UPM

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
UPM-Kymmene Oyj

UPM-Kymmene Oyj-n logo.svg

Tunnuslause UPM - The Biofore Company
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: UPM1V
Markkina-arvo 6,49 mrd. € (31.12.2013)[1]
Perustettu 1996
Toimitusjohtaja Jussi Pesonen
Puheenjohtaja Björn Wahlroos
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala Metsäteollisuus
Tuotteet paino- ja erikoispaperit, sellu, sähkö- ja lämpöenergia, tarralaminaatti, vaneri, puumuovikomposiitti ja sahatavara. UPM on myös merkittävä metsänomistaja.
Liikevaihto Laskua 10 054 milj. € (2013)[2]
Liikevoitto Nousua 548 milj. € (2013)[2]
Tilikauden tulos Nousua 335 milj. € (2013)[2]
Henkilökuntaa Laskua 20 950 (31.12.2013)[2]
Kotisivu www.upm.com

UPM-Kymmene Oyj on maailman suurimpia metsäteollisuusyhtiöitä. Yhtiö syntyi 1996, kun Repolan tytäryhtiö Yhtyneet Paperitehtaat (engl. United Paper Mills, UPM) ja Kymmene fuusioituivat. Yhtiöön sulautui myös Finnpap. Yhtiön nimestä käytetään yleisesti lyhennettä UPM.

Yhtiö omistaa ja ylläpitää Verlan puuhiomoa ja pahvitehdasta Kouvolan Jaalassa. Verla on toiminut vuodesta 1972 lähtien museona ja kuulunut UNESCON Maailmanperintöluetteloon vuodesta 1996.[3][4]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:n hallitus 4. huhtikuuta 2013 lähtien:

[5]

Johtoryhmä ja johtajisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jussi Pesonen, toimitusjohtaja
  • Tapio Korpeinen, talous- ja rahoitusjohtaja
  • Heikki Vappula, UPM Biorefining -liiketoiminta-aluuen johtaja
  • Tapio Kolunsarka, UPM Raflatac -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Kim Poulsen, UPM Paper Asia -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Bernd Eikens, UPM Paper ENA -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Mika Sillanpää, UPM Plywood -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Kari Ståhlberg, strategiajohtaja
  • Juha Mäkelä, lakiasiainjohtaja
  • Jyrki Ovaska, teknologiajohtaja
  • Riitta Savonlahti, henkilöstöjohtaja
  • Pirkko Harrela, sidosryhmäsuhdejohtaja

[6]

Liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:n vanha pääkonttori Helsingissä.

UPM koostuu kuudesta liiketoiminta-alueesta: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper ENA (Eurooppa ja Pohjois-Amerikka) sekä UPM Plywood. Liiketoimintoja yhdistää yhteinen toiminta-ajatus: luoda lisäarvoa uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista yhdistämällä niissä osaamista ja teknologiaa.[7]

UPM:n päätuotteita ovat sellu, aikakauslehti- ja sanomalehtipaperit, hieno- ja erikoispaperit, tarramateriaalit sekä puutuotteet. Puutuotteet käsittävät muun muassa sahatavaran, vanerit ja viilut. Lisäksi UPM tuottaa energiaa ja toimii fyysisen sähkön kaupassa ja sähkön johdannaismarkkinoilla. Kesällä 2014 valmistuu yhtiön biojalostamo Lappeenrantaan. Biojalostamo tuottaa uusiutuvaa dieseliä liikennekäyttöön.


UPM Biorefining[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM Biorefining muodostuu sellu-, saha- ja biopolttoaineliiketoiminnoista sekä puuviljelmätoiminnoista. UPM:llä on neljä modernia sellutehdasta – kolme Suomessa ja yksi Uruguayssa – sekä neljä sahaa Suomessa. Uusiutuvaa dieseliä biojalostamo käynnistyy kesällä 2014 Lappeenrannassa. Sellutehtaat tuottavat vuosittain 3,3 miljoonaa tonnia korkealaatuista sellua. UPM Biorefiningin osuus UPM:n liikevoitosta vuonna 2013 oli 44%. [8]

UPM Energy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:n energialiiketoiminta-alue tuottaa Suomessa sähköä vesi-, ydin-, lauhde- ja tuulivoimasta. UPM on Suomen toiseksi suurin ydinvoiman omistaja 581 megawatilla. Rakenteilla olevasta Olkiluoto 3:sta yhtiö tulee saamaan noin 500 MW ja suunnitteilla olevasta Olkiluoto 4:stä saman verran.[9] UPM on 44,7 %:n osuudella mukana osakkuusyhtiö Pohjolan Voima Oy:ssa (PVO), jonka vuotuinen sähköntuotanto on noin 15 TWh. UPM omistaa Suomessa yhdeksän vesivoimalaitosta. UPM Energyn osuus yhtiön liikevoitosta vuonna 2013 oli 27%.[10]

UPM Raflatac[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM Raflatac valmistaa tarralaminaatteja tuote- ja informaatioetiketöintiin. Tarralaminaatteja käytetään hinta- ja tuotetarroissa, esimerkiksi elintarvike-, hygienia- ja lääketeollisuudessa. Tarramateriaalien markkinat kasvavat kaikkialla maailmassa. Etenkin erikoistuotteissa kuten kosmetiikka- ja juomateollisuuden etiketöinnissä sekä nopeasti kehittyvillä markkinoilla on huomattavia kasvumahdollisuuksia. Yhtiöllä on 11 tarralaminaattitehdasta sekä 23 leikkuu- ja jakeluterminaalia viidellä mantereella.

UPM Paper Asia ja UPM Paper ENA[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:llä on 20 paperitehdasta Suomessa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Itävallassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Monet tehtaista toimivat paperinvalmistuksen ohella merkittävinä kierrätyskeskuksina ja bioenergian tuottajina. Vuonna 2013 UPM:n paperiliiketoiminta työllisti reilut 12 500 henkilöä. Vaikka paperintuotanto on UPM:n liiketoiminta-alueista suurin liikevaihdolla mitaten, sen markkinatilanne ja kannattavuus oli edelleen heikko vuonna 2013.[11]

UPM Plywood[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM on Euroopan suurin vanerinvalmistaja. UPM tuotantoon kuuluu ekologisia WISA vaneri- ja viilutuotteita. Uutta lämpömuotoiltavaa vaneria myydään UPM Grada -tavaramerkillä. Vaneriliiketoiminnalla on kaikkiaan 7 tehdasta Suomessa, Virossa ja Venäjällä. Vaneri on puulevy, joka koostuu ohuista, ristiinliimatuista viiluista. Lujuusominaisuuksien parantamiseksi viilut asetetaan ristiin, eli päällekkäisten kerrosten kuitusuunnat muodostavat 90 asteen kulman. Vanerilevyt koostuvat vähintään kolmesta viilusta, joiden paksuus on 1,4–3,2 millimetriä. Koska vaneri valmistetaan puusta, levyjä voi muotoilla ja leikata tavallisilla puun työstöön käytettävillä työkaluilla. [12]

Muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puunhankinta ja metsätalous vastaa puunhankinnasta yhtiön liiketoiminnoille sekä hallinnoi UPM:n omia metsiä. Lisäksi UPM tarjoaa laajan valikoiman erilaisia metsäpalveluita metsänomistajille. UPM omistaa noin 825;000 hehtaaria metsämaata Suomessa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Yhtiön kaikki metsät on sertifioitu.

UPM:n tehtaiden tarvitsemasta puumäärästä suuri osa hankitaan kotimaan yksityismetsistä. UPM Metsän puun ja biomassan hankintaorganisaatio hankkii metsäenergiapuu mukaan lukien kaikkia puutavaralajeja, joista valmistaan muun muassa sellua, paperia, vaneria, sahatuotteita tai energiaa. Suurin osa tästä raaka-aineesta käytetään UPM:n omilla tehtailla ja voimalaitoksilla. UPM:n Puunhankinta ja metsätalous -organisaatio vastaa yhtiön omien metsien hyödyntämisestä ja metsänomistajille tarjottavista metsäpalveluista metsänhoitotöistä metsäomaisuudenhallintapalveluihin. UPM on Suomen suurin yksityinen maanomistaja. UPM jalostaa maaomaisuudestaan UPM Bonvesta –rantatontteja ja -metsätiloja. www.metsämaailma.fi, www.bonvesta.fi, www.upm.fi

Biopolttoaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM aikoo tulla merkittäväksi toimijaksi kehittyneissä biopolttoaineissa. Yhtiö kehittää uutta, innovatiivista liiketoimintaa puupohjaisista biopolttoaineista. UPM BioVerno on UPM:n tulevien biopolttoaineiden brändinimi. Tuotteet valmistetaan ruoaksi soveltumattomista raaka-aineista ja niiden avulla saavutetaan merkittäviä vähenemiä kasvihuonekaasupäästöissä. UPM:n biopolttoaineet ylittävät sekä EU:n että Suomen biopolttoaineiden kestävyydelle asettamat nykyiset ja edelleen tiukentuvat vaatimukset.Yksi pitkän aikavälin tavoitteista on laajentaa biopolttoaineen tuotantoa uusilla prosesseilla ja raaka-aineilla, kuten pyrolyysiöljyllä ja kiinteällä biomassalla. (s. 14 Vuosikertomus 2013) [13]

Biojalostamo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM rakentaa puupohjaista uusiutuvaa dieseliä valmistavan biojalostamon Lappeenrantaan, Kaukaan tehdasalueelle. UPM Lappeenrannan biojalostamo tuottaa vuosittain noin 100 000 tonnia pitkälle jalostettua uusiutuvaa dieseliä liikennekäyttöön. Pääraaka-aineena on raakamäntyöljy, jota syntyy selluntuotannon tähteenä.

Rakentaminen UPM Kaukaan tehdasalueelle alkoi kesällä 2012 ja jalostamo valmistuu kesällä 2014. UPM investoi biojalostamoon kaikkiaan noin 150 miljoonaa euroa. Biojalostamon rakentaminen työllistää lähes 200 henkilöä noin kahden vuoden ajan. Valmis laitos työllistää suoraan lähes 50 henkilöä ja välillisesti noin 150 henkilöä.[14]

Biodiesel[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM on kehittänyt yhteistyössä Andritz/Carbonan kanssa energiapuusta tuotetun biopolttoaineen valmistuksessa tarvittavaa kaasutusteknologiaa. UPM:n kehittyneen biodieselin tuotantokonsepti perustuu ruoaksi kelpaamattomiin raaka-aineisiin, energiapuuhun ja 85 % vähenemään kasvihuonekaasupäästöissä. UPM:n biodiesel soveltuu hyvin nykyiseen autokantaan ja polttoaineiden jakeluverkostoon.

UPM:n tuotantolaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa Toimiala Tuotantolaitokset
Brasilia Brasilia Tarrat UPM Raflatac, Rio de Janeiro
Iso-Britannia Iso-Britannia Paperi
  • UPM Caledonian Paper
  • UPM Shotton
Tarrat UPM Raflatac, Scarborough
Itävalta Itävalta Paperi UPM Steyrermühl
Sahatavara UPM Steyrermühl saha
Kiina Kiina Paperi UPM Changshu
Tarrat UPM Raflatac, Changshu
Malesia Malesia Tarrat UPM Raflatac, Johor
Puola Puola Tarrat
  • UPM Raflatac, Wroclaw
  • UPM Raflatac, Nowa Wies
Ranska Ranska Paperi UPM Chapelle Darblay
Tarrat UPM Raflatac, Nancy
Saksa Saksa Paperi
  • UPM Augsburg
  • UPM Hürth
  • UPM Ettringen
  • UPM Nordland Papier, Dörpen
  • UPM Plattling
  • UPM Schongau
  • UPM Schwedt
Muut UPM Biocomposites, Bruchsal (puumuovikomposiitti)
Suomi Suomi Paperi
  • UPM Jämsänkoski
  • UPM Kaipola
  • UPM Kaukas
  • UPM Kymi
  • UPM Rauma
  • UPM Tervasaari
Sellu
  • UPM Kaukas
  • UPM Kymi
  • UPM Pietarsaari
Tarrat UPM Raflatac, Tampere
Vaneri
  • UPM Joensuu
  • UPM Jyväskylä
  • UPM Pellos (Ristiina)
  • UPM Savonlinna
  • UPM Kalso (Vuohijärvi) (viilutehdas)
Sahatavara
  • UPM Alholma (Pietarsaari)
  • UPM Kaukas (Lappeenranta)
  • UPM Korkeakoski (Juupajoki)
  • UPM Seikku (Pori)
Energia
  • Harjavallan vesivoimalaitos
  • Kallioisen vesivoimalaitos (Sotkamo)
  • Kaltimon vesivoimalaitos (Joensuu)
  • Katerman vesivoimalaitos (Kuhmo)
  • Keltin vesivoimalaitos (Kouvola)
  • Kuusankosken vesivoimalaitos (Kouvola)
  • Tyrvään vesivoimalaitos (Sastamala)
  • Voikkaan vesivoimalaitos (Kouvola)
  • Äetsän vesivoimalaitos
Muut
  • UPM Biokomposiitit, Lahti (puumuovikomposiitti)
  • UPM biojalostamo, Lappeenranta
Uruguay Uruguay Sellu UPM Fray Bentos
Venäjä Venäjä Vaneri UPM Chudovo vaneri- ja viilutehdas
Viro Viro Vaneri UPM Otepään vaneritehdas
Yhdysvallat Yhdysvallat Paperi
  • UPM Blandin
  • UPM Madison (50%)
Tarrat
  • UPM Raflatac, Mills River, NC
  • UPM Raflatac, Fletcher, NC
  • UPM Raflatac, Dixon, IL

[15]

Ympäristö ja vastuullisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:n tuotanto perustuu uusiutuviin raaka-aineisiin, jotka ovat biohajoavia ja kierrätettäviä. Kaikki UPM:n sellu- ja paperitehtaat Euroopassa sekä UPM Frey Bentosin sellutehdas Uruguayssa on sertifioitu EMAS-asetuksen mukaisesti. Vuonna 2013 UPM Changshun paperitehdas sai EMAS-sertifioinnin ensimmäisenä paperitehtaana Kiinassa. Yhtiön tuottamasta sähköstä 78 % on hiilidioksidineutraalia. [16]

Biofore[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:n tunnuslause on UPM - The Biofore Company. Biofore on UPM:n luoma käsite ja Bio viestii suuntautumista tulevaisuuteen, kestäviä ratkaisuja ja hyvää ympäristönsuorituskykyä. Fore viittaa metsään (forest) ja yhtiön asemaan kehityksen edelläkävijänä (in the forefront).[17]

Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 2,19 % osakemäärästä
  • Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1,96 % osakemäärästä
  • Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 1,80 % osakemäärästä
  • Valtion Eläkerahasto 0,89 % osakemäärästä
  • Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. 0,73 % osakemäärästä
  • Eläke-Fennia 0,65 % osakemäärästä
  • Swiss National Bank 0,63 % osakemäärästä
  • Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera 0,50 % osakemäärästä
  • Skagen Global Verdipapirfond 0,34 % osakemäärästä

[18]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:llä on Suomessa pitkät perinteet metsäteollisuudessa. Konsernin ensimmäiset puuhiomot ja paperitehtaat sekä sahalaitokset käynnistyivät 1870-luvun alkupuolella. Sellunvalmistus aloitettiin 1880-luvulla ja paperinjalostus 1920-luvulla. Vanerin valmistukseen konsernissa ryhdyttiin 1930-luvulla. UPM:n edeltäjäyhtiöihin olivat aikanaan sulautuneet suomalaiset metsäteollisuusyritykset Walkiakoski, Jämsänkoski, Kaukas, Halla, Kajaani, Toppila, Kymmene, Kuusankoski, Kymi, Voikkaa, Lohjan Paperi Oy, Wilh. Schauman, W. Rosenlew, Raf. Haarla ja Myllykoski. UPM:n ulkomaisista tehtaista ylivoimaisesti vanhin on Koillis-Ranskassa sijaitseva hienopaperitehdas Papeteries de Docelles, joka aloitti toimintansa perinteisenä käsipaperimyllynä jo 1400-luvun lopulla. Ensimmäinen paperikone tehtaalle tuli 1830-luvulla. UPM Docellesin paperitehtaan toiminta päättyi tammikuussa 2014.

Yhtiön liikemerkki on Hugo Simbergin vuonna 1899 silloiselle Kymmene Aktiebolagille suunnittelema aarnikotka. Yhtenä hyvin todennäköisenä selityksenä taruolennon valintaan pidetään aarnikotkan vertauskuvallisuutta: griippi on vartijaeläin, joka Pohjolan oloihin siirrettynä vartioi metsän vihreää kultaa. Nykyisin UPM:n liikemerkki on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti käytössä ollut yritystunnus.

UPM:n Voikkaan paperitehdas suljettiin vuonna 2006 ja Kajaanin paperitehdas suljettiin vuonna 2008. Nykyään entisellä Kajaanin tehdasalueella toimii yritysalue nimeltä Renforsin Ranta.[19] Myös Voikkaan entisissä tehdastilossa toimii yritysalue.

Vuonna 2011 UPM osti Myllykoski Oyj:n ja Rhein Papier GmbH:n. [20]

Tutkimus ja kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM Grada[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM on kehittänyt uuden tavan valmistaa kerrosrakenteisia komposiitteja. UPM Grada on uusi lämpömuotoiltava puumateriaali, jossa teknologian ydin on erityinen liimakalvo. Se mahdollistaa vanerin muotoilun valmistamisen jälkeen. Loppukäyttökohteina voivat olla esimerkiksi huonekalut koteihin ja toimistoihin. UPM Grada -puumateriaali voidaan kierrättää tai polttaa elinkaarensa lopussa. UPM Gradaa on jo käytetty mm. huonekaluvalmistaja Iskun Kaava-tuolissa.[21]

UPM ProFi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM Profi on Biofore-materiaali, jossa yhdistyvät selluloosakuitujen ja muovin eri ominaisuudet. UPM ProFi valmistetaan pääasiassa kierrätysmateriaaleista. UPM ProFi sopii esimerkiksi pihojen, terassien, laitureiden tai leikkikenttien päällystämiseen. Gentissä, Belgiassa on UPM ProFista rakennettu kävelysilta kaupungin historialliseen keskustaan. Materiaali ei vaadi hiomista, lakkausta, maalausta tai muuta pintakäsittelyä. Materiaali on syntynyt UPM:n oman tutkimus- ja tuotekehityksen tuloksena.[22]

UPM Formi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM Formi valmistetaan sellukuiduista ja polymeereistä. Tuotteilla voidaan korvata muovi monissa sovelluksissa ja ne voidaan kierrättää ja lisäksi ne ovat myrkyttömiä. UPM valmistaa UPM Formia kolmea eri lajia: UPM Formi GP sopii yleiskäyttöön, esimerkiksi kulutustavaroihin, leluihin ja astioihin. UPM Formi SP on kehitetty erikoispintoja varten ja se sopii esimerkiksi huonekaluihin. UPM Formi TP soveltuu teknisiin käyttökohteisiin, kuten elektroniikkaan.[23] UPM Formia on käytetty mm. Genelecin kaiuttimissa sekä keittiövalmistaja Puustellin kaappien runko-osissa. (ref. UPM Vuosikertomus 2013, s. 43) [24]

UPM Biofibrillit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biofibrillit ovat mikro-tai nanokuituisia selluloosatuotteita, joiden avulla voidaan muotoilla materiaaleja ja lisätä niihin uusia ominaisuuksia. UPM Biofibrillit soveltuvat lisäaineeksi mm. maaleissa, pinnoitteissa, betonissa ja myös muissa teollisuuden sovelluksissa. Biofibrillit muodostavat veden kanssa leikkausohenevan geelin. Näin ollen biofibrillejä voidaan käyttää esim. stabilointiaineena. UPM Biofibrillejä voidaan käyttää myös lujiteaineena esim. paperi- ja pakkaustuotteissa ja komposiiteissa.[25]

World Design Capital Helsinki 2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM on mukana Helsingin designpääkaupunkivuodessa. World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden keskeisenä kohtaamispaikkana toimii Helsingin keskustaan rakennettu paviljonki, joka on rakennettu UPM:n uusiutuvista ja kierrätettävistä puutuotteista. Paviljonki on toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston, Designmuseon ja Suomen arkkitehtuurimuseon kanssa. Paviljonki esittelee, miten UPM:n puutuotteet ja komposiittimateriaalit sopivat huippudesignin rakennusaineiksi.[26]

Osakkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:n osake noteerataan Helsingin pörssissä. Yhdysvalloissa kauppaa käydään UPM:n osaketalletustodistuksilla OTC-markkinoilla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. UPM Vuosikertomus 2013, s.2
  2. a b c d UPM:n tilinpäätöstiedote 2013 (PDF) UPM. Viitattu 18.2.2014.
  3. Maailmanperintökohteet Edu.fi. Viitattu 10.9.2011.
  4. Verlan tehdasmuseon toimintakertomus Verla.fi. Viitattu 10.9.2011.
  5. UPM-Kymmene Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset 4.4.2013. UPM-Kymmene. Viitattu 10.4.2013.
  6. UPM Vuosikertomus 2013, s.64
  7. UPM Vuosikertomus 2013, s.1-2
  8. UPM Vuosikertomus 2013, s.13-14,
  9. Kaihlainen, Juha: Fennovoima suosikkina. Keskisuomalainen, 28.10.2009, s. 15.
  10. UPM Vuosikertomus 2013, s.15-16
  11. UPM Vuosikertomus 2013, s.19-22
  12. http://www.upm.com/FI/Pages/default.aspx
  13. http://www.upm.com/FI/TUOTTEET/Biopolttoaineet/Pages/default.aspx
  14. UPM pörssitiedote 1.2.2012, http://www.upm.com/FI/MEDIA/Uutiset/Pages/UPM-rakentaa-maailman-ensimmäisen-puupohjaista-biodieseliä-valmistavan-biojalost-001-Wed-01-Feb-2012-10-05.aspx
  15. UPM vuosikertomus 2013, s. 141-142
  16. UPM Vuosikertomus 2013, s. 43, 45.
  17. http://www.upm.com/FI/UPM/biofore-toiminnassa/Pages/default.aspx
  18. Tuorein tieto UPM:n verkkosivuilta http://www.upm.com/FI/SIJOITTAJAT/Osake/Osakkeenomistajat/Suurimmat-omistajat/Pages/default.aspx
  19. Renforsin Ranta
  20. UPM vuosikertomus 2011, s. 79
  21. UPM yleisesite, s. 13
  22. http://www.upm.com/FI/TUOTTEET/komposiitit/upm-profi/Pages/default.aspx
  23. http://www.upm.com/FI/TUOTTEET/komposiitit/upm-komposiitti/Pages/default.aspx
  24. http://www.upm.com/FI/MEDIA/Uutiset/Pages/UPM-ForMi-sai-päänavauksen-elektroniikkateollisuuteen-001-Mon-18-Jun-2012-09-45.aspx
  25. http://www.upm.com/fi/tuotteet/biofibrillit/Pages/default.aspx
  26. UPM yleisesite, s. 11

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]