CSC – Tieteen tietotekniikan keskus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
CSC:n logo.

CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy on Espoon Keilaniemessä sijaitseva opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima tieteen tietotekniikan keskus. CSC on valtion voittoa tavoittelematon osakeyhtiö.

CSC:n toiminta alkoi Valtion tietokonekeskuksessa (VTKK) vuonna 1971 Suomen ensimmäisen yliopistojen keskustietokoneen Univac 1108:n tukiyksikkönä (Käytön tietokonetoimisto 2). Kun CSC yhtiöitettiin vuonna 1993 nimeksi tuli CSC – Tieteellinen laskenta Oy. Vuoden 1996 alussa CSC:n tie erosi VTKK:sta, kun Tietotehtaasta ja VTKK:sta syntyi TT Tieto Oy, nykyisin Tieto Oyj. Vuonna 1997 CSC:n koko osakekanta siirtyi opetusministeriölle. Syyskuussa 2008 CSC:n uudeksi nimeksi vaihtui CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy (CSC – IT Center for Science Ltd.). Uusi virallinen nimi kuvastaa paremmin CSC:n nykyisiä tietoteknisiä palveluja, jotka kattavat perinteisten laskenta- ja tietoliikennepalvelujen lisäksi ohjelmisto-, data- ja tietohallintopalvelut.

CSC on tarjonnut historiansa ajan korkeakouluille huippuluokkaa olevaa tieteen tietotekniikkaa. Yliopistojen ja tutkimuksen tietoverkon Funetin (Finnish University and Education Network) rakentamisen laskentapalvelujen jakamiseksi CSC aloitti yhdessä yliopistojen kanssa vuonna 1983. Vuonna 1988 yliopistot yhdistettiin ensimmäisinä Suomessa maailmanlaajuiseen Internet-verkkoon. Vuonna 1989 CSC hankki Suomen ensimmäisen supertietokoneen yliopistoille (Cray XMP).

Vuodesta 2005 alkaen CSC on operoinut korkeakoulujen Haka-luottamusverkostoa, jonka avulla korkeakoulujen opiskelijat ja henkilökunta voivat käyttää muiden organisaatioiden palveluita oman kotiorganisaationsa käyttäjätunnuksilla. [1]

Loppuvuodesta 2012 avattiin CSC:n uusi datakeskus Kajaanissa. Entisen paperitehtaan infrastruktuuria hyödyntävään keskukseen sijoitetaan 2012–2014 CSC:n uusimmat supertietokoneet Sisu ja Taito.[2]

Supertietokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CSC:n palvelinympäristö käsittää useita eri supertietokoneita, tietokantapalvelimia ja informaatiopalvelimia, jotka on kytketty toisiinsa nopeilla tietoliikenneyhteyksillä. Tulosten tallennukseen on tarjolla mittavat tiedosto- ja arkistopalvelimet. CSC:n koneisiin saa yhteyden Funet-verkon kautta.

Sisu ja Taito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2013 Kajaanin uuteen datakeskukseen asennettiin CSC:n uudet supertietokoneet: Cray XC30 "Cascade" -perustainen Sisu, sekä HP ProLiant SL230s -palvelimista koostuva superklusteri Taito. Aluksi järjestelmien suorituskyky oli molemmilla noin kolminkertainen edellisen sukupolven Superkoneeseen (Louhi) verrattuna (Taito 190 Tflop/s). Sisu avattiin käyttäjille maaliskuussa 2013 ja Taito avattiin myöhemmin samana keväänä.[3]

Sisu sai lopullisen kokoonpanonsa, kun koneen prosessorit vaihdettiin syyskuussa 2014 uusiin Intelin Xeon E5 Haswell -palvelinprosessoreihin. Teoreettinen huipputeho on 1,7 petaflopsia eli 1,7 · 1015 liukulukulaskutoimitusta sekunnissa, mikä teki siitä tuolloin Pohjoismaiden nopeimman supertietokoneen.

Suomalaisille ja eurooppalaisille tutkijoille Sisusta on monialaista hyötyä. Sitä käyttävät esimerkiksi ilmaston, astrofysiikan ja nanotekniikoiden tutkijat, samoin materiaali- ja biotieteilijät sekä fuusioenergian ja uusiutuvien energiamuotojen tutkijat.[4]

Louhi ja Murska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CSC:n edelliset tehokkaimmat supertietokoneet olivat Cray XT4/XT5 (Louhi) ja HP CP4000 BL Proliant (Murska).

Cray XT4/XT5:n huipputeho oli 10,5 Tflop/s (10,5 biljoonaa liukulukuoperaatiota sekunnissa) ja sen lopullisessa kokoonpanossa vuoden 2008 lopussa huipputeho oli 70 Tflop/s. HP CP4000 BL Proliant -superklusterin huipputeho oli 10,6 Tflop/s.

Vuoden 2008 jälkimmäisellä supertietokoneiden TOP500 -listalla CSC:n Louhi sijoittui sijalle 32 mitatulla 76,5 Tflop/s:n huipputeholla.[5]

Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CSC:n kaksi palvelinkeskusta kuluttivat 2009 8 GWh sähköä vuodessa.[6] Sähkö ostetaan Ekoenergia-merkittynä. Maailman ekotehokkaimpien tietokoneiden Green 500 -listalla Cray XT4/XT5 sijoittui sijalle 128 vuonna 2010.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]