Manuel Noriega

Wikipedia

Manuel Antonio Noriega Moreno (s.11. helmikuuta 1934) oli kenraali ja Panaman tosiasiallinen johtaja vuosina 1983–1989.

Sisällysluettelo 1 Nousu valtaan 2 Välirikko Yhdysvaltojen kanssa 3 Syrjäyttäminen 4 Lähteet

[muokkaa] Nousu valtaan

Manuel Noriega oli ammattisotilas joka oli saanut suuren osan upseerikoulutuksestaan Perussa Chorriloksen sotilasakatemiassa ja Yhdysvaltain School of the Americasissa. Noriega osallistui 1968 Omar Torrijosin johtamaan populistiseen sotilaskaappaukseen Panaman kansalliskaartin luutnanttina. Torrijos ylensi Noriegan everstiluutnantiksi ja nimitti hänet maan sotilastiedustelun johtoon. Tässä tehtävässä hän johti kampanjaa maan länsiosien talonpoikaississien murskaamiseksi ja järjesti poliittisten vastustajien "katoamisia".

Torrijosin kuoltua lento-onnettomuudessa 1981 hänen seuraajakseen tuli Rubén Darío Paredes ja Noriega yleni puolustusvoimien esikuntapäälliköksi. Noriega ylennytti itsensä kenraaliksi elokuussa 1983 vahvistaakseen asemaansa Panaman tosiasiallisena johtajana.

Vuonna 1984 järjestetyissä presidentinvaaleissa Noriegan tukema Nicolas Ardito Barletta voitti hyvin niukasti opposition syyttäessä vaaleja vilpillisiksi. Barlettan valta jäi kuitenkin vähäiseksi, Noriegan pitäessä todellista valtaa. Barlettan erottua syyskuussa 1985 hänet korvasi varapresidentti Eric Arturo Delvalle.

[muokkaa] Välirikko Yhdysvaltojen kanssa

Noriega oli pitkään Yhdysvaltain liittolainen ja sai rahaa CIA:lta vuodesta 1955 aina vuoteen 1986. Vastineeksi Noriega salli muun muassa Yhdysvaltain kuunteluasemien perustamisen Panamaan sekä toimi välikätenä rahan ja aseiden toimittamisessa El Salvadorissa ja Nicaraguassa toimiville oikeistovoimille. Yhdysvaltain ja Noriegan välit katkesivat vasta helmikuussa 1988 kun Yhdysvaltain huumevirasto DEA asetti hänet syytteeseen huumekaupasta. Yhdysvallat alkoivat myös syyttää Noriegaa Kuuban tukemisesta.

Panamassa paljastukset Noriegan osallisuudesta oppositiojohtajan murhaan johtivat laajoihin levottomuuksiin ja presidentti Delvalle pyrkimykseen syrjäyttää Noriega. Delvalle joutui kuitenkin Noriegan kontrolloiman parlamentin erottamaksi ja hänen sijaansa astui Manuel Solis Palma. Toukokuun 1989 presidentinvaaleissa Yhdysvaltain tukema oppositiopoliitikko Guillermo Endara Galimany sai murskavoiton, mutta Noriega mitätöi vaalituloksen.

[muokkaa] Syrjäyttäminen

Yhdysvaltain ja Panaman välien kiristyminen ja useat USA:n tukemat kaappausyritykset johtivat 15. joulukuuta 1989 Panaman parlamentin julistamaan maan olevan sotatilassa Yhdysvaltain kanssa. 20. joulukuuta 24 000 yhdysvaltalaista sotilasta käynnisti täysmittaisen hyökkäyksen Panamaan joka muutamassa päivässä johti Panaman armeijan tappioon, vaikka hajanaiset taistelut jatkuivat useita viikkoja. Noriega pakeni aluksi Vatikaanin suurlähetystöön, mutta antautui 3. tammikuuta 1990.

Noriegan antauduttua hänet lennätettiin Yhdysvaltoihin ja asetettiin syytteeseen kahdeksasta huumekauppaa, rahanpesua ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevasta rikoksesta. Vuonna 1992 hän sai 40 vuoden vankilatuomion ja istuu yhä tuomiotaan liittovaltion vankilassa Miamissa. Noriegan tuomio lyhennettiin 30 vuoteen vuonna 1999, joten hän voi anoa pääsyä ehdonalaiseen vuonna 2006. Panama on kuitenkin vaatinut hänen luovuttamistaan vastaamaan syytteisiin poliittisten vastustajien murhista, joihin hänet tuomittiin syylliseksi poissa olevana 1995. Noriegan lakimiehen mukaan hänet on vapautettu yhdysvaltalaisesta vankilasta syyskuussa 2007^[1].

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Panama's Noriega to be Released from US Prison in September Voice of America. Viitattu 30.06.2007.