Outotec

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Outotec Oyj

Outotec.png

Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: OTE1V
Markkina-arvo 1 410,95 milj. € (27.1.2014)[1]
Perustettu 2006, aiemmin osa Outokumpu Oyj:tä
Toimitusjohtaja Pertti Korhonen
Avainhenkilöt Matti Alahuhta, hallituksen puheenjohtaja [2]
Kotipaikka Espoo, Suomi
Toimiala Teknologia
Tuotteet Ratkaisut luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen, kuten mineraalien ja metallien prosessointiin, vaihtoehtoisten energialähteiden hyödyntämiseen ja teollisuusvesien käsittelyyn
Liikevaihto Nousua 2087,4 milj. € (2012)[3]
Liikevoitto Nousua 193,8 milj. € (2012)[3]
Henkilökuntaa 4 755 (Q4 2012)[3]
Kotisivu www.outotec.com

Outotec Oyj on suomalainen pörssiyhtiö. Outotec on paitsi teknologiayhtiö myös projektiyritys, joka myy monimutkaisia kaivosteknologia- ja laitoshankkeita, jotka se ensin suunnittelee ja sitten toteuttaa itse tai yhdessä kumppaniensa kanssa. Outotec kokoaa toimitusketjun, suunnittelee ja toimittaa prosessin ja kouluttaa asiakkaan hoitamaan sitä. Teknologiayrityksenä Outotec eroaa perinteisistä konepajayhtiöstä siinä, että sen oman teollisen valmistuksen osuus liikevaihdosta on pieni. Valmistusta tehdään Outotecin Outokummun konepajalla, joka tekee laitteistoja, ja Lappeenrannassa entisen-Laroxin tehtaalla, joka valmistaa teollisia suodattimia. [4]

Outotec toimittaa teknologiaansa ja prosessejaan metallurgiaan ja mineraalien jalostukseen. Outotecin teknologioita käytetään muun muassa perusmetallien tuotantoon, rautamalmin, ferroseoksien ja titaanipitoisten raaka-aineiden prosessointiin, rikkihapon tuotantoon, sekä alumiinioksidin ja kevytmetallien tuotantoon, poistokaasujen käsittelyyn, koksitukseen, bioenergian tuottamiseen, öljyliuskeen ja öljyhiekan jalostamiseen sekä teollisuusvesien käsittelyyn. Outotecin avulla alumiinipitoinen savi, paperiliete ja prosesissa syntyvä kuonakasa muuttuvat synteettisen safiirin, biojalostamon tai kuparin raaka-aineeksi [5]. Perinteisen malmi- ja metalliteknologian rinnalle on noussut Outotecin ympäristö- ja energialiiketoiminta [4]. Kaivokset ja jalostamot kuluttavat suuret määrät vettä ja energiaa, mutta Outotecin sovellusten avulla kulutus pienenee merkittävästi [5]. Useat Outotecin menetelmät ovatkin saaneet EU:n BAT (Paras käytettävissä oleva tekniikka)-hyväksynnän. [6]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outotecin pääkonttori

Outotecillä on myynti- ja palvelukeskuksia 27 maassa kuudella mantereella, jotka on ryhmitelty kolmeen maantieteelliseen alueeseen: Americas (Pohjois- ja Etelä-Amerikka), EMEA (Eurooppa, IVY-maat, Lähi-itä ja Afrikka) ja APAC (Aasian ja Tyynenmeren alue sekä Kiina ja Intia). [7]

Heinäkuussa 2013 tapahtuneen organisaatiomuutoksen jälkeen Outotecillä on ollut kaksi liiketoiminta-aluetta. [8]

Metals, Energy & Water[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metals, Energy & Water -aluetta johtaa Robin Lindahl, joka vastasi ennen organisaatiomuutosta yhtiön markkinatoiminnoista. [8] Vuonna 2012 liiketoiminta perusmetalliteknologioista toi liikevaihdosta 80 prosenttia ja energia, kevytmetalli- ja ympäristöratkaisut muodostivat lähes puoli miljardia euroa liikevaihdosta. [9]

Yksikön tuotteisiin ja palveluihin kuuluvat:

  • Värimetallien tuotantoteknologiat
  • Rautametallien ja –ferroseosten tuotantoteknologiat
  • Kevytmetallien tuotantoteknologiat
  • Uusiutuvan ja vaihtoehtoisen energian tuotantoteknologiat
  • Teollisuusvesien käsittelyn ratkaisut
  • Käyttö ja kunnossapito [7]

Toimitusjohtaja Korhonen arvioi vuonna 2010, että kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteet edistävät yhtiön tuotteiden kysyntää, kun kehittyvät taloudet haluavat päästä eroon vanhanaikaisista, saastuttavista ja energiaa tuhlaavista prosesseistaan. Tulevaisuudessa halutaan säästää myös vettä, sillä ennustuksen mukaan vuonna 2030 neljä miljardia ihmistä elää ilman riittävää määrää puhdasta vettä. Öljyä aletaan enenevissä määrin erottaa öljyä sisältävästä liuskeesta ja hiekasta (joissa on öljyenergiaa moninkertaisesti tunnettuihin öljylähteisiin verrattuna). Outotecin kehittämällä menetelmällä Virossa erotetaan öljyä palavasta kivestä ympäristöystävällisellä tavalla [4] Outotecin ja Eesti Energian perustamassa Enefit Outotec Technology -yhteisyrityksessä [10].

Minerals Processing[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minerals Processingin johtaja Kalle Härkki oli aiemmin Services-liiketoiminta-alueen johtaja. [8]

Kaivosteollisuuden mineraalinjalostukseen keskittyneessä liiketoiminta-alueessa tehdään esimerkiksi esisoveltuvuustutkimuksia mutta toteutetaan myös kokonaisia tuotantolaitoksia ja tuetaan niitä niiden elinkaarien eri vaiheissa. [7]

Yksikön tuotteisiin ja palveluihin kuuluvat:

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion kupariyhtiö Outokummulla oli 1940-luvun lopussa ongelma: se tarvitsi sähköä metallin jalostamiseen, mutta Suomessa oli pulaa sähköstä. Ongelmaan löytyi ratkaisu, kun syntyi idea valmistaa kuparia ilman ulkopuolista energiaa. Liekkisulatusmenetelmässä käytetään malmin omaa rikkiä. Keksinnöstä sai alkunsa Outotecin tarina, sillä liekkisulatuksen menestyksen seurauksena valtionyhtiö Outokumpu perusti teknologiayksikön, jonka nimeksi tuli sittemmin Outokumpu Technology. 1950-luvulla keksinnöstä kiinnostuivat japanilaiset ja intialaisista saatiin asiakkaita 1970-luvulla. Nykyään yli puolet maailman kuparista valmistetaan liekkisulatusteknologian avulla. [4]

Keksinnön avulla Outokumpu menestyi kansainvälisesesti kupari-, nikkeli-, koboltti-, sinkki-, teräs- ja rikkihappoteknologioissa ja alkoi perustaa myyntikonttoreita Kanadaan, Yhdysvaltoihin, Meksikoon, Brasiliaan, Chileen ja Peruun. Outokumpu kasvatti teknologiaosaamistaan yritysostojen avulla, esimerkiksi hankkimalla alumiiniosaamista Kanadasta ja Saksasta ja kaasunkäsittelyn sekä jalometallien prosessitekniikkaa Ruotsista. Vuonna 2001 tehtiin tärkeä yrityskauppa, kun Saksasta ostettiin satavuotias Lurgi Metallurgie, jonka osaamiseen kuului mm. rikkihapon tuotantotekniikka. Toimitusjohtaja Korhonen arvioi vuonna 2010, että Outotec on menestyksestään yhtä paljon velkaa Lurgille kuin Outokummun teknologiayksikölle. [4]

Outokumpu Oyj muodosti keväällä 2006 teknologiatoimialastaan Outokumpu Technology Oyj -nimisen yhtiön ja myi saman vuoden syksyllä 80 % yhtiön osakekannasta ulkopuolisille sijoittajille. Yhtiö listautui Helsingin pörssiin lokakuussa 2006 ja muutti nimensä Outotec Oyj:ksi huhtikuussa 2007. Pörssiin viennin yhteydessä Outokumpu sai teknologiayksiköstään 360 miljoonaa euroa. [4]

Vuonna 2007 Outotecin markkina-arvo nousi jo lähes 2,5 miljardiin euroon ja vuosina 2005-2008 yhtiön liikevaihto kasvoi yli kaksinkertaiseksi, puolesta miljardista eurosta yli 1,2 miljardiin. Vuonna 2008 yhtiöön sijoitettu pääoma tuotti huimat 67 prosenttia. [4] Vuonna 2013 Outotec oli jo markkina-arvoltaan suurempi kuin Outokumpu [11].

Vuonna 2007 Outotec osti Chenan ja seuraavana vuonna Auburn Groupin [12].

Yhtiön toimitusjohtajaksi tuli vuonna 2010 Pertti Korhonen, kun hänen edeltäjänsä Tapani Järvinen jäi eläkkeelle.[4][13] Samana vuonna tehtiin myös monta yritysostoa: Larox, Millteam, Ausmelt ja Edmeston.[12]

Yritysostot jatkuivat myös seuraavana vuonna, jolloin ostettiin Kiln Services Australia, Energy Products of Idaho, VPF, ASH DEC Umwelt. Vuonna 2012 taas hankittiin Numcore, Demil Manutenção Industrial, TME Group ja Backfill Specialists [12].

Vuonna 2012 Outotec sai vahvan tilauskannan ja uusia kasvumahdollisuuksia. Yhtiöllä on kasvua metalliteknologiassa ja ympäristö-, vesi- ja energiaratkaisujen toimittajana. Liikevaihtoa sillä oli yli kaksi miljardia euroa ja tilauskertymää 4 % enemmän kuin edellisenä vuonna, vuonna 2013 toimitetaan 77 % yli kahden miljardin tilauksista. Outotec osti Yhdysvalloista Energy Products of Idaho -yrityksen, joka tekee jätteistä ja biomassasta energiaa Pohjois-Amerikassa, mutta myös Japanissa. [9]

Vuosien 2009-2012 välillä yhtiön nettotulos on noussut 45 miljoonasta eurosta 115 miljoonaan, Talouselämä 500 -listalla Outotec oli vuonna 2013 sijalla 34 ja sitä pidetään poikkeuksellisena suomalaisena menestystarinana. Menestyksen tärkein syy on panostus kehittyville markkinoille, kaksi kolmannesta liikevaihdosta tulee Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta, Afrikasta ja Itä-Euroopasta. [14]

Vuonna 2013 Outotec osti australialaisen ohjelmistoteknologiayritys Scanalysen [12] ja aloitti työntekijöiden osakesäästöohjelman [14]. Kuukausittain työntekijät voivat ohjata 2-5 prosenttia bruttopalkastaan yhtiön osakkeiden ostoon. Osakeostoihin osallistunut työntekijä voi kolmen vuoden kuluttua merkata säästämäänsä kahta osaketta vastaan yhden osakkeen yhtiön piikkiin. Ohjelman tavoite on antaa rivityöntekijöillekin mahdollisuus nauttia yrityksen menestyksestä [14]. Ohjelmaan ilmoittautui noin kolmannes työntekijöistä 22 eri maassa [5] ja se palkittiin Global Equity Organizationin palkinnolla. [15]

Asiakkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 myynnistä 46 prosenttia kohdistui EMEA-alueelle eli EU:hun, Ivy-maihin, Lähi-itään ja Afrikkaan. Afrikkaa pidetään yhtiössä selkeänä kasvualueena, samoin kuin Intiaa ja Kiinaa, joissa ympäristölainsäädäntö on kiristymässä.

Esimerkiksi Zürichin kaupunki on ostanut Outoteciltä modernin jätevesilietteen polttolaitoksen ja Turkissa tehdään sellujätteestä energiaa Outotecin teknologialla. [9]

Outotec suunnitteli Saudi-Arabiaan maailman suurimman rikkihappoa valmistavan tehdaskompleksin, yhteensä 240 miljoonan dollarin sopimuksesta teknologian arvo oli puolet. Tehtaan tuottamasta rikkihaposta tehdään lannoitteita. [4]

Kaikkien aikojen suurin kauppa tehtiin vuonna 2012 Cristal Global -yrityksen kanssa: Saudi-Arabiaan hankittiin 350 miljoonan euron ilmeniittisulatto [5].

Keväällä 2013 Outotec sopi Russian Copper Companyn kanssa uuden kuparirikastamon suunnittelusta ja toteutuksesta Tšeljabinskiin Venäjälle. Tilauksen arvo oli yli 50 miljoonaa euroa ja kauppaan kuuluu mm. vaahdotuskennot, sakeuttimet, analysaattorit ja automaatio. [16]. Yritys solmi Outotecin kanssa myös kuuden vuoden sopimuksen uuden kuparirikastamon käytöstä ja kunnossapidosta Venäjällä. Sopimuksen arvo oli 140 miljoonaa euroa. [5]

Yhteistyökumppanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Outotec ja Kemira sopivat vuonna 2010 strategisesta yhteistyöstä, jossa hyödynnetään Kemiran ja VTT:n vesitutkimuksen huippuosaamiskeskuksen tutkimusohjelmia. Yhteistyöllä Outotec halusi laajentaa tarjontaansa uusiin sovelluksiin teollisuusvesien käsittelyssä [17].
  • Outotec ja ruotsalainen Sandvik Mining sopivat vuonna 2012 yhteistyöstä mineraalien hienonnuksessa. Yhteistyön ansiosta Outotec voi tarjota asiakkailleen koko jalostuslaitoksen, johon kuuluvat murskaus, jauhatus, rikastus, testaus, suunnittelu, perussuunnittelu ja prosessitakuut" [18].
  • Huhtikuussa 2013 uutisoitiin, että Outotec, Kemira ja Lahden Seudun Kehitys perustavat Venäjälle paikallisen teräsjätti Severstalin kanssa teollisuusvesien käsittelyn IWEC-osaamiskeskuksen (Industrial Waters Excellency Center), joka keskittyy erityisesti Venäjän teollisuusvesien kulutukseen liittyviin asioihin. Tärkeimmät koulutusyksiköt tulevat Severstalin terästehtaalle Cherepovetsiin. Yritykset esittelevät Venäjän teollisuudelle BAT-teknologiaa, eli ympäristökuormitusta pienentäviä mutta taloudellisesti kannattavia vesiteknologioita sekä -ratkaisuja. Ensimmäisenä kehityskohteena on Severstalin terästehtaan vesikierron optimointi. [19]
  • Toukokuussa 2013 Outotec ja Global Oil Shale Group tekivät sopimuksen kaupalliseen käyttöön tulevan kerogeenin rikastusprosessin kehittämisestä aluksi GOS:n Australian Queenslandissa sijaitsevilla öljyliuskevarannoilla. Hanke vastaa noin 2,18 miljardia öljybarrelia. Myöhemmin yhtiöt tutkivat Pohjos-Afrikan ja Lähi-Idän alueiden varantoja. [20]

Patentit ja keksinnöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outotecillä on kaksi tutkimuskeskusta Frankfurtissa ja Porissa [6]. Niissä tutkitaan mm. asiakkaiden lähettämiä malminäytteitä. Analyysin perusteella voidaan esittää prosessiratkaisu, jolla kyseinen malmi voidaan hyödyntää tehokkaimmin. Näytteitä on kertynyt jo lähes kaikista maailman kaivoksista. [14]

Outotec on keksinyt leijupetiteknologian. Alan osaamista se vahvisti ostamalla 2000-luvun alussa saksalaisen Lurgi-yhtiön. Teknologiaa Outotec käyttää metallurgisissa prosesseissa ja uusiutuvissa ja vaihtoehtoisissa energioissa. [9]

Vuosi 2012 oli Outotecille ennätyksellinen patenttihakemuksissa: se haki 70 uutta patenttia ja sai 286 kansallista patenttia ja oli Suomen 4. eniten patentteja hakenut yritys. [9] [21]

Outotecilla oli heinäkuun lopussa 2013 yli 70 tavaramerkkiä, 6076 kansallista patenttia tai vireillä olevaa hakemusta ja 669 patenttiperhettä [6].

Tammikuussa 2013 uutisoitiin, että Outotec on haastanut Outokummun oikeuteen fer­ro­kro­min val­mis­tus­me­ne­tel­mään liit­ty­vän kek­sin­nön oi­keuk­sis­ta. [22].

Yhteiskuntavastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outotecin arvoihin kuuluu luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen. Se on tukenut Baltic Sea Action Groupin toimintaa vuodesta 2009 lähtien sekä lahjoituksin että erilaisin Outotecin strategiaan sidotuin sitoumuksin.​​ Yhteistyön tavoite on tarjota teknologisia ratkaisuja Itämeren ravinnekuorman hillitsemiseksi ja kaivosteollisuudesta tulevien päästöjen vähentämiseksi. [23].

Outotec on palkittu vastuullisuusraporttikilpailussa vuosina 2011 [24] ja 2012 [25].

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Marraskuussa 2007 Outotec sai Cleantech Finland prosessisarjan -palkinnon kehitettyään kestävää kehitystä edistävän tuotantoteknologian, ferrokromiprosessin. Kiitosta sai prosessin tuottaman kaasun lämpöenergian hyödyntäminen, mikä pienentää ferrokromitehtaiden energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Teknologialla tuotettiin silloin noin 35 prosenttia maailman ferrokromista". [26]
  • Vuonna 2009 Outotec valittiin Suomen paras yritys 2009 -kilpailun kasvuyritysten sarjan voittajaksi. Perustelujen mukaan Outotec on ”esimerkki yrityksestä, joka pystyy yhdistämään vahvan kasvun ja paranevan kannattavuuden.” Raadin mukaan Outotecin metalli- ja mineraaliteknologian tuotteet edustavat alansa kansainvälistä huippua. [4]
  • Vuonna 2013 Outotec pääsi sijalle 10 vuosittain koottavalle The Global 100 -listalle, maailman 100 vastuullisimman yrityksen joukkoon. Suomalaisista yrityksistä listalle pääsivät myös Neste Oil ja Kesko.[27]
  • Syyskuussa 2013 Outotec ensimmäistä kertaa vuosiksi 2013–2014 arvostettuun Dow Jonesin kestävän kehityksen Euroopan indeksiin. Mukaan pääsi myös kuusi muuta suomalaista pörssiyritystä: Kesko, UPM, Nokia Oyj, Metso Oyj, Outokumpu ja Neste Oil. [28]
  • Pohjoisranta Burson-Marstellerin ja Arvopaperin vuosittaisessa mainetutkimuksessa Outotec on sijoittunut tutkittavien 70 pörssiyhtiön joukossa kymmenen kärkeen esimerkiksi vuosina 2011 [29] ja 2012 [30].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Outotec Oyj Kauppalehti. 27.1.2014. Viitattu 28.1.2014.
  2. Outotec Hallitus Outotec. Viitattu 10.9.2013.
  3. a b c Outotec Oyj Tilinpäätöstiedote 2012 7.2.2013. Viitattu 15.2.2013.
  4. a b c d e f g h i j Metalli-insinöörien maailmanvalloitus - Outotec on Suomen paras kasvuyritys 1.4.2010. Suomen Kuvalehti. Viitattu 10.9.2013.
  5. a b c d e Juho Paavola: Vihreä talous on sittenkin totta. Talouselämä, 5.4.2013, nro 14.
  6. a b c T&K JA INNOVAATIOT Outotec. Viitattu 10.9.2013.
  7. a b c d Liiketoiminta-alueet Outotec. Viitattu 3.9.2013.
  8. a b c Outotec organisoituu kahteen liiketoiminta-alueeseen 9.4.2013. Kauppalehti. Viitattu 3.9.2013.
  9. a b c d e Outotec nostaa energian ja ympäristöratkaisut metallien rinnalle 8.2.2013. Tekniikka ja Talous. Viitattu 3.9.2013.
  10. Outotec ja Eesti Energia kehittävät öljyliuskeen jalostus­teknologiaa 3.11.2008. Tekniikka ja Talous. Viitattu 17.10.2013.
  11. Ismo Virta: Vanhoja ruoskia uusii hallituksiin. Talouselämä, 25.1.2013, nro 4, s. 6-7.
  12. a b c d Outotec Yritysostot Outotec. Viitattu 10.9.2013.
  13. Outotec Johtoryhmä Outotec. Viitattu 10.9.2013.
  14. a b c d Juho Paavola: Kaivosmiehen palvelija pärjää. Talouselämä, 31.5.2013, nro 22, s. 62-71.
  15. Outotecin hallitus päätti jatkaa henkilöstön osakesäästöohjelmaa vuonna 2014 4.9.2013. Outotec. Viitattu 17.10.2013.
  16. 50 miljoonan tilaus: Outotec toimittaa kuparirikastamon Venäjälle 22.5.2013. Tekniikka ja Talous. Viitattu 3.9.2013.
  17. Outotec ja Kemira yhteistyöhön 3.9.2010. Tekniikka & Talous. Viitattu 17.10.2013.
  18. Outotec yhteistyöhön Sandvikin kanssa mineraalien hiennonnuksessa 25.9.2012. Tekniikka & Talous. Viitattu 17.10.2013.
  19. Suomalaisyhtiöt perustavat teollisuusvesien osaamiskeskuksen Venäjälle 24.4.2013. Kauppalehti. Viitattu 27.9.2013.
  20. Outotec kehittämään öljyliuskeen rikastusta 16.5.2013. Tekniikka&Talous. Viitattu 27.9.2013.
  21. Suurimmat kotimaiset yrityshakijat 2012 Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 10.9.2013.
  22. Outotec haastoi Outokummun patentin vuoksi 25.1.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 20.9.2013.
  23. Lahjoittajat Baltic Sea Action Group. Viitattu 10.10.2013.
  24. Kesko palkittiin parhaana vastuullisuusraportoijana TEM. Viitattu 17.10.2013.
  25. Vastuullisuusraportointikilpailu TEM. Viitattu 17.10.2013.
  26. Outotec ja Neste voittivat Cleantech Finland -palkinnot 7.11.2007. Tekniikka ja Talous. Viitattu 3.9.2013.
  27. Suomesta kolme yhtiötä 100 "vastuullisimman" listalla: Neste Oil, Kesko ja Outotec 23.1.2013. Talouselämä. Viitattu 10.9.2013.
  28. Seitsemän suomalaisyritystä valittiin kestävän kehityksen indekseihin 16.9.2013. Good News from Finland. Viitattu 27.9.2013.
  29. Elop ei vielä vakuuttanut piensijoittajia - Kone edelleen maineykkönen 27.10.2011. Pohjoisranta. Viitattu 17.10.2013.
  30. Innovatiivisuus erottaa huippumaineiset yritykset muista pörssiyhtiöistä 25.10.2012. Pohjoisranta. Viitattu 17.10.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]