Panama

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo valtiosta. Muista merkityksistä täsmennyssivulla.
Panaman tasavalta
República de Panamá
Panaman lippu Panaman vaakuna
lippu vaakuna

Panaman sijainti

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti Juan Carlos Varela

Pääkaupunki Panamá
8°58′N, 79°32′W

Muita kaupunkeja Colón, David

Pinta-ala
– yhteensä 75 420[1] km² (sijalla 116)
– josta sisävesiä 2,9 %

Väkiluku (2010) 3 360 474[1] (sijalla 134)
– väestötiheys 38 / km²
– väestönkasvu 1,6 % (2006)

Viralliset kielet espanjan kieli

Valuutta balboa (PAB)

BKT (2010) sijalla 90
– yhteensä 40,81 miljardia USD (PPP)[1]
– per asukas 12 100 USD

HDI (2012) 0.780[2] (sijalla 60)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 5,9[1] %
– teollisuus 17,2 %
– palvelut 76,8 %

Aikavyöhyke -5
– kesäaika ei käytössä

Itsenäisyys
Espanjasta
Kolumbiasta

28. marraskuuta 1821
3. marraskuuta 1903

Lyhenne PA

Kansainvälinen
suuntanumero
+507

Motto Pro Mundi Beneficio (Maailman hyväksi)

Kansallislaulu Himno Istmeño

Panaman tasavalta eli Panama on noin 3,4 miljoonan asukkaan valtio Keski-Amerikassa. Sen rajanaapurina on lännessä Costa Rica ja idässä Kolumbia. Panama sijaitsee Karibianmeren ja Tyynenmeren välisellä kannaksella, joka yhdistää Etelä- ja Pohjois-Amerikan. Maan halki kulkeva Panaman kanava puolestaan yhdistää Tyynenmeren ja Atlantin. Maan strategisen sijainnin takia Yhdysvallat on ollut kiinnostunut maan asioista, ja vuonna 1989 se hyökkäsi maahan syrjäyttääkseen entisen liittolaisensa Manuel Noriegan. Panamassa on Amazonin jälkeen läntisen pallonpuoliskon suurimmat sademetsät. Se tuottaa vientiin kahvia, sokeria, banaaneita ja katkarapuja.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panaman kartta

Panama sijaitsee tuliperäisellä seudulla. Leveä alanko erottaa yli 3 000 metriä korkeita Serranía de Tabasará -vuoria Azueron niemimaasta. Suurin osa maasta sijaitsee kuitenkin alle 700 metrin korkeudessa. Rannikolla on noin 750 saarta. Näiden ilmasto on kuuma ja erittäin kostea. Panamassa on laajoja sademetsiä.[3]

Panaman rannikoita kutsutaan Tyynenmeren ja Karibian rannikoiksi eikä etelä- ja pohjoisrannikoksi. Tyynenmeren rannikko on erittäin matala, ja siksi vuorovesi on poikkeuksellisen raju, yli seitsemän metriä, kun taas Karibianmeren puolella se on vain kymmenesosan tästä.[4]

Panama sijaitsee Väli-Amerikan kapeimmalla osalla, ja sen pinta-ala on 75 420 km². Silti sen alueelle mahtuu kolme ilmastovyöhykettä. Se sijaitsee lähellä päiväntasaajaa, eikä lämpötiloissa ole juuri eroja vuodenaikojen mukaan. Maa voidaan jakaa kolmeen vyöhykkeeseen korkeuserojen mukaan: alankoalueet ovat tierra caliente jossa on aina kuumaa, keskikorkeudet 900–1 800 metrissä ovat tierra templada, jossa viljellään esimerkiksi kahvia, ja 1800 metrin yläpuolella on tierra fria, jossa on varsin viileää. Tierra frian alueella voi olla pakkasta ja lumisadetta, mutta ei kuitenkaan niin kylmää, että vuorille muodostuisi pysyvä lumipeite. Sateisin jakso on toukokuusta syyskuuhun, Tyynenmeren rannikolla sataa vähemmän kuin Karibianmeren puolella.[5]

Panaman luonnon monimuotoisuus liittyy sen geologiseen historiaan: Etelä- ja Pohjois-Amerikka ovat olleet vuoroin yhdessä, vuoroin erossa toisistaan. Alueella on kehittynyt endeemisiä lajeja. Omaperäisiin lintuheimoihin kuuluvat tukaanit ja kolibrit.[6] Endeemisiä lintulajeja on 12, ja Keski-Amerikan kotoperäisiä lajeja on yli sata.[7]

Panamassa on viisi Unescon maailmanperintökohdetta. Luontokohteita ovat Coiban kansallispuisto, Dariénin kansallispuisto ja Costa Rican kanssa yhteinen La Amistadin suojelualue. Kulttuurikohteita ovat Karibianmeren puoleiset linnoitukset: Portobelo ja San Lorenzo sekä Panamán historiallinen alue eli Panamá Viejo.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panaman alue on ollut asutettu jo ainakin 12 000 vuotta. Alueella ennen eurooppalaisten tuloa asuneen väestön määrästä on hyvin erilaisia arvioita. Kolme suurta kansaa olivat kunat, guaymít ja chocót. He viljelivät maissia, puuvillaa, kaakaota, juureksia ja hedelmiä. He asuivat ruokokattoisissa majoissa ja nukkuivat riippumatoissa. He olivat taitavia keramiikan, kiven ja kullan työstämisessä ja käyttivät paljon kultakoruja, mikä tuki myyttiä Eldoradon kultakaupungista.[9]

Ensimmäinen Panamankannasta tutkinut eurooppalainen oli espanjalainen Rodrigo de Bastidas, joka etsi alueelta kultaa vuonna 1501. Kristoffer Kolumbus tutki aluetta seuraavana ja Vasco Núñez de Balboa matkasi ensimmäisenä Panamankannaksen yli Tyynenmeren rannikolle 1513.[9] Espanjalaiset alistivat pian maata asuttaneet chibcha- ja chocó-kansat ja tuhosivat suurelta osin näiden kulttuurin. Maa oli Espanjan siirtomaana vuoteen 1821, jolloin se liittyi osaksi Simón Bolívarin johtamaa Suur-Kolumbiaa.[10]

Panaman kanavaa oli suunniteltu ensimmäistä kertaa jo 1500-luvulla, ja vuosina 1880–1889 ranskalainen kanavayhtiö teki Ferdinand de Lessepsin johdolla ensimmäisen yrityksen kanavan rakentamiseksi. Hankkeen kaaduttua kanavayhtiön konkurssiin Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt käynnisti sen uudelleen 1902. Yhdysvaltain hallitus katsoi kuitenkin Kolumbian asettamat ehdot liian vaativiksi ja käynnisti suunnitelman Panaman irrottamiseksi Kolumbiasta. Yhdysvaltain tukemana Panama itsenäistyi 3. marraskuuta 1903 ja luovutti Yhdysvaltain hallintaan Panaman kanavavyöhykkeen.[11]

Vuosina 1903–1968 Panama oli varakkaan oligarkian hallitsema perustuslaillinen demokratia. Omar Torrijosin johtama sotilasjuntta syrjäytti siviilit vallasta 1968. Torrijosin populistinen hallinto jatkui hänen kuolemaansa 1981.[12] Torrijosin kaudella 1977 tehdyssä Torrijosin-Carterin sopimuksessa Yhdysvallat lupasi luovuttaa kanava-alueen Panaman hallintaan 31. joulukuuta 1999 mennessä.[13][14]

Torrijosin jälkeen Panaman tosiasialliseksi johtajaksi nousi Manuel Noriega, jonka Yhdysvallat syrjäytti sotilaallisella hyökkäyksellä joulukuussa 1989. Noriegan jälkeen Panamaan palautettiin demokratia, ja presidentiksi nousi opposition Guillermo Endara. Vuoden 1994 presidentinvaaleissa voittoon nousi kuitenkin jälleen Torrijosia ja Noriegaa tukeneen PRD-puolueen Ernesto Pérez Balladares. PRD:n ehdokas hävisi 1999 presidentinvaalissa Mireya Moscosolle, mutta toukokuun 2004 presidentinvaaleissa voittajaksi nousi jälleen PRD:ta edustanut Omar Torrijosin poika Martín.[15]

Vuonna 2009 presidentiksi valittiin konservatiivisen allianssin ehdokas Ricardo Martinelli.[15] Vuoden 2014 presidentinvaali voitti El Pueblo Primero -vaaliliiton ehdokas Juan Carlos Varela.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panama on tasavalta, jossa presidentti johtaa hallitusta. Presidentti myös nimittää hallituksen. Presidentti ja yksikamarinen parlamentti (71 edustajaa) valitaan viiden vuoden välein, presidentti ja varapresidentti suoralla kansanvaalilla. Eduskuntavaaleissa valitaan maaseudun vaalipiireistä yksi edustaja kustakin, kun taas kaupungeissa vaalipiirillä on useita paikkoja ja niiden täyttämisessä käytetään suhteellista vaalitapaa. Viimeksi vaalit on pidetty toukokuussa 2014.[16]

Toukokuun 2009 parlamenttivaaleissa suurimmat puolueet olivat:[1]

  • Partido Revolucionario Democrática − PRD (populistinen) 26 paikkaa
  • Panamenista − PA (konservatiivinen) 22 paikkaa
  • Movimiento Liberal Republicano Nacionalista − 2 paikkaa
  • Cambio Democrático − 14 paikkaa
  • Partido Popular − PP (kristillisdemokraattinen) 1 paikka

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panama on jaettu yhdeksään maakuntaan (provincias) ja kolmeen maakuntatasoiseen erityisalueeseen (comarcas). Erityisalueella pääosa asukkaista on intiaaneja. Panamassa on myös kaksi muuta erityisaluetta jotka ovat pienempiä maakuntahallinnon alaisia yksiköitä.[17]

Panaman hallintoalueet
Hallintoalue Tyyppi Pääkaupunki Pinta-ala (km2) Väkiluku (16.5.2010)[18]
Bocas del Toro Maakunta Bocas del Toro 4 657 125 461
Chiriquí Maakunta David 6 491 416 873
Coclé Maakunta Penonomé 4 947 233 708
Colón Maakunta Colón 4 576 241 928
Darién Maakunta La Palma 11 893 48 378
Emberá Erityisalue Cirilo Guainora 4 394 10 001
Herrera Maakunta Chitré 2 362 109 955
Kuna Yala (San Blas) Erityisalue El Porvenir 2 358 33 109
Los Santos Maakunta Las Tablas 3 809 89 592
Ngöbe-Buglé (Guaymí) Erityisalue Chichica 6 814 156 747
Panamá Maakunta Panamá 11 289 1 713 070
Veraguas Maakunta Santiago de Veraguas 10 588 226 991

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panaman talouden ja turismin kannalta merkityksellinen on maan läpi kulkeva vuonna 1914 valmistunut Panaman kanava, joka mahdollistaa merkittävän ajansäästön merenkulussa.[19] Useat maailmassa rakennettavat valtamerilaivat mitoitetaan niin sanottuun Panamax-kokoon siten, että ne kykenevät läpäisemään kanavan sulut ja portit.[20] Yksittäisen laivan keskimääräinen maksu Panaman valtiolle on 54 000 Yhdysvaltain dollaria ja laivoja kanavan läpi kulkee vuodessa 14 000, joten kyse on Panaman kansantuotteen kannalta merkityksellisestä tulovirrasta.[21]

Strategisesti kanava on myös merkityksellinen, mikä selittää Yhdysvaltojen läsnäolon alueella sekä kansainvälisten yritysten toimintakeskittymän maan pääkaupunkiin Panamáan.[22] Vuodesta 1999 Panaman valtio on hallinnoinut kanavaa, sen tulovirtoja sekä ylläpito- ja kehittämistoimintaa itsenäisesti ilman Yhdysvaltojen välittävää roolia.[13]

Panaman rahayksikkö balboa on Yhdysvaltain dollarin kanssa suhteessa 1:1 vaihdettava valuutta ilman omia seteleitä (vain kolikoita on Yhdysvaltojen painattamien dollarien ohella käytössä).[19]

Vuonna 2010 noin neljäsosa panamalaisista eli köyhyysrajan alla.[1]

Turismin laajempaa hyödyntämistä hankaloittaa ainakin toistaiseksi heikko turvallisuustilanne etenkin suurten kaupunkien ulkopuolella, kuten Dariénin maakunnassa.[23] Siellä olisi kahteen valtamereen rajoittuvan ja kahta mannerta erottavan sijaintinsa vuoksi eliörikasta sademetsää asutuskeskusten lähellä.[24]

Panaman merkittävimmät luonnonvarat ovat kupari, puu, katkaravut ja vesivoima. Merkittävimmät vientituotteet ovat banaanit, sokeri, kahvi, katkaravut ja tekstiilit. Viennin suurimmat kohdemaat ovat Venezuela ja Etelä-Korea. Tuontia on eniten Japanista ja Kiinasta.[1]

Panamassa on 118 lentokenttää, joista yhdellä on yli kolme kilometriä pitkä kiitotie. Rautateitä on 76 km ja päällystettyä maantietä 4 300 km.[1]

Panama on yksi maailman suurin mukavuuslippumaa.[25] Vuonna 2010 Panaman lipun alla purjehti 6379 alusta, eniten maailmassa.[26]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 70 % väestöstä on mestitsejä, 10 % eurooppalaisperäisiä ja 20 % afrikkalaisperäisiä tai intiaaneja.[1] Yleisin kieli on espanja, mutta noin 14 % asukkaista on englannin­kielisiä. Tämän lisäksi maassa puhutaan lukuisia intiaanikieliä.[27] Uskonnoltaan 85 % panamalaisista on katolisia ja suurin osa lopuista protestantteja.[1]

Panaman suurimmat kielet (vähintään 2500 puhujaa Panamassa)[27]
nimi puhujia vuosi muuta
Buglere 2500 1986 Länsiosan vuorilla
Hakka-kiina 6000 1981 Panamá, Colón, suurten kaupunkien keskustat
Embera 10 500 2000 Kaakkoisosassa, Dariénin alueella, alankoalueiden viidakoissa.
Kuna 57 800 2000 Panaman kaupungissa, Colonissa ja banaaniviljelmillä
Ngäbere 128 000 1990 Chiriqui, Bocas del Toro, Veraguas, maan länsiosa
Kreolienglanti 268 000 2000 Panaman kaupungissa, Bocas del Toro, Colón ja Rio Abajo
Espanja 2,1 milj. 1995 Panaman kaupungissa, Colonissa ja banaaniviljelmillä
Teribe 3000 1996 Luoteisosassa, Changuinola, Teribe-joella
Woun Meu 3000 1996 Kaakkoisosan alavilla mailla

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuna-heimoon kuuluva nainen myymässä perinteisiä tekstiileitä Panamassa.

Panamalaiset eivät pidä itseään entisinä kolumbialaisina. Espanjalaisen vallan aikana, vuodesta 1751, maalla oli rajoitetusti omia hallintorakenteita, ja kansallisen identiteetin rakentuminen alkoi silloin.[28]

Toisin kuin muissa Espanjan siirtomaissa, Panamassa maissi ei koskaan muodostunut omatarveviljelyn perustaksi. Proteiinia on aina saatu kalasta ja riistasta, ja maissia on syöty vain eräänlaisina kakkuina. Kunat käyttävät myös keitto­banaaneita. Kaikissa suuremmissa kaupungeissa on kiinalaisia ravintoloita muistona kiinalaisista, jotka tulivat rakentamaan rautatietä 1850-luvulla.[28]

Kuvataiteet ovat Panamassa suosiossa. Pankit tukevat taidegallerioita, ja koulujärjestelmä ja kulttuuri-institutti tukevat kuvataiteen koulutusta. Kuna-intiaanien perinteistä käsityötaidetta ovat applikaatioilla koristellut kangaspaneelit.[28]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panama on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1928 alkaen. Se on saanut kolme mitalia: vuonna 1948 miesten 100 ja 200 metrin juoksussa ja 2008 pituushypystä.[29]

Panamalaisurheilijat ovat saaneet eniten menestystä baseballissa ja nyrkkeilyssä. Panamasta on tullut useita baseballinpelaajia, jotka ovat päässeet pelaamaan Yhdysvaltain ammattilaissarjoihin. Kuuluisin pelaajista lienee baseballin kunniagalleriaan valittu Rod Carew, jonka mukaan on nimetty myös Panaman kansallistadion. Monet nyrkkeilijät ovat voittaneet maailmanmestaruuksia. Roberto Duránia pidetään jopa yhtenä historian parhaista nyrkkeilijöistä.[30][31][32][33]

Panaman jalkapallomaajoukkue oli syyskuussa 2010 Fifan rankingissa sijalla 70. Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuihin Panama ei ole koskaan edennyt, mutta se on pelannut neljästi CONCACAF Gold Cupissa, jossa se sijoittui 2005 toiseksi. Panamassa on 52 600 rekisteröityä pelaajaa sekä 588 jalkapalloseuraa.[34]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seales Soley, La Verne M.: Culture and Customs of Panama. Westport, Connecticut: Greenwood Publishing Group, 2009. ISBN 978-0-313-33667-6. Google-kirjat (viitattu 17.10.2011). (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j The World Factbook: Panama CIA. (englanniksi)
  2. 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  3. Geographica s. 405
  4. Geography Panama: A Country Study. Library of Congress, 1987.
  5. Panama Country Guide BBC Weather
  6. Wildlife Lonely Planet
  7. Panama Endemic Birds Birding Panama
  8. Panama Unesco World Heritage
  9. a b The Conquest Panama: A Country Study. Library of Congress, 1987.
  10. Independence from Spain Panama: A Country Study. Library of Congress, 1987.
  11. The 1903 Treaty and Qualified Independence Panama: A Country Study. Library of Congress, 1987.
  12. Background Note: Panama US Department of State
  13. a b The American Era Ends: Treaty and Transition Panama Canal Museum
  14. History Lonely Planet
  15. a b Timeline Panama BBC News
  16. http://panamadecide.com.pa
  17. Panama Provinces Virtual Panama
  18. Thomas Brinkhoff: Provinces (Instituto Nacional de Estadística y Censo, Panamá (web).) Citypopulation. Viitattu 17.10.2011. (englanniksi)
  19. a b Useful facts Panama Tours
  20. Panamax Maritime connector
  21. Flooding Forced the Closure of the Panama Shipping Canal Jura 2010
  22. Panama Canal : America's strategic artery BBC News 1999
  23. Safety and security Panama Country Specific Information US Department of state. Viitattu 14.10.2011
  24. The Darien: Panama’s Path Less Traveled Latin World 2010
  25. Flags of Convenience CBC News 2006
  26. Country Comparison: Merchant Marine CIA Factbook
  27. a b Lewis, M. Paul (ed.): Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition. Dallas, Tex.: SIL International, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.9.2010). (englanniksi)
  28. a b c Panama Countries and Their Cultures
  29. Panama Olympics Sport Reference
  30. Seales Soley, s. 48.
  31. Sports and recreation Britannica. Viitattu 17.10.2011. (englanniksi)
  32. Andrew Eisele: Ring Magazine's 80 Best Fighters of the Last 80 Years about.com. Viitattu 17.10.2011.
  33. Boxing: More victories than in any other sports. panama-sport.com. Viitattu 17.10.2011. (englanniksi)
  34. Associations: Panama FIFA

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Panama.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]