Wärtsilä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee yritystä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Wärtsilä Oyj Abp

Wärtsilä logo.svg

Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: WRT1V
Markkina-arvo 7 055 milj. € (31.12.2013)[1]
Perustettu 1834
Toimitusjohtaja Björn Rosengren
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala konepajateollisuus
Liikevaihto 4 654 milj. (2013)[1]
Liikevoitto 520 milj. (2013)[1]
Henkilökuntaa 18 663 (31.12.2013)[1]
Kotisivu www.wartsila.com

Wärtsilä Oyj Abp on suomalainen konepajateollisuutta harjoittava pörssiyhtiö, joka toimittaa laivamoottoreita, -koneistoja ja -laitteistoja sekä öljy-, kaasu- ja monipolttoainemoottoreihin perustuvia voimalaitoksia. Yhtiö on historiansa aikana toiminut myös muun muassa telakka-, paperikone-, lukko-, keramiikka- ja lasiteollisuudessa. Yhtiöllä on Suomessa merkittävää toimintaa Vaasassa, Turussa ja Helsingissä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wärtsilän pääkonttori Helsingissä.
Wärtsilän tehdas Värtsilässä noin vuonna 1930.
Vanha Wärtsilän logo nosturissa Pernon telakalla, jonka nykyään omistaa STX Europe.

Sahasta rautaruukiksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wärtsilän juuret ovat vuonna 1834 Tohmajärven Värtsilän kylään perustetussa sahassa, jonka kiteeläinen teollisuusmies Nils Ludvig Arppe osti vuonna 1836. Sahan rinnalle Arppe rakennutti vuonna 1851 Wärtsilän rautaruukin. Arppen kuoleman jälkeen saha ja rautaruukki siirtyivät hänen perillisilleen ja heidän perustamalleen osakeyhtiölle, jonka nimeksi tuli vuonna 1898 Wärtsilä Aktiebolag. Siitä muodostettiin vuonna 1907 uusi yhtiö nimeltään Ab Wärtsilä Oy.

Konkurssin partaalta suuryritykseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1926 yrityksen toimitusjohtajaksi nousi diplomi-insinööri Wilhelm Wahlforss. 1930-luvun laman aikaan yritys tuotti raskaita tappioita, mutta Wahlforss onnistui saneeraamaan yrityksen kuntoon. Hän muun muassa onnistui neuvottelemaan henkilökunnan kanssa palkanalennuksista. Wärtsilän yritystoiminnassa alkoi uusi vaihe, kun sen muutamia vuosia aiemmin ostama ja omistama telakka-, paperikone- ja lukkoteollisuuden aloilla toimiva Kone- ja Siltarakennus Oy fuusioitiin Wärtsilään vuonna 1938. Kauppaan sisältyi muun muassa Hietalahden Sulkutelakka Helsingissä ja Crichton-Vulcanin telakka Turussa. Yhtiön nimeksi muutettiin tällöin Wärtsilä-yhtymä O/Y ja Wahlforss nimitettiin sen pääjohtajaksi. Kyseessä oli 1930-luvun merkittävin yrityskauppa Suomessa.

Monialayritykseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotien jälkeen Wärtsilällä oli merkittävä rooli sotakorvausteollisuudessa. Samalla Suomen laivanrakennusteollisuus kasvoi kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja merkittäväksi teollisuudenalaksi. Sotakorvausten jälkeen tilauksia saatiin niin Neuvostoliitosta kuin muualtakin maailmasta.

Vuonna 1965 monialakonsernin nimi muutettiin muotoon Oy Wärtsilä Ab. Konserniin kuului telakoiden lisäksi muun muassa Arabian posliinitehdas, Abloy, Iittalan lasitehdas, paperikonetehdas Järvenpäässä sekä nousevana alana dieselmoottorien valmistus. Dieseleitä tehtiin Turun telakan yhteydessä sekä Onkilahden Konepajalla Vaasassa.

Järvenpään konepaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingissä sijainnut Wärtsilän vanha konepaja siirrettiin Järvenpäähän ja se erikoistui paperikoneiden valmistukseen. Vuonna 1969 muodostettiin TVW-sopimus Tampellan, Valmetin ja Wärtsilän kesken, jonka mukaan vastuu paperi- ja kartonkikoneista jaettiin kolmen yrityksen kesken koneiden valmistamien lopputuotteiden perusteella. Wärtsilän vastuulle tulivat hienopaperikoneet. Lisäksi muodostettiin yhteinen TVW-markkinointiorganisaatio.

Wärtsilän paperikoneita Suomessa

Telakkateollisuuden kriisi ja konkurssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Telakkateollisuus joutui 1980-luvulla kannattavuuskriisiin Aasiasta tulleen kilpailun johdosta. Toiminnan tehostamiseksi Valmetin ja Wärtsilän telakat päätettiin yhdistää Wärtsilä Meriteollisuus -nimisen yrityksen alle vuoden 1987 alusta. Ahdinko kuitenkin jatkui, ja 1989 se huipentui Suomen teollisuushistorian siihen asti suurimpaan konkurssiin. Samalla useat yhtiön alihankkijoina toimineet yhtiöt ajautuivat ahdinkoon. Toimintaa jatkoi Masa-Yards. Wärtsilä Meriteollisuuden telakat ovat nykyisin STX Europen omistuksessa.

Uusi nousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieneksi kutistunut emo-Wärtsilä oli lähellä joutua nurkanvaltauksen uhriksi. Tämän torjumiseksi Oy Wärtsilä Ab ja toinen monialayhtiö Oy Lohja Ab sulautettiin vuonna 1990, jolloin syntyneen uuden yhtiön nimeksi otettiin Metra Oy (Metalli ja Rakennus). 1990-luvulla Metra karsi toimialojaan luopumalla muun muassa Lohjalta siirtyneestä rakennusmateriaaliteollisuudesta, lukko-, lasi- ja posliinitehtaista sekä elektroniikkatehtaasta, josta myöhemmin tuli Elcoteq Oyj. Metra keskittyi sen jälkeen merimoottorien ja voimaloiden valmistamiseen ja huoltoon.

Wärtsilä Diesel[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wärtsilän dieselvalmistus oli saanut alkunsa jo 1938 yrityksen ostettua lisenssin Kruppin dieselien valmistukseen. Alussa dieseltoimiala palveli vain omien telakoiden tarpeita. 1960-luvun alussa esiteltiin Wärtsilän ensimmäinen itse suunnittelema dieselmoottori, Wärtsilä Vasa 24. 1980-luvulla Wärtsilä Diesel erotettiin erilliseksi tytäryritykseksi.

Wärtsilä Diesel oli kasvanut voimakkaasti Wärtsilä, ja sitä seuranneen Metran ostettua lukuisia pieniä dieselvalmistajia (esim. Nohab, SACM, Stork). Wärtsilä Diesel nousi suurien dieselvalmistajien joukkoon sen ostettua konkurssiin ajautuneen Bremer Vulkanin omistaman puolikkaan New Sulzer Dieselistä (NSD) 1997. Loppuosuus kuului Italian valtion omistamalle telakkayhtiö Fincantierille. NSD oli erikoistunut suuriin, hidaskäyntisiin kaksitahtimoottoreihin, kun taas Wärtsilä Dieselin erikoisalaa olivat keskinopeat nelitahtidieselit. Yritysten fuusioiduttua sai alkunsa Wärtsilä NSD. Vuosina 1995 - 2000 Wärtsilä valmisti nopeakäyntisiä dieselmoottoreita yhdessä yhdysvaltalaisen Cumminsin kanssa. Yhteisyrityksen nimi oli Cummins-Wärtsilä.[2]

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa Metra myi pois loputkin Abloyn ja Sanitecin (entiset Arabian kylpyhuoneposliinit) osakkeensa ja osti Fincantierin osuuden Wärtsilä NSD:stä. Vuonna 2000 Metra muutti nimensä takaisin Wärtsiläksi ja Wärtsilä NSD yhdistettiin emokonserniin. Wärtsilä osti muun muassa potkureita valmistaman Lipsin sekä useita laivojen ja voimalaitosten huoltoon erikoistuneita yrityksiä. Näin Wärtsilästä kehittyi järjestelmätoimittaja, joka kykeni toimittamaan täydellisiä voimanlähde- ja propulsiopaketteja laivoihin sekä voimalaitoksia avaimet käteen -toimituksina. Wärtsilä kykenee tarjoamaan myös kattavan huoltoverkoston tuotteilleen koko niiden elinkaaren ajaksi. 2000-luvun alussa Wärtsilä on panostanut myös bioenergiaan ja polttokennotekniikkaan.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wärtsilä on toimittanut voimalaitoksia ja laivateknologiaa 165 maahan, yhteenlasketun voimantuotantokapasiteetin ollessa 43 gigawattia.lähde? Yhtiön suurimmat tuotantoyksiköt ovat Vaasassa ja Triestessä Italiassa. Sveitsin Winterthurissa Wärtsilällä on tuoteyhtiö ja tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö. Aasian merkitys markkina-alueena kasvaa jatkuvasti ja tuotantoa on laajennettu mm. Kiinassa, Intiassa ja Koreassa. Mittavan huoltoverkoston myötä Wärtsilällä on yli 170 toimipistettä n. 70 maassa[3]

Wärtsilän holdingyhtiö Bermudalla omistaa konsernin eteläamerikkalaisia tytäryhtiöitä. Yhtiön tulos raportoidaan ja verotetaan Suomessa omistajansa tulona. Lisäksi Wärtsilällä on lukuisia tytäryhtiöitä Caymansaarilla ja muualla Karibialla mm. huoltopalveluiden tuottamiseksi, sekä Guernsey-saarelle rekisteröity jälleenvakuutusyhtiö. Wärtsilän mukaan veroparatiiseiksi lukeutuviin maihin rekisteröidyt yhtiöt keskittävät ja helpottavat kirjanpitoa ja laskentaa. Wärtsilä toimittaa varaosia vapaakauppa-alueiden kautta off shore -laivoille.

Wärtsilän osakkeista noin puolet on ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistajien omistuksessa ja neljäsosa kotitalouksilla. [4] Wärtsilä julkaisee säännöllisesti liiketoimintakohtaiset luvut sekä konserniluvut, mutta ei erittele maakohtaisia tunnuslukuja.[5]lähde tarkemmin?

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wärtsilän tuotevalikoimaan kuuluvat nykyään meripuolella diesel-, kaasu- ja kaksoispolttoainemoottorit, laivojen voimansiirtojärjestelmät (alennusvaihteet ja potkurijärjestelmät) sekä huoltopalvelut. Maapuolelle Wärtsilä valmistaa diesel-, kaasu- ja kaksoispolttoainemoottoreita sekä biopolttoainevoimaloita sähkön ja lämmön tuotantoon. Voimaloita toimitetaan myös kokonaistoimituksina, jolloin Wärtsilä hoitaa koko voimalaitoksen pystytyksen. Lisäksi Wärtsilä tarjoaa huoltopalveluja.

Dieselmoottorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi ranskalaisen sotalaiva Mistralin Wärtsilä Vasa 16V32 -apukoneista.

Wärtsilän valmistamien moottorien sylinterihalkaisijat ovat välillä 20-96 cm. Wärtsilä valmistaa nelitahtisia rivi- ja V-moottoreita sekä teettää lisenssivalmistajilla kaksitahtisia rivimoottoreita. Kaksitahtimoottorit valmistetaan Sulzer-merkillä. Nelitahtiset, keskinopeat moottorit ovat yrityksen päätuote. Hidaskäyntisten, kaksitahtisten moottorien valmistajana Wärtsilä on kolmen suurimman joukossa. Kaikki kaksitahtimoottorit on suunniteltu toimimaan raskaalla dieselöljyllä. Moottoreiden sylinteriluvut ovat välillä 4-20. Tehokkain moottori on 14-sylinterinen 2-tahtidiesel, jonka sylinterit on sijoitettu riviin. Se painaa noin 2300 tonnia pelkän kampiakselin painaessa 300 tonnia. Jokaisen sylinterin tilavuus on 1820 litraa, ja jokainen tuottaa 7780 hevosvoimaa. Näin tehokkain versio tuottaa yhteensä 108 920 hp/102 rpm, 25 480 litran tilavuudella. Maksimivääntö, 5 608 312 lb/ft, saavutetaan samalla kierrosalueella.

Wärtsilän raskaalla polttoöljyllä toimivat nelitahtiset moottorit on esitelty alla mallikohtaisesti mukaan lukien muutamia sylinterikonfiguraatioita. Sylinterikonfiguraation ensimmäinen numero tarkoittaa sylinterien määrää, L-kirjain rivimoottoria (vanhemmissa versioissa R) ja V-kirjain V-moottoria. Jälkimmäinen lukema tarkoittaa sylinterin halkaisijaa senttimetreissä ja sen perässä oleva kirjain on teholuokan tunnus, joka on käytössä ainoastaan merimoottoreissa; voimalaitosmoottoreissa sitä ei ole.

Esimerkki: 12V46C tarkoittaa että moottori on 12-sylinterinen V-moottori, jonka sylinterin halkaisija on 46 cm, ja sylinteriteho 975 kW.

  • Wärtsilä 20. Sylinterikonfiguraatiot: 4L20, 5L20, 6L20, 8L20, 9L20.
  • Wärtsilä 22. 4R22,6R22, 8R22, 8V22.
  • Wärtsilä Vasa 24 (alun perin mallinimi oli 14, joka tarkoitti sylinterin litratilavuutta). 6R24, 8R24.
  • Wärtsilä 26. 6L26, 8L26.
  • Wärtsilä Vasa 32. 4R32, 5R32, 6R32, 8R32, 9R32, 12V32, 16V32, 18V32.
  • Wärtsilä 32F. 6L32, 8L32, 9L32, 12V32, 16V32, 18V32.
  • Wärtsilä (Vasa) 46. 4R46, 6R46, 8R46, 9R46, 12V46, 16V46, 18V46, 20V46.
  • Wärtsilä 46F. 6L46, 8L46, 9L46, 20V46F.
  • Wärtsilä 64. 6L64, 7L64, 8L64, 12V64, 16V64.

Kaasu- ja monipolttoainemoottorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wärtsilä valmistaa kaasukäyttöisiä moottoreita, joiden perusrakenne pohjautuu raskaalla polttoöljyllä käyviin moottoreihin. Mallinumerointi noudattelee samaa logiikkaa kuin edellä olevissa dieselmoottoreissakin, mutta kaasukäyttöisyys ilmaistaan seuraavilla kirjainyhdistelmillä.

SG-mallit ovat kipinäsytytteisiä, eli niissä on sytytystulpat. DF-malleissa kaasun syttyminen hoidetaan sylinteriin ruiskutettavalla pilottipolttoaineella. DF-mallia (Dual Fuel) voidaan ajaa myös pelkällä polttoöljyllä. Polttoaineen vaihdon voi tehdä myös moottorin ollessa kuormitettuna. DF:n edeltäjä GD-malli edustaa kaasumoottorien vanhempaa sukupolvea, jossa kaasua jouduttiin paineistamaan ennen sylinteriin suihkuttamista ja joka siksi vaatii toimiakseen kalliin ja rikkoutumisherkän lisälaitteiston.

Wärtsilän nelitahtiset kaasu- ja monipolttoainemoottorit on esitelty alla mallikohtaisesti mukaan lukien muutamia sylinterikonfiguraatioita.

  • Wärtsilä 28SG. 9L28SG, 16V28SG, 18V28SG.
  • Wärtsilä 32DF. 6L32DF, 9L32DF, 18V32DF.
  • Wärtsilä 32GD. 6L32GD, 9L32GD, 12V32GD, 16V32GD, 20V32GD.
  • Wärtsilä 34DF. 6L34DF, 9L34DF, 12V34DF, 16V34DF, 20V34DF.
  • Wärtsilä 34SG. 9L34SG, 16V34SG, 18V34SG, 20V34SG.
  • Wärtsilä 46GD. 12V46GD, 18V46GD.
  • Wärtsilä 50DF. 6L50DF, 18V50DF.
  • Wärtsilä 50SG. 18V50SG.

Edellä mainittujen mallien lisäksi Wärtsilän Ruotsin toimipisteessä Trollhättanissa uudelleenkunnostetaan vanhoista, takaisin ostetuista NOHAB 25 -dieselmoottoreista kaasukäyttöisiä Wärtsilä 25SG -moottoreita.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Vuosikertomus 2013 (pdf) Wärtsilä. Viitattu 17.2.2014.
  2. Wärtsilän historia
  3. Reports, Wartsila Vuosikertomus 2012
  4. Wärtsila sijoittajille
  5. [1]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wärtsilä.