• 10. maaliskuuta – Inka Nousiainen, suomalainen kirjailija
• 18. maaliskuuta − Anna Tuori, suomalainen kuvataiteilija
• 19. maaliskuuta – Alessandro Nesta, italialainen jalkapalloilija
• 22. maaliskuuta – Reese Witherspoon, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 23. maaliskuuta –Keri Russell, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 23. maaliskuuta –Ricardo Zonta, brasilialainen kilpa-autoilija
• 31. maaliskuuta – Colin Farrell, irlantilainen näyttelijä
• 28. huhtikuuta – Krisse Salminen, suomalainen stand up -koomikko
• 20. toukokuuta – Virpi Kuitunen, suomalainen maastohiihtäjä
• 1. heinäkuuta – Ruud van Nistelrooy, alankomaalainen jalkapalloilija
• 4. heinäkuuta – Daijirō Katō, japanilainen ratamoottoripyöräilijä
• 11. heinäkuuta – Lil' Kim, yhdysvaltalainen rap-laulaja
• 23. heinäkuuta – Jonathan Gallant, kanadalainen basisti
• 9. elokuuta– Mark Priestley, australialainen näyttelijä (k. 2008)
• 18. elokuuta – Michael Greis, saksalainen ampumahiihtäjä
• 9. syyskuuta – Hanno Möttölä, suomalainen koripalloilija
• 22. syyskuuta – Ronaldo, brasilialainen jalkapalloilija
• 27. syyskuuta – Francesco Totti, italialainen jalkapalloilija
• 28. syyskuuta – Michael Ballack, saksalainen jalkapalloilija
• 29. syyskuuta – Andri Ševtšenko, ukrainalainen jalkapalloilija
• 29. syyskuuta – Satu Taiveaho, suomalainen kansanedustaja
• 4. lokakuuta – Alicia Silverstone, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 12. lokakuuta - Kajsa Bergqvist, ruotsalainen korkeushyppääjä
• 28. lokakuuta – Emma Salokoski, suomalainen laulaja
• 8. marraskuuta – Johanna Sumuvuori, suomalainen kansanedustaja
• 13. marraskuuta – Albina Ahatova, venäläinen ampumahiihtäjä
• 18. marraskuuta – Stian Tomt Thoresen, norjalainen laulaja (shagrath)
• 22. marraskuuta – Ville Valo, suomalainen laulaja ("HIM")
• 13. joulukuuta – Paavo Arhinmäki, suomalainen poliitikko (Vasemmistonuorten puheenjohtaja 2001–2005)
• 25. joulukuuta – Tuomas Holopainen , suomalainen muusikko, Nightwish

Kuolleita

• 1. tammikuuta – Yrjö Kallinen, suomalainen kirjailija, opetusneuvos
• 8. tammikuuta – Zhou Enlai (Tshou En-lai), Kiinan kansantasavallan pääministeri
• 12. tammikuuta – Agatha Christie, brittiläinen jännityskirjailija
• 13. tammikuuta – Antti Hannikainen, suomalainen lakimies, ministeri
• 23. tammikuuta – Paul Robeson, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
• 31. tammikuuta – Evert Taube, ruotsalainen runoilija, säveltäjä ja laulaja
• 1. helmikuuta – Werner Heisenberg, saksalainen Nobel-fyysikko
• 3. helmikuuta – Lassi Sinkkonen, suomalainen kirjailija
• 4. helmikuuta – Aune Haarla, suomalainen radiotoimittaja
• 7. helmikuuta – Martti Piha, suomalainen iskelmäsäveltäjä ja -sanoittaja, levytuottaja
• 13. helmikuuta – Lily Pons, ranskalais-yhdysvaltalainen laulaja
• 20. helmikuuta – René Cassin, ranskalainen lakimies, vuoden 1968 Nobelin rauhanpalkinnon saaja
• 5. maaliskuuta – Jukka Piironen, suomalainen seiväshyppääjä
• 23. maaliskuuta – Artturi Rope, suomalainen sotilaskapellimestari, musiikkikapteeni
• 24. maaliskuuta – Sir Bernard Montgomery, englantilainen sotamarsalkka
• 26. maaliskuuta – Lin Jutang, kiinalais-yhdysvaltalainen kirjailija
• 3. huhtikuuta – Arvo E. Saloranta, suomalainen kenraali, asesuunnittelija
• 10. huhtikuuta – Enrico Mainardi, italialainen sellisti ja säveltäjä
• 17. huhtikuuta – Henrik Dam, tanskalainen Nobel-kemisti
• 28. huhtikuuta – Oke Tuuri, suomalainen näyttelijä
• 9. toukokuuta – Ulrike Meinhof, journalisti ja terroristi
• 10. toukokuuta – Arno Tuurna, suomalainen lakimies, Viipurin kaupunginjohtaja
• 11. toukokuuta – Alvar Aalto, suomalainen arkkitehti
• 15. toukokuuta – Toivo Heikkilä, suomalainen diplomaatti
• 21. toukokuuta – Sulo Salonen, suomalainen säveltäjä ja urkuri, professori (s. 1899)
• 22. toukokuuta – Alli Lahtinen, suomalainen kansanedustaja ja ministeri, pääjohtaja
• 26. toukokuuta – Martin Heidegger, saksalainen filosofi
• 31. toukokuuta – Jacques Monod, ranskalainen Nobel-biologi
• 22. kesäkuuta – Ruth Snellman, suomalainen näyttelijä
• 7. heinäkuuta – Gustav Heinemann, Saksan liittotasavallan liittopresidentti
• 18. heinäkuuta – Sally Salminen, suomalainen (ahvenanmaalainen) kirjailija
• 27. heinäkuuta – Toivo Lyy, suomalainen runoilija
• 28. heinäkuuta – Maggie Gripenberg, suomalainen tanssitaiteilija
• 2. elokuuta – Fritz Lang, itävaltalais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
• 7. elokuuta – Helge Pahlman, suomalainen viihdemuusikko
• 11. elokuuta – Artturi Jämsén, suomalainen poliitikko, maaherra
• 25. elokuuta – Eyvind Johnson, ruotsalainen kirjailija (Nobelin kirjallisuuspalkinto 1974)
• 9. syyskuuta – Mao Zedong (Mao Tse-tung), Kiinan kansantasavallan pitkäaikainen johtaja
• 12. syyskuuta – Pekka Tiilikainen ("Sinivalkoinen ääni"), urheilutoimittaja (s. 1911)
• 22. syyskuuta – Artturi Laakso, suomalainen näyttelijä
• 5. lokakuuta – Lars Onsager, norjalais-yhdysvaltalainen Nobel-kemisti
• 7. lokakuuta – Aarne Tarkas, suomalainen elokuvaohjaaja
• 12. lokakuuta – Tuure Lehén, suomalainen kommunistipoliitikko, Terijoen hallituksen sisäministeri
• 16. lokakuuta – Paavo Suomalainen, suomalainen eläintieteilijä, professori
• 18. lokakuuta – Kerstin Nylander, suomalainen näyttelijä
• 22. lokakuuta – Alice Lyly, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
• 28. lokakuuta – Aarne Juutilainen, suomalainen kapteeni ("Marokon kauhu")
• 9. marraskuuta – Armas Taipale, suomalainen kiekonheittäjä
• 12. marraskuuta – Walter Piston, yhdysvaltalainen säveltäjä
• 15. marraskuuta – Jean Gabin, ranskalainen näyttelijä
• 19. marraskuuta – Atte Pohjanmaa, suomalainen lehtimies
• 20. marraskuuta – Trofim Lysenko, neuvostoliittolainen biologi
• 21. marraskuuta – Valentin Vaala, suomalainen elokuvaohjaaja
• 23. marraskuuta – André Malraux, ranskalainen kirjailija ja poliitikko
• 3. joulukuuta – Benjamin Britten, englantilainen säveltäjä
• 15. joulukuuta – Juhani Leppälä, suomalainen poliitikko, kunnallisneuvos
• 27. joulukuuta – Ossi Kostia, suomalainen näyttelijä, teatterineuvos

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Burton Richter ja Samuel Ting
• Nobelin kemianpalkinto: William Lipscomb
• Nobelin lääketieteen palkinto: Baruch S. Blumberg ja Daniel Gajdusek
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Saul Bellow
• Nobelin rauhanpalkinto: Betty Williams ja Mairead Corrigan

Muuta

• Elokuvavuosi 1976