1903

Tapahtumia

Maurice Garin

• 1. tammikuuta – Uusi saksan kielen oikeinkirjoitus astui voimaan Itävallassa, Sveitsissä ja Saksassa.
• 20. tammikuuta – Saksalais-tšekkiläiset neuvottelut kielten tasa-arvoisesta asemasta katkesivat.
• 22. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Roosevelt esitteli senaatille Hay-Herràn-sopimuksen Panaman kanavasta Kolumbian ja Yhdysvaltain välillä.
• 25. tammikuuta – Keisari määräsi rangaistuksen Suomessa kutsunnoista pois jääneille. Heitä ei syytetty, mutta heidät erotettiin valtion viroista, eikä heitä voinut niihin vastedes valita. Heiltä evättiin ulkomaanpassi viideksi vuodeksi, eivätkä he saaneet valtion lainoja tai apurahoja. Rangaistus vaikutti etenkin ylioppilaisiin, jotka olivat mukana kutsuntalakon järjestämisessä.
• 5. maaliskuuta – Solmittiin sopimus Bagdadin rautatien rakentamisesta. Rata kulkee 2 200 kilometrin matkan Konstantinopolista Bagdadiin. Saksalainen yhtiö sai radan haltuunsa 99 vuodeksi, jonka jälkeen siitä tulee Turkin sulttaanin omaisuutta.
• 14. maaliskuuta – Britannian hallitus päätti liittyä kilpavarusteluun ja rakentaa kolme taistelulaivaa, neljä raskasta risteilijää, neljä panssariristelijää, 15 torpedovenettä ja 10 sukellusvenettä.

• 9. huhtikuuta – Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov sai diktaattorinvaltuudet, muun muassa oikeuden maastakarkotukseen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Hän karkotti aluksi kagaalin johtomiehiä ja lehtimiehiä.
• 19. huhtikuuta – Juutalaisten vastainen pogromi pääsiäissunnuntaina Kišinjovissa Moldavissa. Sisäministeri Vjatšeslav von Plehwe pitää tapahtunutta uskollisuuden osoituksena tsaarille, koska vallankumousliikkeessä toimi paljon juutalaisia. Suuri määrä juutalaisia pakeni väkivaltaa Yhdysvaltoihin.
• 7. toukokuuta – Saksan, Britannian ja Italian sopimus päätti maiden välisen ”tullisodan”.
• 23. toukokuuta – Ensimmäinen puhelinyhteys Pariisista Roomaan.
• 27. toukokuuta – Britannian alahuoneessa esiteltiin sopimus Venäjän, Britannian ja Persian välillä Persian alueen ja koskemattomuuden turvaamisesta.
• 4. kesäkuuta – Venäjällä määrättiin, etteivät juutalaiset saa periä maata tai kiinteistöjä sallittujen asuinalueiden ulkopuolelta.
• 11. kesäkuuta – Vapaamieliset upseerit salamurhasivat Serbian kuningas Aleksandar Obrenovićin ja hänen puolisonsa, sekä kuninkaan veljet, pääministerin ja sotaministerin sekä eräitä upseereja. Belgradin väki juhlisti tapahtunutta ja kansalliskokous valitsi uudeksi kuninkaaksi Genevessä asuneen prinssi Karageorgin, joka nousi valtaistuimelle nimellä Pietari I.

• 1. heinäkuuta – Ensimmäinen Ranskan ympäriajo lähti kello 03:16 aamuyöllä Pariisista. 2 428 km pitkän kilpailun voitti Maurice Garin tuloksella 93 tuntia 29 minuuttia.
• 17. heinäkuuta – Venäjällä keisarin määräys kielsi vankien ruumiilliset rangaistukset.
• 20. heinäkuuta – Pyhän Eliaksen päivänä makedonialaiset kapinoivat Makedonian sisäisen vallankumouksellisen järjestön johtamana osmanien valtaa vastaan. Lokakuuhun mennessä tuhat kapinallista menetti henkensä, 5 000 siviiliä ja 200 kylää hävitettiin.
• 24. heinäkuuta – Suomen kadettikoulu lakkautettiin.
• 29. heinäkuuta – Lakkoiluja ja levottomuuksia Kiovassa, Odessassa, Tiflisissä ja Bakussa.
• 30. heinäkuuta – Kielletty Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue kokoontui Brysselissa. Puolue jakaantui Leninin johtamiin bolševikkeihin ja Juli Martovin johtamiin menševikkeihin.
• 3. elokuuta – Venetsian patriarkka Guiseppe Sarto valittiin uudeksi paaviksi. Hän otti nimen Pius X. Itävallan keisari Frans Joosef I käytti veto-oikeuttaan ensimmäisenä nimettyä Mariano Rampollaa vastaan, koska hän oli eri mieltä Balkanin kysymyksestä kuin keisari, eivätkä kardinaalit valinneet Rampollaa paaviksi.
• 17. elokuuta – Suomen Työväenpuolueen 2. kokous alkoi Forssassa. Kokouksessa perustettiin Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (aluksi Sosialidemokraattinen Puolue Suomessa).
• 23. elokuuta – Baselissa kokoontunut 6. Sionistikongressi päätti perustaa juutalaisvaltion Palestiinaan.
• 30. syyskuuta – Venäjän keisari Nikolai II kävi neuvottelemassa keisari Frans Joosefin kanssa Balkanin tilanteesta. Keisarit sopivat 3. lokakuuta Mürzstegin linnassa Steirmarkissa pitävänsä Turkin omistussuhteen ennallaan ja kehottivat sulttaani Abd ül-Hamid II:ta uudistuksiin Makedoniassa.

• 17. lokakuuta – Alaska-sopimus Yhdysvaltain ja Kanadan välillä. Yhdysvallat sai vaatimuksensa läpi.
• 3. marraskuuta – Vapaamielinen Giovanni Giolitti nimitettiin Italian pääministeriksi.
• 3. marraskuuta – ”Operettivallankumous:” Panama itsenäistyi Yhdysvaltain tuella Kolumbiasta. Yhdysvaltain laivat estivät Kolumbian joukkoja pääsemästä maihin kukistamaan kapinaa. Yhdysvallat tunnusti Panaman 6. marraskuuta, ja Panaman kanavan rakentamisesta solmittiin sopimus 16. marraskuuta.
• 24. marraskuuta – Port Arthurin kauppasatama avattiin.
• 9. joulukuuta – Norjan parlamentti stortinget hylkäsi yksimielisesti ehdotuksen naisten äänioikeudesta.
• 17. joulukuuta – Wrightin veljesten lentokoneen ensilento.

tuntematon päivämäärä

• Harley-Davidson Motor Company aloitti moottoripyörien valmistuksen Milwaukeessa Yhdysvalloissa.

Syntyneitä

• 11. tammikuuta – Alan Paton, eteläafrikkalainen kirjailija (Itke, rakastettu maa) (k. 1988)
• 29. tammikuuta – Ture Ara, suomalainen ooppera- ja iskelmälaulaja, laulunopettaja ja näyttelijä (k. 1979)
• 13. helmikuuta – Georges Simenon, belgialainen kirjailija (Maigret-kirjat) (k. 1989)
• 26. helmikuuta – Guilio Natta, italialainen kemisti (k. 1970)
• 6. maaliskuuta – Nagako, Japanin leskikeisarinna (keisari Hirohiton puoliso) (k. 2000)
• 18. maaliskuuta – Galeazzo Ciano, italialainen poliitikko (k. 1944)
• 24. maaliskuuta – Adolf Butenandt, vuoden 1939 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen biokemisti (k. 1995)

• 3. huhtikuuta – Ben Renvall, suomalainen kuvanveistäjä (k. 1979)
• 26. huhtikuuta – Anne Fried, itävaltalais-suomalainen kirjailija (k. 1998)
• 27. huhtikuuta – Karl Maron, saksalainen poliitikko (k. 1975)
• 3. toukokuuta – Harry Lillis Crosby (”Bing Crosby”), yhdysvaltalainen laulaja ja Oscar-palkittu näyttelijä (Kulje tietäni) (k. 1977)
• 8. toukokuuta – Fernand Joseph Désiré Contandin (”Fernandel”), ranskalainen näyttelijä (”Isä Camillo”) (k. 1971)
• 28. toukokuuta – Elina Vaara, suomalainen runoilija ja kääntäjä (k. 1980)
• 29. toukokuuta – Leslie Townes Hope (”Bob Hope”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu koomikko ja näyttelijä (k. 2003)
• 6. kesäkuuta – Rafael Paasio, Suomen pääministeri (k. 1980)
• 6. kesäkuuta – Aram Hatšaturjan, armenialainen säveltäjä (”Miekkatanssi”) (k. 1978)
• 25. kesäkuuta – Eric Arthur Blair (”George Orwell”), brittiläinen kirjailija (Vuonna 1984) (k. 1950)

• 2. heinäkuuta – Olavi V, Norjan kuningas (k. 1991)
• 21. heinäkuuta – Yrjö Jylhä, suomalainen suomentaja ja runoilija (Kiirastuli) (k. 1956)
• 3. elokuuta – Habib Bourguiba, Tunisian presidentti (k. 2000)
• 11. syyskuuta – Theodor Adorno, saksalainen sosiologi, filosofi, musiikkitieteilijä ja säveltäjä (Six Studies) (k. 1969)
• 17. syyskuuta – Olavi Paavolainen, suomalainen kirjailija (Synkkä yksinpuhelu) (k. 1964)

• 4. lokakuuta – Ernst Kaltenbrunner, itävaltalainen turvallisuusjohtaja (RSHA:n päällikkö) (k. 1946)
• 16. lokakuuta – Yrjö Kokko, suomalainen eläinlääkäri ja luontokirjailija (Pessi ja Illusia) (k. 1977)
• 7. marraskuuta – Konrad Lorenz, vuoden 1973 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut itävaltalainen eläintieteilijä (k. 1989)

Kuolleita

• 1. helmikuuta – George Gabriel Stokes, brittiläinen matemaatikko
• 22. helmikuuta – Hugo Wolf, slovenialaissyntyinen säveltäjä
• 8. toukokuuta – Paul Gauguin, ranskalainen taidemaalari (Paholaisen sanat)
• 11. kesäkuuta – Aleksandar Obrenović, Serbian kuningas
• 17. heinäkuuta – James McNeill Whistler, yhdysvaltalaissyntyinen taidemaalari
• 20. heinäkuuta – Leo XIII, paavi
• 17. elokuuta – Hans Gude, norjalainen taidemaalari
• 1. marraskuuta – Theodor Mommsen, vuoden 1902 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen historioitsija (Corpus inscriptionum Latinarum) (s. 1817)
• 13. marraskuuta – Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, suomalainen historiantutkija, lehtimies ja vanhasuomalainen poliitikko
• 5. joulukuuta – Emil von Qvanten, suomalainen kirjailija

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Henri Becquerel, Pierre Curie ja Marie Curie
• Nobelin kemianpalkinto: Svante Arrhenius
• Nobelin lääketieteen palkinto: Niels Ryberg Finsen
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Bjørnstjerne Bjørnson
• Nobelin rauhanpalkinto: Sir William Randal Cremer

Kirjoja

• Helkavirsiä – Eino Leino
• Päiväperhoja – Eino Leino
• Erämaan ääni – Jack London
• Kurjalistoa – Jack London
• Tristan – Thomas Mann
• Tonio Kröger – Thomas Mann
• Kiannan rannoilta Kaspian poikki – Ilmari Kianto