Geneven sopimukset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alkuperäiset sopimusasiakirjat

Geneven sopimukset ovat joukko sodassa haavoittuneiden, sotavankien ja siviiliväestön kohtelua sääteleviä kansainvälisiä sopimuksia. Vuonna 1864 solmittiin Punaisen Ristin perustajan Henri Dunantin aloitteesta Genevessä sopimus, joka koski haavoittuneiden ja sairaiden sotilaiden huoltoa. Sitä on täydennetty ja laajennettu uusilla sopimuksilla vuosina 1906, 1929 ja 1949. Toisen maailmansodan jälkeen sopimukset koottiin neljäksi yleissopimukseksi.

Nykyisin voimassa olevat Geneven sopimukset ovat vuodelta 1949 ja niihin ovat sitoutuneet kaikki maailman valtiot. Geneven sopimukset sisältävät määräyksiä siitä, miten haavoittuneita kohdellaan niin maalla kuin merellä, mitkä ovat sotavankien oikeudet sekä määräyksiä siviiliväestön suojelusta sodan aikana. Vuonna 1977 allekirjoitettiin vielä kaksi ns. lisäpöytäkirjaa, jotka koskevat muun muassa väestönsuojelua ja valtioiden sisäisiä aseellisia konflikteja. Geneven sopimuksissa määritellään myös punaisen ristin, punaisen puolikuun ja punaisen kristallin tunnukset, jotka ovat kansainvälisiä suojamerkkejä.

Periaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkintä- ja avustustoiminta on puolueetonta ja sitä pitää suojella. Kuva Suomen Punaisen Ristin ajoneuvosta.
Kansainvälisellä yhteisöllä on oikeus valvoa Geneven sopimusten periaatteiden toteutumista. Kuva Jugoslavia-tuomioistuimen istunnosta.

Geneven sopimusten yleiset periaatteet ovat seuraavat:

  • Tarpeetonta kärsimystä on vältettävä.
  • Sodankäyntimenetelmiä on rajoitettu.
  • Tehdään ero taistelijoiden ja ei-taistelijoiden välillä.
  • Lääkintä- ja avustustoiminta on puolueetonta ja sitä pitää suojella (muun muassa suojamerkin kunnioitus).
  • Kansainvälisellä yhteisöllä on oikeus valvoa periaatteiden toteutumista.

Geneven sopimuksissa määritellyt tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat merkit on tunnustettu kansainvälisesti suojeltaviksi lääkintähuollon suojamerkeiksi Geneven sopimuksissa:

Törkeät rikkomukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geneven sopimuksien törkeä rikkominen määritellään sotarikokseksi (P1/85/5). Yksinkertaistettuna näitä ovat:

  • Siviiliväestön tappaminen, ottaminen panttivangiksi, kidutus, siirtäminen ja karkotus (IV/147, P1/85/4a)
  • Oman siviiliväestön siirtäminen miehitetylle alueelle (P1/85/4a)
  • Sellainen omaisuuden hävittäminen tai anastaminen, joka ei ole sotilaallisen välttämättömyyden kannalta perusteltu ja on toteutettu suuressa mittakaavassa laittomasti ja mielivaltaisesti, (IV/147)
  • Umpimähkäinen siviiliväestöön ja -kohteisiin vaikuttava aseellinen toiminta tietäen sen aiheuttavan kohtuuttomia ihmishengen menetyksiä ja haavoittumisia siviiliväestön keskuudessa tai vahinkoa siviilikohteille, (P1/85/3b)
  • Aseellinen toiminta vaarana olevia voimia sisältävää laitosta tai rakennelmaa vastaan tietäen hyökkäyksen aiheuttavan kohtuuttomia ihmishengen menetyksiä ja haavoittumisia siviiliväestön keskuudessa tai vahinkoa siviilikohteille, (P1/85/3c)
  • Hyökkääminen historiallisia, kulttuurisia tai uskonnollisia kohteita vastaan elleivät ne ole sotilaskohteiden välittömässä läheisyydessä, (P1/85/4d)
  • Siviileille, haavoittuneille, vangituille tai haaksirikkoisille tehdyt biologiset kokeet ja heille haitalliset lääketieteelliset toiminpiteet, (I/12, II/12, II/51, III/130, IV/147)
  • Rotuerotteluun perustuvan epäinhimillisen tai alentavan käytännön harjoittaminen, (P1/85/4)
  • Punaisen Ristin tai muun yleissopimuksissa tunnustetun suojelevan merkin petollinen käyttö, (P1/85/3f)
  • Taistelukyvytöntä vihollista vastaan hyökkääminen (vangittu, antautumassa oleva, tajuton tai muutoin haavoittumisen vuoksi vaaraton), (P1/85/3d)
  • Sotavangin pakottaminen palvelemaan vihollisvallan aseellisissa voimissa, (IV/130)
  • Sotavangin terveyden vaarantaminen tai kuoleman aiheuttaminen, (III/13)
  • Viivyttely sotavankien tai siviilihenkilöiden kotiuttamisessa, (P1/85/4b)
  • Säännönmukaisen ja puolueettoman oikeudenkäynnin estäminen. (P1/85/4e, IV/147)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sopimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi on hyväksynyt Geneven sopimukset (yhdellä varaumalla), ja ne löytyvät valtiosopimustietokannassa (FINLEX):

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]