Trinidad ja Tobago

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Trinidadin ja Tobagon tasavalta
Republic of Trinidad and Tobago
Trinidad-Tobagon lippu Trinidad-Tobagon vaakuna
lippu vaakuna

Trinidad-Tobagon sijainti
Kartta

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti
Pääministeri
Anthony Carmona
Kamla Persad-Bissessar

Pääkaupunki Port of Spain

Muita kaupunkeja Scarborough

Pinta-ala
– yhteensä 5 128[1] km² (sijalla 173)
– josta sisävesiä ei merkittävästi

Väkiluku (2012) 1 226 383 [1] (sijalla 158)
– väestötiheys 254,4 / km²
– väestönkasvu −0,86[1] % (2012)

Viralliset kielet englannin kieli

Valuutta Trinidad-Tobagon dollari (TTD)

BKT (2011) sijalla 103
– yhteensä 22,1 miljardia USD[1]
– per asukas 20 300 USD

HDI (2012) 0.760[2] (sijalla 68)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 0,4 %
– teollisuus 58,9 %
– palvelut 40,7 %

Aikavyöhyke −4
– kesäaika ei käytössä

Itsenäisyys
Yhdistyneestä kuningaskunnasta

31. elokuuta 1962

Lyhenne TT

Kansainvälinen
suuntanumero
+1-868

Motto Together we aspire, together we achieve (Yhdessä pyrimme, yhdessä saavutamme)

Kansallislaulu Forged From The Love of Liberty

Trinidad ja Tobago eli Trinidad-Tobago[3] on Karibianmerellä sijaitseva saarivaltio, joka sijaitsee Venezuelan rannikosta yksitoista kilometriä pohjoiseen. Valtion pääsaaret ovat Trinidad sekä Tobago, joista Trinidad on suurempi sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan. Kahden pääsaaren lisäksi valtioon kuuluu 21 pienempää saarta.

Trinidad-Tobago on ollut itsenäinen vuodesta 1962 ja tasavalta vuodesta 1976 alkaen. Virallinen kieli on englanti. Asukkaista 40 prosenttia on afrikkalaistaustaisia, ja intialaistaustaisia on lähes saman verran. Entinen sokerin ja kaakaon tuottaja saa nykyisin tuloja öljystä ja maakaasusta. Se tunnetaan myös Calypso-musiikin ja steelpan-soittimen kotimaana.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trinidad ja Tobago satelliittikuvassa

Trinidad-Tobago muodostuu kahdesta pääsaaresta ja 21 pikkusaaresta. Niiden yhteispinta-ala on 5 128 km2. Maisemassa on niin vuoria kuin tasankoakin. Korkein vuori on El Cerro del Aripo 940 metriä.[1] Pääosa väestöstä asuu Trinidadilla.

Kaksi kohtaa Trinidadista on vain muutaman kilometrin päässä Venezuelan rannikosta, ja ilmastokin on hyvin samanlainen. Lämpötilat ovat korkeammat kuin muualla Karibian saarilla. Maa on niin etelässä, että hurrikaanien reitti ei kulje sen yli.[4]

Trinidadin sademetsissä, savanneilla ja kosteikoissa elää yli 400 lintulajia. Tobagolla, joka on kauempana mantereelta, lajeja on vähemmän. Saarella kasvaa Karibian vanhinta sademetsää, jossa on monia kotoperäisiä lajeja, merilintujen pesimisalue sekä monipuolista eläimistöä koralliriutalla.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trinidad on Karibian pisimpään asutettu maa: siellä on ollut eteläamerikkalaisperäistä asutusta jo 7000 vuotta sitten. Keramiikkaa tehneet viljelijät asettuivat saarelle noin 250 eaa. ja levittäytyivät sieltä käsin Antilleille. Eurooppalaisten saapuessa Trinidadia asuttivat karibit ja arawakit, kun taas Tobagolla oli saaristolais-karibeita ja galibeita. Kristoffer Kolumbus kävi Trinidadilla 1498 ja nimesi sen kolmen vuorenhuipun mukaan. Tobagon hän näki kaukaa, ja nimesi sen tyypillisen tupakkapiipun mukaan.[6]

Siirtomaa-aikana saaret ehtivät olla espanjalaisten, ranskalaisten ja hollantilaisten käsissä ennen kuin britit vahvistivat asemansa (Trinidad siirtyi heille 1787, Tobago 1803). Tobagon saari vaihtoi omistajaa 22 kertaa, useammin kuin mikään muu Karibian saarista. Saaret yhdistettiin samaksi hallintoyksiköksi 1888.[7]

Saaret kuuluivat Länsi-Intian liittovaltioon 1958–1962. Ne itsenäistyivät ja liittyivät kansainyhteisöön 1963. Vuonna 1976 maa muuttui tasavallaksi, ja entisestä kuvernööristä Ellis Clarkesta tuli presidentti.[6]

Siirtomaa-aikana saarten päätuote oli sokeri, myöhemmin kaakao. Näitä tuottaville plantaaseille tuotiin työvoimaa muualta: alkuvuosina Afrikasta, orjuuden kieltämisen jälkeen 1845 alkaen Intiasta.[7] Vuonna 2003 valtion omistama sokeriyhtiö lopetti toimintansa ja 8000 työntekijää jäi työttömiksi.[6] Öljy on ollut talouden tärkein sektori 1900-luvun alkupuolelta asti, ja öljyvarojen huvetessa maakaasu on ottanut sen paikan.[8] 1970-luvulla öljyn ja maataloustuotteiden arvo kulkivat toistensa peilikuvina: kun öljyn hinta nousi, kaakaon ja sokerin kuljetus kallistui ja kannattavuus laski.[9]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trinidad-Tobagon valtionpäämies on presidentti, jonka valitsee valitsijakollegio.

Trinidad-Tobagon parlamentti on kaksikamarinen. Parlamentin alahuoneessa eli edustajainhuoneessa on 41 jäsentä, jotka valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Senaatissa on 31 jäsentä, jotka valitaan presidentin, pääministerin (16) ja oppositiojohtajan (8) kesken.selvennä Vuoden 2010 vaalien jälkeen alahuoneen suurimmat puolueet ovat Yhdistynyt kansalliskongressi UNC (21 paikkaa), Kansallinen kansanliike PNM (12 paikkaa] ja Kansankongressi COP (kuusi paikkaa). Tobagolla on osittainen itsehallinto ja oma parlamentti, jossa on 15 jäsentä.[1]

Pääministeri Kamla Persad-Bissessar

Pääpuolueiden, People's National Movement (kansallinen liike; PNM) ja UNC (United National Congress, kansalliskongressi), kannatus jakaantuu osittain etnisten rajojen mukaan, PNM on mustien puolue ja UNC intialaisten. PNM hallitsi vuodesta 1956 kolmekymmentä vuotta, mutta hävisi vuoden 1986 vaalit. Vuonna 1991 se palasi valtaan pääministerinä Patrick Manning. Vuonna 1995 PNM hävisi UNC:lle ja pääministeriksi tuli Basdeo Panday. Vuoden 2001 hallituskriisin ja vaalien jälkeen presidentti Arthur Robinson nimitti Manningin tasatilanteessa pääministeriksi, mitä oppositio protestoi. Lokakuussa 2002 järjestettiin uudet vaalit, ja Manning jatkoi pääministerinä.[7]

Vuoden 2010 vaalit voitti UNC:n johtama viiden puolueen liittouma ja Kamla Persad-Bissessarista tuli maan ensimmäinen naispääministeri.[10]

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trinidad-Tobago on jaettu erilaisiin hallintoyksiköihin. Yhdeksän hallintoaluetta ovat Couva/Tabaquite/Talparo, Diego Martin, Mayaro / Rio Claro, Penal/Debe, Princes Town, Sangre Grande, San Juan/Laventille, Siparia ja Tunapuna/Piarco. Kaksi suurkaupunkia ovat Port-of-Spain ja San Fernando, Kolme maalaiskuntaa ovat Arima, Chaguanas ja Point Fortin. Tobagon saari muodostaa oman piirikuntansa.[1]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pointa Pierren öljynjalostuslaitos.

Trinidad-Tobagon talous oli aiemmin keskittynyt öljyyn, nyttemmin maakaasuun. Noin puolet maan tuottamasta maakaasusta nesteytetään. Maa on maailman viidenneksi suurin nesteytetyn maakaasun viejä. Maatalous tuottaa alle puoli prosenttia bruttokansantuotteesta. Sen tuotteita ovat sokeri, siipikarja, muu liha, vihannekset ja sitrushedelmät.[7]

Saarilla on yhteensä kuusi lentopaikkaa. Maantietä on 8320 km. Satamakaupunkeja ovat Point Fortin, Point Lisas, Port-of-Spain ja Scarborough.[1] Risteilyalukset kiinnittyvät pääkaupunki Port of Spainin satamaan, tai joskus pienempään Scarboroughin satamaan Tobagolla.[11] Näiden välinen kotimaanliikenteen lauttamatka kesti aiemmin viisi tuntia, mutta uusilla pikalautoilla matka taittuu puolet nopeammin. Saarten sisäisillä matkoilla käytetään paljon linja-autoja.[12]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trinidad-Tobagossa on noin 1,2 miljoonaa asukasta. Kaksi tärkeintä etnistä ryhmää ovat saarille tuoduista orjista polveutuvat afrikkalaista alkuperää olevat (37,5 prosenttia väestöstä) ja intialaiset (40 prosenttia väestöstä), jotka polveutuvat lähinnä Intiasta tuoduista sopimustyöläisistä. Suurin osa jäljelle jäävästä väestöstä on etnisesti sekoittunutta,[1] joskin saarilla asuu myös jonkin verran eurooppalaista ja kiinalaista alkuperää olevia, sekä saarten alkuperäisten intiaaniasukkaiden jälkeläisiä.

Uskonnollisesti suurimmat yhteisöt ovat katoliset (26 %), protestantit (25,8 %), hindut (22,5 %), rastafarit (19,9 %) ja muslimit (5,8 %).[1]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karnevaaliasu Trinidadissa

Trinidadilaiset ja tobagolaiset suuntaavat kansallistunteensa omaan saareensa ja mieltävät toisen saaren asukkaiden olevan erilaisia. Lähes kaikki tobagolaiset ovat afrikkalaista syntyperää, kun taas Trinidadilla etnisten ryhmien alkuperään liittyvät kulttuuriasiat korostuvat. Näkyvin ryhmittely on jako kreoleihin ja intialaisiin. Pieni ryhmä korostaa intiaanitaustaansa.[13]

Ruokavalio liittyy tiiviisti etniseen ryhmään. Kreolit syövät tyypillisesti kanaa ja riisiä, punaisia papuja ja paistettuja banaaneita. Intialaiset syövät kanacurryä, perunoita, kikherneitä, riisiä ja roti-leipää. Kiinalaisten ruokaa on chow mein.[13]

Trinidadin laskiaiskarnevaali on maailmankuulu.[14] Calypso-musiikki ja steelpan-soitin ovat myös kotoisin näiltä saarilta.[15][16]

Nicki Minaj (oik. Onika Tanya Maraj) on tunnettu Trininadista kotoisin oleva rap/R&B-artisti.

V.S. Naipaul on tunnettu trinidadilainen kirjailija.[17]

Juhlapäivät
Suomalainen nimi Paikallinen nimi Huomautuksia
uusivuosi 1.1.
laskiainen carnival maanantai ja tiistai 7 viikkoa ennen pääsiäistä
itsenäisyyspäivä 31.8.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trinidad-Tobago on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1948. Kultamitalit maalle ovat tuoneet Hasely Crawford miesten sadan metrin juoksusta vuonna 1976 ja Keshorn Walcott miesten keihäänheitosta Lontoon olympialaisista 2012. Muut maan mitaleista ovat tulleet yleisurheilusta, painonnostosta ja uinnista.[18]

Jalkapallossa Trinidad-Tobago on Karibianmeren alueen menestyneimpiä maita jalkapallossa. Vuonna 2006 maajoukkue pelasi jalkapallon MM-kisoissa, mutta karsiutui ensimmäisellä kierroksella. Pohjois- ja Väli-Amerikan sekä Karbian jalkapallon mestaruuskilpailuissa Trinidad-Tobago on esiintynyt 13 kertaa sijoittuen parhaimmillaan toiseksi vuonna 1973. Helmikuussa 2011 Trinidad-Tobago oli Fifan rankingissa sijalla 94. Jalkapallon ohella Trinidad-Tobagossa pelataan paljon krikettiä.[19][20]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j The World Factbook: Trinidad and Tobago CIA. (englanniksi)
  2. 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  3. Hakulinen, Kerkko – Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan: suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet, s. 189. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7.
  4. Country Guide Trinidad Tobago BBC Weather
  5. Trinidad and Tobago Papyrus Tours
  6. a b c Timeline: Trinidad and Tobago BBC News
  7. a b c d Background Note: Trinidad and Tobago US Department of State
  8. Economy Caribbean Islands: A Country Study. Library of Congress, 1987.
  9. Agriculture Caribbean Islands: A Country Study. Library of Congress, 1987.
  10. Oppositio voitti Trinidad ja Tobagon vaalit YLE Uutiset
  11. Getting there and away Lonely Planet
  12. Getting around Lonely Planet
  13. a b Trinidad and Tobago Countries and their cultures
  14. A Historical Overview of the Trinidad Carnival, 1783–1900
  15. Steelpan history
  16. Trinidad musician David Rudder: Calypso as commentary BBC News 2011
  17. Sir V(idiadhar) S(urajprasad) Naipaul (1932–) Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto 2008
  18. Trinidad and Tobago in Olympics Sport reference
  19. Cultural life Britannica. Viitattu 8.11.2011. (englanniksi)
  20. Associations: Trinidad and Tobago FIFA

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 10°40′N, 61°31′W