Geneven sopimukset

Alkuperäiset sopimusasiakirjat

Geneven sopimukset ovat joukko sodassa haavoittuneiden, sotavankien ja siviiliväestön kohtelua sääteleviä kansainvälisiä sopimuksia. Vuonna 1864 solmittiin Punaisen Ristin perustajan Henri Dunantin aloitteesta Genevessä sopimus, joka koski haavoittuneiden ja sairaiden sotilaiden huoltoa. Sitä on täydennetty ja laajennettu uusilla sopimuksilla vuosina 1906, 1929 ja 1949. Toisen maailmansodan jälkeen sopimukset koottiin neljäksi yleissopimukseksi.

Nykyisin voimassa olevat Geneven sopimukset ovat vuodelta 1949 ja niihin ovat sitoutuneet kaikki maailman valtiot. Geneven sopimukset sisältävät määräyksiä siitä, miten haavoittuneita kohdellaan niin maalla kuin merellä, mitkä ovat sotavankien oikeudet sekä määräyksiä siviiliväestön suojelusta sodan aikana. Vuonna 1977 allekirjoitettiin vielä kaksi ns. lisäpöytäkirjaa, jotka koskevat mm. väestönsuojelua ja valtioiden sisäisiä aseellisia konflikteja. Geneven sopimuksissa määritellään myös punaisen ristin, punainen puolikuun ja punaisen kristallin tunnukset, jotka ovat kansainvälisiä suojamerkkejä.

Periaatteet

Lääkintä- ja avustustoiminta on puolueetonta ja sitä pitää suojella. Kuva Suomen Punaisen Ristin ajoneuvosta.

Kansainvälisellä yhteisöllä on oikeus valvoa Geneven sopimusten periaatteiden toteutumista. Kuva Jugoslavia-tuomioistuimen istunnosta.

Geneven sopimusten yleiset periaatteet ovat seuraavat:

• Tarpeetonta kärsimystä on vältettävä.
• Sodankäyntimenetelmiä on rajoitettu.
• Tehdään ero taistelijoiden ja ei-taistelijoiden välillä.
• Lääkintä- ja avustustoiminta on puolueetonta ja sitä pitää suojella (mm. suojamerkin kunnioitus).
• Kansainvälisellä yhteisöllä on oikeus valvoa periaatteiden toteutumista.

Geneven sopimuksissa määritellyt tunnukset

Seuraavat merkit on tunnustettu kansainvälisesti suojeltaviksi lääkintähuollon suojamerkeiksi Geneven sopimuksissa:

• 

  Punainen risti (GCI 38 artikla, 1949).

• 

  Punainen puolikuu (GCI 38 artikla, 1949). Merkin käyttö punaisen ristin sijasta sallitaan sitä jo käyttäville.

• 

  Punainen leijona ja aurinko (GCI 38 artikla, 1949). Merkin käyttö punaisen ristin sijasta sallitaan sitä jo käyttäville. Käytettiin ainoastaan Iranissa 1924-1980.

• 

  Punainen kristalli (LPIII 2 artikla, 2005). Merkillä on yhtäläinen asema edellisten kanssa.

Törkeät rikkomukset

Geneven sopimuksien törkeä rikkominen määritellään sotarikokseksi (P1/85/5). Yksinkertaistettuna näitä ovat:

• Siviiliväestön tappaminen, ottaminen panttivangiksi, kidutus, siirtäminen ja karkoitus (IV/147, P1/85/4a)
• Oman siviiliväestön siirtäminen miehitetylle alueelle (P1/85/4a)
• Sellainen omaisuuden hävittäminen tai anastaminen, joka ei ole sotilaallisen välttämättömyyden kannalta perusteltu ja on toteutettu suuressa mittakaavassa laittomasti ja mielivaltaisesti, (IV/147)
• Umpimähkäinen siviiliväestöön ja -kohteisiin vaikuttava aseellinen toiminta tietäen sen aiheuttavan kohtuuttomia ihmishengen menetyksiä ja haavoittumisia siviiliväestön keskuudessa tai vahinkoa siviilikohteille, (P1/85/3b)
• Aseellinen toiminta vaarana olevia voimia sisältävää laitosta tai rakennelmaa vastaan tietäen hyökkäyksen aiheuttavan kohtuuttomia ihmishengen menetyksiä ja haavoittumisia siviiliväestön keskuudessa tai vahinkoa siviilikohteille, (P1/85/3c)
• Hyökkääminen historiallisia, kulttuurisia tai uskonnollisia kohteita vastaan elleivät ne ole sotilaskohteiden välittömässä läheisyydessä, (P1/85/4d)
• Siviileille, haavoittuneille, vangituille tai haaksirikkoisille tehdyt biologiset kokeet ja heille haitalliset lääketieteelliset toiminpiteet, (I/12, II/12, II/51, III/130, IV/147)
• Rotuerotteluun perustuvan epäinhimillisen tai alentavan käytännön harjoittaminen, (P1/85/4)
• Punaisen Ristin tai muun yleissopimuksissa tunnustetun suojelevan merkin petollinen käyttö, (P1/85/3f)
• Taistelukyvytöntä vihollista vastaan hyökkääminen (vangittu, antautumassa oleva, tajuton tai muutoin haavoittumisen vuoksi vaaraton), (P1/85/3d)
• Sotavangin pakottaminen palvelemaan vihollisvallan aseellisissa voimissa, (IV/130)
• Sotavangin terveyden vaarantaminen tai kuoleman aiheuttaminen, (III/13)
• Viivyttely sotavankien tai siviilihenkilöiden kotiuttamisessa, (P1/85/4b)
• Säännönmukaisen ja puolueettoman oikeudenkäynnin estäminen. (P1/85/4e, IV/147)

Katso myös

• Sodan oikeussäännöt

Sopimukset

Suomi on hyväksynyt Geneven sopimukset (yhdellä varaumalla), ja ne löytyvät valtiosopimustietokannassa (FINLEX):

• GCI: Genèven sopimus maasotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden ja sairaiden aseman parantamisesta 12 päivänä elokuuta 1949. FINLEX.
• GCII: Genèven sopimus merisotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoutuneiden aseman parantamisesta 12 päivältä elokuuta 1949. FINLEX.
• GCIII: Genèven sopimus sotavankien kohtelusta 12 päivältä elokuuta 1949. FINLEX.
• GCIV: Genèven sopimus siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana 12 päivältä elokuuta 1949. FINLEX.

• LPI: Geneven yleissopimusten LISÄPÖYTÄKIRJA kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta (I pöytäkirja) FINLEX.
• LPII: Geneven yleissopimusten LISÄPÖYTÄKIRJA kansainvälistä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta (II pöytäkirja) FINLEX.
• LPIII: Geneven vuoden 1949 yleissopimusten lisäpöytäkirja uuden tunnusmerkin käyttöönotosta FINLEX.

Aiheesta muualla

• Reference guide to the Geneva Conventions