Caverion

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Caverion Oyj
Tunnuslause Building Performance
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: CAV1V
Markkina-arvo 500 milj. € (1.7.2013)
Perustettu 30. kesäkuuta 2013 (10 vuotta sitten)
Toimitusjohtaja Jacob Götzsche
Puheenjohtaja Mats Paulsson
Kotipaikka Helsinki
Toiminta-alue Pohjois- ja Keski-Eurooppa
Toimiala Teollisuustuotteet ja palvelut, Liiketoiminnan tukipalvelut
Tuotteet Kiinteistötekniset palvelut, Teollisuuden palvelut
Liikevaihto yli 2,3 miljardia euroa (2022)
Kotisivu www.caverion.fi

Caverion on kiinteistöalan yritys, joka toimii 10 maassa Pohjois- ja Keski-Euroopassa, ja sillä on noin 14 500 työntekijää. Liikevaihto vuonna 2022 oli yli 2,3 miljardia euroa. Caverionin osake on listattu Nasdaq Helsingissä.

Yhtiön tavoitteena on suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja rakennuksille, infrastruktuurille ja teollisuuslaitoksille. Caverionin palveluita käytetään muun muassa toimistoissa, liikekiinteistöissä, asunnoissa, julkisissa palvelurakennuksissa ja erilaisissa teollisuuslaitoksissa. Palvelut kattavat kaikki talotekniikan osa-alueet.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caverion syntyi kiinteistöteknisten ja teollisuuden palveluiden irtautuessa YIT-konsernista itsenäiseksi konsernikseen 30. kesäkuuta 2013.

Caverionin historia osana YIT:tä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen YIT Oyj:n ja siten myös Caverionin historian katsotaan alkaneen vuonna 1912, kun ruotsalainen konsultoiva insinööritoimisto Allmänna Ingeniörsbyrån (AIB) perusti silloisen Suomen suuriruhtinaskunnan alueelle Helsinkiin sivutoimipisteen. Suomalaiset liikemiehet jatkoivat toimintaa muodostamalla vuonna 1920 Ab Allmänna Ingeniörsbyrån - Yleinen Insinööritoimisto Oy:n. Yleinen Insinööritoimisto kasvoi Suomen johtavaksi vesihuoltolaitosten rakentajaksi ja rakensi vesilaitokset useimpiin Suomen kaupunkeihin.

1930-luvun lopulla toiminta laajeni vedenhankintajärjestelmiin metsäteollisuudelle, 1940-luvun lopulla vesijohtoputkien maahantuontiin ja kauppaan sekä 1950-luvun puolivälissä myös muille rakentamisen alueille. 1970-luvulla YIT alkoi tarjota rakennustekniikan ydinosaamisensa lisäksi kiinteistöjen huoltoa ja kunnossapitoa sekä teknistä osaamista. YIT laajensi toimintaa myös teräsrakenteiden ja teollisuuden putkistojen kunnossapitoon.

Keskeisimmät yrityskaupat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1995

Vuonna 1995 YIT laajensi toimintaansa rakentamisesta kiinteistötekniikkaan ostamalla teollisuuden projekteihin ja huoltoon sekä putkitöihin erikoistuneen Huber Oy:n. Huber oli alansa johtava toimija Suomessa, ja sen kautta YIT sai jalansijaa myös Ruotsissa. Yrityskaupan myötä YIT:stä tuli rakentamisen ohella tärkeä kiinteistötekniikan ja teollisuuden palveluyritys.

2001

Vuonna 2001 YIT osti ruotsalaisen talotekniikkaliiketoimintaa harjoittavan Calor Ab:n. Kaupan myötä YIT:stä tuli merkittävä teollisuusputkisto- ja lv-urakoitsija Ruotsissa.

2003

Vuonna 2003 toteutunut ABB:n kiinteistöteknisten palvelujen yritysosto täydensi YIT:n vesi- ja lämpötekniikan osaamista ABB:n sähkö- ja ilmastointitekniikan osaamisella sekä toi mukanaan uutta liiketoimintaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltiassa ja Venäjällä. Yrityskauppa kaksinkertaisti YIT:n henkilöstön.

2008

YIT osti MCE AG -yhtiön kiinteistötekniset palvelut ja laajensi kiinteistöteknisiä palveluita kuuteen uuteen maahan Keski-Euroopassa – Saksaan, Itävaltaan, Puolaan, Tšekkiin, Unkariin ja Romaniaan.

2010

YIT osti saksalaisen kiinteistöteknistä palveluliiketoimintaa harjoittavan Caverion GmbH -konsernin. Liiketoiminta Keski-Euroopassa kaksinkertaistui ja YIT nousi Saksan toiseksi suurimmaksi kiinteistöteknisten palvelujen tarjoajaksi liikevaihdolla mitattuna.

2013

Caverion syntyi kiinteistöteknisten ja teollisuuden palveluiden irtautuessa YIT-konsernista itsenäiseksi konsernikseen 30. kesäkuuta 2013. Kaupankäynti Caverionin osakkeella alkoi 1. heinäkuuta 2013 Helsingin pörssissä.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caverionin kaksi IFRS:n mukaan raportoitavaa segmenttiä ovat Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut ja Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut.

Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut –toimiala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Venäjä, Viro, Latvia ja Liettua
  • Henkilöstö 31.12.2012: 15 159
  • Liikevaihto vuonna 2012 (carve-out): 2 089 milj. euroa
  • Palvelut:
    • Kiinteistötekniset palvelut: Kiinteistöteknisten ratkaisujen projektitoimitukset sekä huolto ja kunnossapito, energiansäästöpalvelut
    • Teollisuuden palvelut Suomessa ja Ruotsissa: teknisten järjestelmien ja prosessien projektitoimitukset teollisuudelle, huolto ja kunnossapito, modernisoinnit sekä energiansäästöpalvelut.

Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut –toimiala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Saksa, Itävalta, Puola, Tšekki ja Romania
  • Henkilöstö 31.12.2012: 3 380
  • Liikevaihto vuonna 2012 (carve-out): 714 milj. euroa
  • Palvelut
    • Kiinteistötekniset palvelut: Kiinteistöteknisten ratkaisujen projektitoimitukset sekä huolto ja kunnossapito, energiansäästöpalvelut

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caverionin hallitus[1]

  • Mats Paulsson, puheenjohtaja
  • Markus Ehrnrooth, varapuheenjohtaja
  • Jussi Aho
  • Joachim Hallengren
  • Thomas Hinnerskov
  • Kristina Jahn
  • Jasmin Soravia

Caverionin johtoryhmä[2]

  • Jacob Götzsche (puheenjohtaja, toimitusjohtaja)
  • Mikko Kettunen (CFO)
  • Minna Schrey-Hyppänen (Henkilöstö ja Turvallisuus)
  • Kari Sundbäck (Palvelut, ratkaisut, digitaalisuus ja kestävä kehitys)
  • Michael Kaiser (Projektit)
  • Reinhard Poglitsch (Kansainväliset asiakkaat ja kaupallinen kehitys)
  • Elina Kaura (Lakiasiat & Compliance)
  • Manfred Simmet (Itävalta ja Saksa)
  • Carsten Sørensen (Tanska)
  • Ville Tamminen (Suomi ja Baltian maat)
  • Elina Engman (Teollisuus)
  • Knut Gaaserud (Norja)
  • Uno Lundberg (Ruotsi)

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caverionin tavoitteena on suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja rakennuksille, infrastruktuurille ja teollisuuslaitoksille. Liiketoiminta jakautuu kahteen pääasialliseen palveluun: kiinteistöteknisiin palveluihin ja teollisuuden palveluihin. Molemmissa palveluissa Caverionilla on sekä järjestelmien suunnittelun ja toimittamisen käsittävää projektiliiketoimintaa että järjestelmien huoltoa ja kunnossapitoa. Teollisuusyrityksille Caverion tarjoaa teollisuuden palveluja lähinnä Suomessa ja Ruotsissa sekä kiinteistöteknisiä järjestelmiä kaikissa toimintamaissaan.

Kiinteistötekniset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caverionin tarjoamat kiinteistötekniset palvelut kattavat koko kiinteistön elinkaaren, niin kiinteistötekniikan suunnittelun ja asennuksen kuin myös niiden huollon ja kunnossapidon. Yhtiön tarjoamat teknologiat sisältävät kaikki kiinteistöjen talotekniset järjestelmät, joita ovat muun muassa lvis-järjestelmät, turvallisuus-, paloturvallisuus- ja tietoliikennejärjestelmät sekä niitä ohjaava automaatio.

Projektitoimitusten laajuus vaihtelee yksittäisen kiinteistöteknisen järjestelmän suunnittelusta tai asentamisesta aina kiinteistön kaiken teknologian kattaviin kokonaistoimituksiin. Projektiliiketoiminnan päämallit ovat Design & Build -hankekehitys, jossa Caverion on mukana aina ratkaisun suunnittelusta tekniikan toimittamiseen sekä kilpailu-urakat, joissa se toimittaa asiakkaalle yksittäisen järjestelmän tai useampia järjestelmiä asiakkaan suunnitelmien pohjalta.

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminta koostuu olosuhteisiin perustuvasta kunnossapidosta, suunnitellusta määräaikaiskunnossapidosta tai yksittäisistä huoltotoimenpiteistä. Huolto- ja kunnossapitopalvelut perustuvat usein puitesopimuksiin, mutta niitä myydään asiakkaille myös erikseen. Toimeksiantosopimukset ovat tyypillisesti joko kiinteähintaisia 2–3 vuoden ajalle tai yhden vuoden pituisia, jolloin hinnoittelu perustuu kulloinkin voimassaolevaan hinnastoon. Osa asiakkaista on myös ulkoistanut kiinteistötekniset käyttöpalvelunsa Caverionille. Elinkaarimallissa Caverion voi vastata kiinteistötekniikan suunnittelun ja toteutuksen lisäksi myös kohteen käytönaikaisesta ylläpidosta ja palveluista jopa 20 vuoden ajan.

ServiFlex on Caverionin tarjoama kiinteistön teknisten järjestelmien huoltokonsepti, jossa voidaan yhdellä palvelusopimuksella ylläpitää kaikki asiakkaan kiinteistön tekniset järjestelmät. Asiakas voi koota yksilöllisen palvelukokonaisuuden yli sadasta standardoidusta huolto- ja kunnossapidon palvelusta. Konsepti keskittyy erityisesti ennakoivaan huoltoon ja pitää sisällään myös energiansäästöpalveluja ja palveluja teollisuuden kunnossapitoon.

Caverion tarjoaa myös kiinteistövalvomopalveluja sekä kiinteistöteknisten järjestelmien ympärivuorokautista etävalvontaa. Tällä hetkellä yli tuhat kiinteistöä Suomessa on liitetty Caverionin ympärivuorokautiseen etävalvontaan.

Teollisuuden palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caverion tarjoaa teollisuuden palveluita pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa sekä erilaisia vientiprojekteja ja esivalmisteita teollisuuden investointeihin myös maailmanlaajuisesti. Palveluihin kuuluvat teknisten järjestelmien ja prosessien projektitoimitukset teollisuudelle, teollisuuden huolto ja kunnossapito sekä modernisointiprojektit. Palveluketju kattaa suunnittelun, materiaalitoimitukset, esivalmistuksen omilla konepajoilla, asennuksen sekä huollon ja kunnossapidon.

Teollisuuden palveluiden huolto- ja kunnossapitopalvelujen laajuus vaihtelee yksittäisestä toimeksiannosta aina kokonaisvaltaiseen tuotantoprosessin ylläpitoon. Suomessa Caverion vastaa muun muassa MetsäFibren sellutehtaiden prosessikunnossapidosta.

Caverion tarjoaa teollisuuden kunnossapitoon ServiFlex-konseptia, jossa asiakkaat voivat rakentaa palvelukokonaisuuden yli 40 erillisestä palvelusta yhdellä sopimuksella.

Caverionilla on Suomessa kolme konepajaa, joissa valmistetaan putkisto-, säiliö- ja kattilaesivalmisteita toimitettavaksi projekteihin ympäri maailmaa. Lisäksi Caverion toimittaa teollisuuslaitoksille kiinteistöteknisiä järjestelmiä, kuten muun muassa sähkö-, automaatio- ja ilmanvaihtojärjestelmiä.

Energiatehokkuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energiatehokkuus on osa kaikkia Caverionin palveluja ja ratkaisuja. Caverion tarjoaa erilaajuisia energiatehokkuutta parantavia palveluja: muun muassa kiinteistön energiakatselmuksia ja -analyysejä, energiaa säästävää kiinteistötekniikkaa sekä järjestelmien modernisointeja, säätöä ja automatisointia. ESCO-energiansäästöhankkeen kokonaistoimituksissa asiakkaalta ei vaadita alkuinvestointeja, vaan palvelu maksaa itsensä energiansäästöin sovitussa takuuajassa.

Caverionilla on erikoisosaamista ja omaa tuotekehitystä esimerkiksi uusiutuviin energiamuotoihin liittyvässä kiinteistötekniikassa, kuten olomuotoa muuttavien julkisivumateriaalien, merivesiviilennyksen ja aurinkoenergian hyödyntämisessä.

Tuotteet ja tuotekehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caverionilla on teknologista erikoisosaamista vaativien kohteiden, kuten sairaalojen, laboratorioiden ja puhdastilojen toteutuksessa. Yhtiö tarjoaa myös omia teknisiä ratkaisuja ja tuotteita, jotka liittyvät muun muassa ilmastointiin, kiinteistöteknisten järjestelmien automaatioon ja järjestelmien integroimiseen.

Caverionin KRANTZ KOMPONENTEN -tuotemerkki tarjoaa muun muassa poistokaasujen suodatusratkaisuja ja puhdastilaratkaisuja. Niagara- ja eDrift-automaatiojärjestelmät ohjaavat keskitetysti erilaisten kiinteistöjen ilmanvaihto-, lämmitys-, jäähdytys- ja vedenmittausjärjestelmiä.

LuxCool ja KlimaTak ovat Caverionin kehittämiä alakattoelementtejä, joihin on yhdistetty kaikki toimistotiloissa tarvittava tekniikka: valaistus, lämmitys, jäähdytys, ilmastointi sekä niiden säätö ja ohjaus.

Caverion toteuttaa myös kokonaisten alueiden jätteenkeruujärjestelmiä. Alipaineella toimiva Envac-jätteenkeruujärjestelmä on toiminnassa Suurpellon asuinalueella Espoossa ja suunnitteilla Kalasataman ja Jätkäsaaren uusille asuinalueille Helsingissä.

Tutkimuskeskus Saksan Aachenissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caverionilla on Saksan Aachenissa ilmanvaihtoon, jäähdytykseen ja lämmitykseen liittyvien tuotteiden kehittämiseen erikoistunut tutkimus- ja tuotekehityskeskus. Keskuksessa simuloidaan kiinteistötekniikan toimivuutta muun muassa leikkaussaleissa, laboratorioissa ja tv-studioissa.

Asiakkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caverionilla on laaja asiakaskunta: asiakkaita ovat rakennuttajat, rakennusliikkeet, kiinteistösijoittajat, kiinteistöjen omistajat, kiinteistöpalveluyritykset, isännöitsijät, julkisyhteisöt ja teollisuuden yritykset. Caverion tarjoaa palveluja ja ratkaisuja monenlaisille kiinteistöille: muun muassa toimistoille, kauppatiloille, kouluille, sairaaloille, asunnoille, lentokentille, liikenneväylien tunneleille ja teollisuuslaitoksille. Teollisuuden palveluissa Caverion toimii kaikilla teollisuuden aloilla, joskin suurimmat asiakassegmentit ovat metsäteollisuus ja energiateollisuus.

Henkilöstö ja toimintamaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caverionin palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa 18 614 henkilöä, joista 82 prosenttia työskenteli Pohjois-Euroopassa ja 18 prosenttia Keski-Euroopassa. Caverion toimii Ruotsissa, Suomessa, Norjassa, Saksassa, Itävallassa, Tanskassa, Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tšekissä ja Romaniassa. Toimipisteitä Caverionilla on yhteensä noin 250, joista suurin osa on asiakkaita lähellä sijaitsevia palvelupisteitä. Projektiosaamista ja hallintoa on keskitetty osaamiskeskuksiin.

Vuonna 2012 liikevaihdosta 75 prosenttia tuli Pohjois-Euroopasta ja 25 prosenttia Keski-Euroopasta segmenttiraportoinnin mukaan. Alueellisesti Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut painottuivat vahvemmin huoltoon ja kunnossapitoon (63 prosenttia liikevaihdosta), kun taas Keski-Euroopan liiketoiminnan painopiste oli projektitoimituksissa (huoltoa ja kunnossapitoa 31 prosenttia liiketoiminnasta). Liikevaihdoltaan suurimmat maat olivat vuonna 2012 Ruotsi (26 prosenttia liikevaihdosta), Suomi (21 prosenttia), Norja (20 prosenttia) ja Saksa (19 prosenttia) asiakkaan sijainnin mukaan esitettynä.

Markkina-asema ja kilpailijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön johdon mukaan Caverion on suurin kiinteistöteknisten ratkaisujen ja palvelujen tarjoaja Suomessa ja Norjassa, toiseksi suurin relevanteilla markkinoilla Saksassa ja Ruotsissa sekä kolmen suurimman joukossa myös Tanskassa ja Itävallassa. Caverion on myös Suomen johtava, kaikilla teollisuuden aloilla toimiva palveluyritys[3]lähde tarkemmin?.

Euroopan kiinteistöteknisten palvelujen ja teollisuuden palvelujen markkinoiden suurimpia toimijoita ovat Caverionin lisäksi Vinci Energies Service & Industry, Bilfinger Berger Services Europe, Imtech, SPIE Europe, ISS Property Services, Bravida, TBI Techniek, Coor, Hochtief Services Europe, Ortner.

Caverionin toimintamaiden markkinoiden koko oli vuonna 2012 yhteensä yli 70 miljardia euroa[4]lähde tarkemmin?.

Caverionin liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia synnyttävät useat eri tekijät. Kiinteistöteknisten palvelujen tarjonta on vahvasti hajanaista, ja suurin osa alan toimijoista on pieniä yrityksiä, joiden palvelutarjonta on suhteellisen suppea. Tämä tarjoaa kasvumahdollisuuksia suurille toimijoille, jotka kykenevät tarjoamaan asiakkaalle kaikki kiinteistöjen tekniset järjestelmät sekä niiden käytönaikaisen huollon ja kunnossapidon. Hajanaiset markkinat tarjoavat kasvun mahdollisuuksia erityisesti saksankielisillä alueilla. Teknologian määrä rakennuksissa kasvaa, mikä vaatii erityisosaamista sekä kiinteistöjen jatkuvaa kunnossapitoa. Kiinteistöjen omistajat ja käyttäjät ovat kuitenkin ulkoistaneet huoltoa ja kunnossapitoa vielä suhteellisen vähän, joten näiden palvelujen kysynnässä on kasvupotentiaalia. Tiukentuva ympäristölainsäädäntö, kasvava energiankulutus ja energiasektorin uudistamis- ja investointitarpeet lisäävät kysyntää energiatehokkaalle kiinteistötekniikalle ja palveluille, joilla asiakkaiden energiankulutusta voidaan vähentää.

Osake[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caverionin osake noteerataan Helsingin pörssissä. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaupankäynti Caverionin osakkeella alkoi 1. heinäkuuta 2013.

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caverionin suurimmat osakkeenomistajat 28.2.2023 olivat seuraavat[5]:

  1. Antti Herlin (ja hänen määräysvallassaan olevat sijoitusyhtiöt) – 15,16 %
  2. Fennogens Investments S.A. – 10,20 %
  3. Crayfish Bidco Oy – 9,82 %
  4. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma – 6,50 %
  5. Mandatum-yhtiöt – 4,08 %
  6. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen – 3,00 %
  7. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo – 1,85 %
  8. Caverion Oyj – 1,76 %
  9. Säästöpankki-rahastot – 1,41 %
  10. Ilkka Brotherus – 1,30 %

Hallintarekisterissä oli 27,13 % osakkeista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. https://www.caverion.fi/sijoittajat/hallinnointi/hallitus/hallitus-jasenet/
  2. https://www.caverion.fi/sijoittajat/hallinnointi/johtoryhma/johtoryhma-jasenet/
  3. Caverionin omat laskelmat, jotka perustuvat yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2012 liikevaihtoihin sekä Euroconstruct 12/2012
  4. Euroconstruct 12/2012, Yhtiön kolmansista julkisista lähteistä koottujen tietojen perusteella tehty johdon arvio. Näihin markkinoihin sisältyvät sekä teknisten järjestelmien asennus että kunnossapito.
  5. https://www.caverion.fi/sijoittajat/omistajat/suurimmat-omistajat

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]