Budjetti
Sivulta puuttuu Budjetti tarkoittaa talousarviota eli tulo- ja menoarviota, erityisesti valtion tai kunnan talousarviota. Budjettikausi eli varainhoitokausi on yleensä vuoden pituinen, mutta se ei aina vastaa kalenterivuotta. Suomen valtion budjetti vuodelle 2011 on suuruudeltaan noin 50,4 miljardia euroa.[1]
Budjettirajoite on tulojen tai varallisuuden asettama rajoite kulustusmenoille tai muulle rahankäytölle.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sanan alkuperästä
Budjetti oli alun perin salkku, jossa Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri toi valtion varainhoitoa koskevan suunnitelmansa parlamenttiin.
[muokkaa] Suomen valtion budjetti
Suomen valtion budjetti vuodelle 2009 oli noin 46 miljardia euroa. Valtion budjettimenot jakautuvat seuraavasti hallinnonaloittain (mrd. euroa):
| Budjettitalouden määrärahat hallinnonaloittain, mrd. euroa | |||
| 2007 | 2008 | 2009 esitys | |
|---|---|---|---|
| Eduskunta, Tasavallan presidentti ja Valtioneuvosto | 0,3 | 0,2 | 0,2 |
| Ulkoasiainministeriö | 1,0 | 1,1 | 1,2 |
| Oikeusministeriö | 0,7 | 0,8 | 0,8 |
| Sisäasiainministeriö | 1,1 | 1,1 | 1,2 |
| Puolustusministeriö | 2,2 | 2,5 | 2,8 |
| Valtiovarainministeriö | 6,3 | 6,9 | 7,3 |
| Opetusministeriö | 6,5 | 7,3 | 7,5 |
| Maa- ja metsätalousministeriö | 2,7 | 2,8 | 2,8 |
| Liikenne- ja viestintäministeriö | 1,9 | 2,2 | 2,1 |
| Työ- ja elinkeinoministeriö | 2,2 | 2,5 | 2,3 |
| Sosiaali- ja terveysministeriö | 12,8 | 14,1 | 14,8 |
| Ympäristöministeriö | 0,3 | 0,3 | 0,3 |
| Valtionvelan korot | 2,3 | 2,2 | 2,4 |
| Valtionvelan vähentäminen | 2,9 | 2,5 | 0,2 |
| Budjettitalouden menot yhteensä | 43,3 | 46,5 | 45,9 |
| Budjettitalouden menot yhteensä, % BKT:sta | 24,2 % | 24,3 % | 22,9 % |
[muokkaa] Jakovara
Suomessa budjettineuvotteluiden yhteydessä jakovaralla tarkoitetaan julkisen talouden liikkumavaraa.[2] Sillä viitataan budjetin osaan, joka ei ole sidottu aikaisemmin sovittuihin tai muutoin pakollisiksi katsottuihin menoihin.
Termiä jakovara käytetään myös työmarkkinaneuvotteluissa.[3] Tällöin tarkoitetaan sitä, kuinka suuret palkankorotukset ovat mahdollisia palkansaajien tai työnantajien näkökulmasta ilman että talouden kehitys vaarantuu.
