Metso (yritys)

Metso Oyj
Yritysmuoto	Julkinen osakeyhtiö
Osake	OMXH: MEO1V
Markkina-arvo	4,97 mrd. € (31.12.2012)
Perustettu	1999
Toimitusjohtaja	Matti Kähkönen
Kotipaikka	Helsinki, Suomi
Toimiala	teknologiateollisuus
Liikevaihto	7 504 milj. € (2012)
Liikevoitto	684 milj. € (2012)
Henkilökuntaa	30 212 (31.12.2012)
Tytäryhtiöt	Valmet Automotive Oy
Kotisivu	www.metso.fi

Metso Oyj on pörssinoteerattu kansainvälinen yhtiö, joka syntyi Valmet Oyj:n ja Rauma Oyj:n sulautuessa vuonna 1999. Metson yli 300 yksikköä työllistävät yli 30 000 henkeä yli 50 maassa, asiakkaita Metsolla on yli 100 maassa.

Historia

Vaikka Metso-konserni on vielä suhteellisen nuori, sen juuret ulottuvat 1750-luvun Helsinkiin. Siellä toimi Viaporin telakka, joka 1900-luvulla siirtyi osaksi Valmetia, Suomen valtion omistukseen . Vuonna 2009 ostettu Tamfelt on myös perustettu 1700-luvulla .

1990-luku

Metso syntyi 1.7.1999, kun paperi- ja kartonkikonevalmistaja Valmet yhdistyi kuituteknologiaan, kivenmurskaukseen ja virtauksensäätöratkaisuihin keskittyneen Rauman kanssa. .

Rauman toimialoja olivat vuonna 1998:

• Timberjack-metsäkoneet,
• Sunds Defibrator -kuitutekniikkalaitteet,
• Nordberg-kivenmurskaimet ja
• Neles Controls-venttiilit-säätöjärjestelmät .

Yhtiöillä oli päällekkäistä toimintaa ja osittain samaa asiakaskuntaakin. Yhdistymisellä tavoiteltiin kasvua erityisesti prosessiteknologiassa, isomman yrityksen kun katsottiin pärjäävän paremmin kansainvälisillä markkinoilla . Yhtiön toimiala laajeni monialaiseen suuntaan, ja fuusion arvostelijat kokivat, että helpompi kasvu olisi saatu, jos kumpikin yhtiö olisi ostanut oman ydinalansa kilpailijan . Valmetin toimitusjohtajasta Metson pääjohtajaksi siirtynyt Matti Sundberg totesi myöhemmin, että hän olisi halunnut toteuttaa fuusion toisin, painottamalla fuusion päämääränä enemmän Valmetin ydinalan, paperikonepuolen vahvistamista . Metson toimitusjohtajaksi tuli Rauma Oy:n toimitusjohtaja Heikki Hakala. Konsernin alku oli tahmea ja ensimmäisen vuoden tulos vaatimaton, yhteistyö ja vallankäyttö Hakalan ja Sundbergin välillä ei toiminut , Sundbergin ”oikeaksi kädeksi” kaavailtu Hakala raportoi Pertti Voutilaisen johtamalle hallintoneuvostolle .

Toimipisteitä uudella yrityksellä oli 50 maassa ja henkilöstöä 32 000, 2 000 hengen vähennysten jälkeen ja se toimi neljällä alalla:

• paperikoneet,
• metsäkoneet (myytiin vuonna 2001),
• kuitutekniikka ja
• kivenmurskaamot.

Uudelle yritykselle etsittiin nimeä henkilöstökilpailulla. 6 500 ehdotuksen joukossa oli 3 Metso-ehdotusta (kaikki Metsoa ehdottaneet saivat rahapalkinnot). Metso on suomalaisille tuttu iso metsäkanalintu, joka viihtyy etenkin mäntymetsissä. Metson liikemerkki jäljittelee metson siipien muotoa.

2000-luku

Sundberg ja Hakala väistyivät aika pian yrityksen johdosta ja uudeksi konsernijohtajaksi tuli Tor Bergman 2001 . Metson liikevaihto oli sinä vuonna 4,7 miljardia euroa ja sillä oli 28 500 työntekijää .

Bergman nosti alkutöikseen esiin Metson arvot ja eettiset periaatteet, painottaen erityisesti omistaja-arvoa: yhteiskuntakelpoinen yritys on tehokkaampi ja tuo siksi enemmän arvoa omistajilleen. Bergmanin johtamisfilosofian mukaan teknologiajohtajuus oli Metson toiminnan ydintä osaamiskeskittymien luomisen ja kehittämisen ohella.

Uusi Metso-konserni jakautui kolmeen liiketoiminta-alueeseen:

1. kuitu- ja paperiteknologiaan,
2. automaatio- ja säätöteknologiaan sekä
3. koneteknologiaan.

Fuusiossa oli saatu suunta yhtiön tulevalle keskittymiselle

• sellu-, paperi- ja energiantuotantoteknologioihin,
• maarakennus-, kaivos- ja kierrätysteollisuuden tarvitsemiin laitteisiin ja
• prosessiteollisuuden automaatio- ja säätöjärjestelmiin.

Näin muodostui Metson kolme keskeistä liiketoiminta-aluetta: Metso Paper, Metso Minerals ja Metso Automation.

2000-luvulla tapahtui paljon yritysostoja, joilla haluttiin laajentaa Metso Paperin ja Metso Automationin tuote- ja palvelutarjontaa. Yritysmyynneillä taas hankkiuduttiin eroon ydinliiketoimintojen ulkopuolisesta liiketoiminnoista. Esimerkiksi vuonna 2000 Metso hankki amerikkalaiselta paperikonevalmistaja Beloitilta telapinnoitusliiketoimintaa ja paperikoneiden huoltoliiketoimintaa paperikoneteknologioineen ja kun taas amerikkalainen Deere & Company osti Metsolta metsäkoneita valmistavan Timberjackin. Vuonna 2001 Metso osti ruotsalaisen kiven ja mineraalien käsittelylaitteita valmistavan Svedala Industri AB:n.

Vuonna 2002 Metso ilmoitti, ettei se tule saavuttamaan tulostavoitteitaan kahteen vuoteen ja heinä–syyskuulta kirjattiin yli 300 miljoonan euron tappiot. Vaikeuksien takana oli Svedala. Vuonna 2003 tappiota tuli yli 200 miljoonaa euroa ja syyskuussa 2003 toimitusjohtaja Bergman joutui eroamaan yhtiön heikon tuloksen vuoksi. Hänen seuraajakseen valittiin Jorma Eloranta , joka aloitti maaliskuussa 2004 . Eloranta aloitti etäännyttämällä tavoitteita ja todellisuutta toisistaan Metson organisaatiossa, jossa alettiin toimeenpanna suunnitelmia ja strategiaa . Johtajat saivat selkeät tavoitteet, vastuut ja aikataulut; yrityksen rakennetta tehostettiin voimakkaasti . Näillä toimin kustannuksia pienennettiin vuositasolla 150 miljoonaa euroa . Vuosina 2004–2007 Metson liikevaihto kasvoi 3,6 miljardista eurosta 6,3 miljardiin ja liikevoittoprosentti nousi 5,5 prosentista 9,3 prosenttiin .

Elorannan johtajakaudella Metso kasvatti liikevaihtoaan ja paransi tulostaan 19 peräkkäisen vuosineljänneksen ajan (2004–2008). Vuonna 2008 Metso oli kasvanut Suomen yhdeksänneksi suurimmaksi yritykseksi, joka jätti taakseen muut konepajayritykset kuten Kone Oyj:n, Wärtsilä Oyj:n ja Cargotec Oyj:n .

Metson liiketoiminnat olivat jakautuvat kolmeen sektoriin (Metso Paper, Metso Minerals ja Metso Automation), työntekijöitä oli yli 28 000 ja liikevaihto oli 6,4 miljardia euroa. Vuosi olikin Metson siihenastisen historian paras liikevoiton ja liikevaihdon osalta, mutta loppuvuonna nopeasti heikentynyt markkinatilanne pakotti Metson aloittamaan mittavat toimet toimintansa sopeuttamisessa .

2010-luku

Elokuussa 2010 uudeksi toimitusjohtajaksi nimettiin diplomi-insinööri Matti Kähkönen, joka oli aiemmin johtanut Metson kaivos- ja maanrakennusdivisioonaa.

Syyskuussa 2012 Metso ilmoitti jopa yli 1 000 suomalaisen työntekijän vähennystarpeesta useissa paperiteollisuuteen ja paperin tuotantoon keskittyneissä yksiköissään. Vähennystarpeen syy on paperiliiketoimintayksikön kilpailukyvyn ja kannattavuuden heikentyminen: kilpailu on kasvanut, paperikoneiden ja valimotuotteiden kysyntä on heikentynyt. Asiakkaat haluavat myös aiempaa halvempia ratkaisuja.

Organisaatio

Metso on teknologia- ja palvelutoimittaja. Yhtiön toiminta jakautuu nykyisin kolmeen liiketoiminta-alueeseen eli raportointisegmenttiin:

• Metso Pulp, Paper and Power (Massa, paperi ja voimantuotanto), johon kuuluu Paperit-, Kuidut-, Voimantuotanto- ja Palvelut-liiketoimintalinjat
• Metso Mining and Construction (Kaivos ja maarakennus), johon kuuluu Mineraalien käsittelyjärjestelmät-, Murskaus- ja seulontalaitteet- sekä Palvelut-liiketoimintalinjat ja
• Metso Automation (Automaatio), johon kuuluu Prosessiautomaatiojärjestelmät-, Virtauksensäätöratkaisut- ja Palvelut-liiketoimintalinjat.

Metson liiketoiminta-alueiden ulkopuolinen yksikkö on sen tytäryhtiö, autotehdas Valmet Automotive Oy.

Hallinto

Metson toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja on Matti Kähkönen.

Metson hallitus

Metson hallitukseeen kuuluvat 28.3.2013 lähtien:

• Jukka Viinanen (puheenjohtaja 2009–, hallituksessa 2008–)
• Mikael von Frenckell (varapuheenjohtaja 2012–, hallituksessa 2010–)
• Christer Gardell (2006–)
• Ozey K. Horton, Jr. (2011–)
• Erkki Pehu-Lehtonen (2010–)
• Pia Rudengren (2009–)
• Eeva Sipilä (2012–)
• Mikael Lilius (2013–)

• Henkilöstön edustus Metson hallituksessa: Eija Lahti-Jäntti

Metson johtoryhmä

Johtoryhmä koostuu toukokuussa 2013 seuraavista henkilöistä

• Matti Kähkönen, toimitusjohtaja
• Harri Nikunen, talous- ja rahoitusjohtaja
• Andrew Benko, Kaivos ja maarakennus-segmentistä vastaava johtaja
• Perttu Louhiluoto, Automaatio-segmentistä vastaava johtaja
• Pasi Laine, Massa, paperi ja voimantuotanto-segmentistä vastaava johtaja, Metso-konsernin varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen
• Merja Kamppari, Henkilöstöjohtaja
• Kalle Reponen, Metso-konsernin strategiajohtaja

Metso Massa, paperi ja voimantuotanto

Massa, paperi ja voimantuotanto kuuluu maailman johtaviin metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden valmistajiin, joka tunnettiin aiemmin nimellä Valmet Paperikoneet (Valmet Paper Machinery). Liiketoiminta-alue toimittaa muun muassa prosesseja, koneita, laitteita, palveluja, paperikonekudoksia ja suodatinkankaita muun muassa sellu-, paperi- ja voimantuotantoteollisuudelle.

Metso irtisanoi vuoden 2009 alkupuoliskolla yli 700 henkilöä ja sulki useita pieniä yksiköitä muun muassa Tampereella, Turussa, Oulussa ja Hollolassa . Suljettavien yksikköjen toimintoja sulautettiin Järvenpään ja Jyväskylän yksiköihin. Metson 2000-luvun strategia oli valmistaa leveitä ja nopeita paperikoneita ja luopua perinteisistä paperikonekonsepteistaan.

Linjoista suurin vuonna 2012 oli Palvelut-liiketoimintalinja 960 miljoonan euron liikevaihdollaan. Sitä seurasivat Paperit (876 milj. €), Voimantuotanto (875 milj. €) ja Kuidut (448 milj. €).

Tuotteet ja palvelut

Metso Massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoiminta-alue tarjoaa asiakkailleen varaosien ja asiantuntija- ja huoltopalveluiden lisäksi :

• Kemiallisen massateollisuuden tuotantolinjoja ja laitteita
• Mekaanisen massateollisuuden laitteita ja tuotantolinjoja
• Paperin ja kartongin tuotantolinjoja, koneita ja modernisointeja
• Pehmopaperin tuotantolinjoja, koneita ja modernisointeja
• Kattilalaitoksia, soodakattiloita, haihduttamoja, savukaasun puhdistusta ja ympäristönsuojeluteknologiaa, voimakattiloiden modernisointeja ja parannuksia ja biovoimalaitoksia
• Kudoksia ja suodatinkankaita massa-, paperi-, energia- ja kaivosteollisuuksille

Asiakkaat

Liiketoiminta-alueen asiakkaita ovat:

• Paperin, pehmopaperin ja kartongin valmistajat
• Mekaanisen ja kemiallisen massan valmistajat
• Teollisuuden voimantuotanto, kunnat ja energiayhtiöt

Yritysostot

Metson paperikoneliiketoiminta on syntynyt seuraavien yritysten ostolla/yhdistymisellä Metso Paperiin tai sen edeltäjään Valmet Paperikoneet Oy:öön:

• Canadian Dominion Engineering Inc
• Karlstads Mekaniska Werkstad (KMW) (nyk. Metson Karlstadin yksikkö)
• Tampella paperikoneet
• Wärtsilä paperikoneet (nyk. Metson Järvenpään tehdas)
• A._Ahlström_Osakeyhtiön paperikoneiden valmistus (Karhula Osakeyhtiö, myöh. Metson Karhulan yksikkö, myyty sittemmin Mesera Oy:lle)
• Beloitin paperikoneteknologia
• Mitsubishin paperikoneteknologia
• Rotomec S.p.A.
• Strecker
• Appleton
• Tamfelt Oyj
• Valmet-Xian
• Myös muita pienempiä ostettuja yrityksiä

Kilpailijat

Massa- ja paperiteollisuuden alalla Metson merkittävimmät kilpailijat ovat itävaltalainen Andritz ja saksalainen Voith Paper yhdysvaltalaisen Beloitin ajauduttua konkurssiin vuonna 1999. Paperikoneosaaminen tuli Metsoon Valmetin paperikonetehtaista. Metso on vuonna 2008 hankkinut Mitsubishin paperikone-liiketoiminnot sekä Mitsubishin osuuden Beloitin paperikonetekniikasta, jonka yhtiöt hankkivat yhdessä amerikkalaisyhtiön konkurssipesältä vuonna 2000.

Voimantuotannossa pahimmat kilpailijat ovat Alstom, Austrian Energy & Environment ja Foster Wheeler.

Metso Kaivos ja maarakennus

Metso Kaivos ja maarakennus toimittaa teknologiaa, prosesseja, laitteita sekä niihin liittyviä palveluja murskeentuotantoon, maarakennukseen, kaivostoimintaan ja mineraalien prosessointiin. Liiketoimintalinjat ovat nimeltään Mineraalien käsittelyjärjestelmät, Murskaus- ja seulontalaitteet ja Palvelut. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat muun muassa vuonna 2001 hankitut ruotsalaisen Svedala Industri AB:n yksiköt sekä entisen Oy Lokomo Ab:n tehtaat Tampereella.

Linjoista suurin vuonna 2012 oli Palvelut-liiketoimintalinja (liikevaihto 1 692 milj. €). Samaan aikaan Mineraalien käsittelyjärjestelmien liikevaihto oli 1 317 milj. € ja Murskaus ja seulontalaitteet-liiketoimintalinjan 477 milj. €.

Tuotteet ja palvelut

Liiketoiminta-alue tarjoaa asiakkailleen varaosien ja asiantuntija- ja huoltopalveluiden lisäksi

• kaivosteollisuuden kokonaisratkaisuja
• jauhinmyllyjä ja jauhatusratkaisuja
• murskaimia, murskausratkaisuja, prosessilaitteita kuten pumppuja, suodattimia, sakeuttimia ja erottelulaitteita
• liikuteltavia murskaimia ja seuloja
• materiaalinkäsittelyratkaisuja ja kuljettimia

Asiakkaat

Liiketoiminta-alueen asiakkaita toimivat kaivosteollisuudessa ja maarakennusteollisuudessa (esimerkiksi louhokset ja urakoitsijat).

Kilpailijat

Metso Kaivos ja maarakennus kuuluu markkinajohtajien joukkoon jauhinmyllyissä, kaivosmurskaimissa ja maarakennusteollisuuden murskaus- ja seulontalaitoksissa. . Sen pahimpia kilpailijoita ovat kaivosteollisuudessa FLSmidth, Outotec ja ThyssenKrupp, maarakennusteollisuudessa se taas kilpailee Terexin, Atlas Copcon, Caterpillarin ja Sandvikin kanssa.

Metso Automaatio

Metso Automaatio toimittaa prosessiteollisuuden virtauksensäätöratkaisuja, automaatio- ja tiedonhallintajärjestelmiä ja -sovelluksia sekä palveluja. Sen liiketoimintalinjat ovat Prosessiautomaatiojärjestelmät, Virtauksensäätöratkaisut ja Palvelut. Toimiala muodostettiin vuonna 1999 yhdistämällä prosessiautomaatiojärjestelmiä valmistava Valmet Automation ja venttiileitä sekä virtauksen säätöjärjestelmiä valmistava Neles Controls.

Vuonna 2012 linjoista suurin liikevaihdoltaan oli Virtauksensäätöratkaisut-liiketoimintalinja (449 milj. €). Samana vuonna Palvelut-liiketoimintalinjan liikevaihto oli 217 milj. € ja Prosessiautomaatiojärjestelmät-liiketoimintalinjan 194 milj. €. .

Tuotteet ja palvelut

Liiketoiminta-alue tarjoaa asiakkailleen asiantuntija- ja elinkaaripalveluiden lisäksi

• Prosessiautomaatio- ja informaatiohallintajärjestelmiä ja sovellusverkkoja
• Prosessien mittausjärjestelmiä ja analysaattoreita
• Säätö-, sulku- ja hätäsulkuventtiileitä
• Älykkäitä asennoittimia ja kunnonvalvontaa

Asiakkaat

Liiketoiminta-alueen teollisuusasiakkaat toimivat voimantuotannon, öljyn, kaasun, massan, paperin, kaivostoiminnan ja maarakennuksen parissa.

Kilpailijat

Automaatiojärjestelmissä Metso kilpailee ABB:n ja Honeywellin kanssa, venttiileissä vastassa ovat Emerson Process Management, General_Electric ja Flowserve. Metso Automaation tuotteista markkinajohtajien joukossa ovat massa- ja paperiteollisuuden venttiilit ja automaatioratkaisut.

Osake

Metson osake noteerataan Helsingin pörssissä. Osake oli aikaisemmin noteerattu myös New Yorkin pörssissä, mutta noteeraus siellä päättyi 14.9.2007.

Omistus

Metson suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat olivat 30.4.2013:

• Solidium 11,1 %
• Cevian Capital Partners limited 8,32 %
• Varma 1,9 %
• Nordea-rahastot 1,7 %
• Ilmarinen 1,7 %
• Valtion eläkerahasto 1,4 %
• OP-rahastot 1,1 %
• Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 1,1 %
• Keva 1,0 %

Hallintarekisterissä oli 48,2 % osakkeista.

Yritysmyynnit

• Metso myi syyskuussa 2008 Ruotsissa toimivasta valimostaan 83 % investointiyhtiö Primacan kokoamalle sijoittajaryhmälle. Valimo työllistää 120 henkeä. Hinta oli 15 miljoonaa. Metso Founderies Karlstadt -niminen yksikkö on erikoistunut tuulivoimakomponenttien, dieselmoottorilohkojen ja paperikoneiden jenkkisylintereiden valuihin. Metso myi yrityksen, koska sen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat tuulivoima-alalla. Yrityksen mukaan tuulivoima ei kuulu Metson ydinliiketoimintaan.

Metson muita yritysmyyntejä vuoden 2008 jälkeen ovat muun muassa:

• Shanghai-Neles Jamesbury Valve Co. Ltd Kiinassa vuonna 2013
• Metso Husum AB Ruotsissa vuonna 2013
• Flexowell-kuljetusliiketoiminto Saksassa vuonna 2010
• Metso Paper Turku Works Oy Suomessa vuonna 2009

Tunnustuksia ja palkintoja

• Metsossa työskentelevä DI Mika Viljanmaa sai vuonna 2012 Marcus Wallenbergin säätiön 2 miljoonan Ruotsin kruunun arvoisen palkinnon, jota kutsutaan usein ”metsäteollisuuden Nobel-palkinnoksi”. Viljanmaa on tuottelias keksijä, jolla on nimissään 120 suojattua keksintöä, joista 57 liittyy metallihihnateknologiaan. Palkinnon hän saikin nimenomaan uraauurtavasta työstään paperin- ja kartonginvalmistuksessa käytettävän metallihihnakalanteroinnin kehittämisessä . Metallihihnakalanteroinnin avulla parannetaan paperin painopinnan laatua, nostetaan tuotantotehokkuutta, vähennetään kuidun käyttöä ja mahdollistetaan puristin- ja kuivatussovellukset . Verrattuna perinteiseen kalanterointiin metallihihnakalanterointi tuottaa sileämpää jälkeä paperiin ja kartonkiin . Tekniikkaa koskevat alustavat tutkimukset ja kokeet tehtiin vuosina 1996–2000 ja ensimmäinen sovellus saatiin käyttöön vuonna 2006 . Nyt teknologiaan perustuva maailmanlaajuinen tuotantokapasiteetti on 2,2 miljoonaa tonnia vuodessa.

Lähteet

• Jokinen, Jukka (1988) Tykki taipui paperikoneeksi - From field gun to paper machine. Valmet Rautpohja 50 1938-1988. Valmet Paperikoneet Oy. Gummerus Oy. Jyväskylä.

Aiheesta muualla

• Metso Oyj
• Metso Automation (englanniksi)
• Metso Power (englanniksi)
• Metso Oyj Google Finance -taloussivustolla (englanniksi)
• Metso Endress+Hauser Oy

OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöt