UPM

Wikipedia

Tämä artikkeli tai osio saattaa olla resentistinen. Yritä pitää lähihistorian tapahtumat historiallisessa perspektiivissä. Syy: Kieliasu korjattava Voit kirjoittaa oman mielipiteesi asiasta artikkelin keskustelusivulle.

UPM-Kymmene Oyj
Tunnuslause	We lead. We learn.
Yritysmuoto	Julkinen osakeyhtiö
Osake	OMXH: UPM1V
Perustettu	1996
Toimitusjohtaja	Jussi Pesonen
Kotipaikka	Helsinki, Suomi
Toimiala	metsäteollisuus
Tuotteet	aikakauslehti- ja sanomalehtipaperit, hieno- ja erikoispaperit, tarramateriaalit, puutuotteet
Liikevaihto	9 461 milj. € (2008)[1]
Liikevoitto	24 milj. € (2008)[1]
Tilikauden voitto	-180 milj. € (2008)[1]
Henkilökuntaa	24 983 (31.12.2008)[1]
Kotisivu	www.upm.fi

UPM-Kymmene Oyj on maailman suurimpia metsäteollisuusyhtiöitä, joka syntyi 1996, kun Repolan tytäryhtiö Yhtyneet Paperitehtaat (engl. United Paper Mills, UPM) ja Kymmene fuusioituivat. Yhtiöön sulautui myös Finnpap. Yhtiön nimestä käytetään yleisesti lyhennettä UPM.

UPM:n edeltäjäyhtiöihin olivat aikanaan sulautuneet suomalaiset metsäteollisuusyritykset Walkiakoski, Jämsänkoski, Kaukas, Halla, Kajaani, Toppila, Kymmene, Kuusankoski, Kymi, Voikkaa, Lohjan Paperi Oy, Wilh. Schauman, W. Rosenlew ja Raf. Haarla.

Sisällysluettelo 1 Hallitus 2 Tuotanto 3 Yhteisyritykset 4 Suunnitelmat 5 Biopolttoaineet 6 Osake ja omistus 7 Lähteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Hallitus

UPM:n hallitus vuonna 2007:^[2]

• Vesa Vainio, puheenjohtaja
• Jorma Ollila, varapuheenjohtaja
• Berndt Brunow, varapuheenjohtaja
• Michael C. Bottenheim
• Karl Grotenfelt
• Georg Holzhey
• Wendy E. Lane
• Ursula Ranin
• Jussi Pesonen
• Veli-Matti Reinikkala
• Françoise Sampermans.

[muokkaa] Tuotanto

UPM:n päätuotteita ovat aikakauslehti- ja sanomalehtipaperit, hieno- ja erikoispaperit, tarramateriaalit sekä puutuotteet. Tarramateriaaleihin kuuluvat tarralaminaatit ja RFID-etätunnisteet. Puutuotteet taas käsittävät muun muassa sahatavaran, vanerit, viilut ja paneelit. Yhtiöllä on tuotantoa yli 30 paikkakunnalla Suomessa ja tehtaita muun muassa Ranskassa, Saksassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Paperitehtaat Suomessa ovat Rauman, Kajaanin, Kaukaan, Kaipolan, Jämsänkosken, Tervasaaren Pietarsaaren ja Kymin paperitehtaat. UPM:llä oli myös Voikkaalla suuri paperitehdas, mutta yhtiö sulki tehtaan vuonna 2006.

UPM:n LWC-koneiden keskikapasiteetti on 317 000 tonnia vuodessa. Suomessa on vuosina 1842-1998 käynnistetty 192 paperikonetta. Tästä kokonaismäärästä 93 konetta on käynnistynyt UPM-Kymmene-konserniin nykyään kuuluvissa yrityksissä.

Metsää yhtiön omistuksessa on yli miljoona hehtaaria.

[muokkaa] Yhteisyritykset

• Metsä-Botnia on M-realin, Metsäliiton ja UPM:n yhdessä omistama yhtiö, jolla on useita sellutehtaita Suomessa ja yksi sellutehdas Uruguayssa.
• Kainuun Voima on UPM:n ja Kajaanin kaupungin yhdessä omistava energiayhtiö, joka tuottaa sähköä, prosessihöyryä ja kaukolämpöä vesi- ja höyryvoimalaitoksilla Kajaanissa.

[muokkaa] Suunnitelmat

UPM suunnittelee miljardiluokan investointia Venäjälle Vologdan alueelle yhdessä Sveza-yhtymän kanssa. Kyseessä on sekä vaneri- että sellukombinaatti.^[3] Ilmoitusta edeltävänä päivänä yhtiö ilmoitti laajoista lomautuksista Suomessa paperin heikentyneen kysynnän vuoksi.

Paperintuotannossa oli ylikapasiteettia maailmalla 2007. UPM päätti sulkea tehtaan Kanadassa ja seisauttaa paperikoneen Kajaanissa 10 kuukaudeksi joukukuussa 2007. Kanadassa oli 540 työntekijää. Kajaanissa 110 henkeä jää 10 kuukauden palkattomalle pakkolomalle. UPM osti tehtaan Kanadan Miramichista (New Brunswick) elokuussa 2000. Tehdas on ollut suljettuna jo aiemmin pitkiä aikoja. Kannattavuutta heikensi Kanadan ja USA:n dollarin ero. Ostohinta oli miljardi euroa ja alaskirjaus on 800-900 000 euroa.^[4]

Suunnitelman mukaan UPM ja venäläinen Sveza rakentavat sellutehtaan, sahan ja levytehtaan Luoteis-Venäjälle Šeksnan alueelle tasaosuuksin. Tehdas aloittaa v. 2011.Investoinnin arvo on yli miljardi euroa. UPM työllistää Venäjällä nyt 1300 ihmistä. Uusi tehdas työllistää yhteensä 650 ihmistä. Yhteistyökumppanina on venäläinen suurliikemies Aleksei Mordašov, 42 v. Hän on Sveza-konsernin hallituksen puheenjohtaja ja Servestal-yhtiön pääjohtaja. Helsingin Sanomien mukaan UPM:n ilmoitus sijoittaa sellutehtaaseen Venäjälle on juuri sitä, mitä Venäjä on toivonutkin ja nyt Venäjä voi sanoa, että vientitullit toimivat.^[5]

Syyskuussa 2008 UPM ilmoitti suunnitelmastaan lakkauttaa kokonaan Kajaanin paperitehtaan sekä Valkeakosken Tervasaaren sellutehtaan, mikä vähentäisi Suomesta noin 1 100 työpaikkaa. Yhtiön pörssikurssi lähti heti ilmoituksen jälkeen nousuun. Tämä tuodaan esille, koska Wikipedia ei halua korostaa vain yhtä puolta asioista, vaan tarjota objektiivista tietoa.^[6]

[muokkaa] Biopolttoaineet

UPM ja itävaltalainen konepajayhtiö Andritz kehittävät biomassan kaasutusta puupohjaisen biopolttoaineen valmistamiseen Fischer-Tropsch -menetelmällä. Kehityksestä vastaa DI/KTM Hans Sohlström.^[7]

[muokkaa] Osake ja omistus

UPM:n osake noteerataan Helsingin pörssissä sekä USA:ssa ns. OTC-markkinoilla. Osake oli noteerattuna New Yorkin pörssissä kesäkuusta 1999 joulukuuhun 2007 asti.^[8] Yhtiöllä oli yli 66 000 rekisteröityä osakkeenomistajaa vuoden 2007 lopussa. Hallintarekisterissä oli noin 66 prosenttia osakkeista (31.12.2007).^[9]

UPM:n suurin yksittäinen omistaja on amerikkalaiskonserni Franklin Templeton, 7.3.2005 annetun ilmoituksen perusteella 10,11 %. Norjan keskuspankin sijoitustoiminnasta vastaava Norges Bank Investment Managementin (NBIM) antoi liputusilmoituksen 24.10.2008 5,01 % omistusosuudestaan.[2]. Capital Group:n omistus 12.9.2007 oli noin 5,18 %.[3] Ei hallintorekisteröidyistä suurimmat omistajat ovat eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen noin 2,5 % ja Varma noin 2,2%. [4]^[10]

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• UPM-Kymmene Oyj