Lars Onsager

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lars Onsager
Onsager 1968.jpg
Syntynyt 27. marraskuuta 1903
Oslo, Norja
Kuollut 5. lokakuuta 1976
Coral Gables, Yhdysvallat
Asuinpaikka Norjan lippu Norja
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Kansallisuus Norjan lippu Norjalainen
Tutkimusala Kemia
Instituutti ETH Zürich
John Hopkinsin yliopisto
Brown University
Yalen yliopisto
Miamin yliopisto
Tutkinnot Norjan teknillinen korkeakoulu
Oppilaat Joseph L. McCauley
Tunnetuimmat työt Termodynamiikka
Tunnustukset Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto (1968)

Lars Onsager (s. 27. marraskuuta 1903 Oslo, Norja – k. 5. lokakuuta 1976, Coral Gables, Florida, Yhdysvallat) oli norjalainen kemisti ja fyysikko. Hän sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1968 irreversiibelien prosessien termodynamiikkaa käsittelevistä tutkimuksista.

Onsager valmistui insinööriksi Norges Tekniske Høgskolesta vuonna 1925. Vuonna 1925 hän myös korjasi Peter Debyen ja Erich Hückelin teoriaa ionien Brownin liikkeestä liuoksissa ja hän julkaisi sen vuonna 1926. Onsager teki matkan Zürichiin, missä Debye oli opettamassa, ja kertoi tällä huomanneensa virheen Debyen teoriassa. Onsagerista tuli Debyen assistentti ETH Zürichiin. Siellä hän toimi aina vuoteen 1928.

Vuonna 1928 hän siirtyi opettamaan Johns Hopkinsin yliopistoon Marylandiin. Onsager kuitenkin huomasi, että vaikka hän olikin taitava kehittämään fysikaaliseen kemiaan liittyviä teorioita, ei hänellä ollut opettajan kykyjä.

JHU:n jälkeen hän siirtyi Brown Universityyn. Siellä ollessaan hän johti kineettisten yhtälöiden ns. Onsagerin relaatiot mistä hänelle myönnettiin kemian Nobel-palkinto 1968. 1930-luvun laman takia Onsager joutui jättämään paikkansa Brown Universityssä ja siirtyi Yalen yliopistoon lyhyen Euroopan vierailun jälkeen.

Onsager vietti lopun työuransa Yalen yliopistossa. Vuonna 1944 hän esitti eksaktin ratkaisun kaksiulotteiselle Ising-mallille. Toisen maailmansodan jälkeen hän julkaisi teoreettisen selityksen nestemäisen heliumin suprajuoksevuudelle. Vuotta myöhemmin samanlaisen teorian julkaisi Richard Feynman itsenäisesti. Onsager tutki myös nestekiteitä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]