Pauli Tuovinen
Pauli Ilmari Tuovinen (2. toukokuuta 1903 Polvijärvi[1] – 15. tammikuuta 1965 Helsinki[2]) oli suomalainen lääkäri.
Tuovisen vanhemmat olivat kauppias Matti Tuovinen ja Aleksandra Lind ja puoliso vuodesta 1930 Lahja Lemmitty Hyytiäinen. Tuovinen tuli ylioppilaaksi Suomalaisesta normaalilyseosta ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1931, jolloin hän myös väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi. Tuovinen sai kirurgian erikoislääkärin pätevyyden 1938 ja urologian erikoislääkärin pätevyyden 1951.[3] Hän oli Helsingin yliopiston kirurgian dosentti vuodesta 1943, Marian sairaalan kirurgisen osaston ylilääkäri ja sairaalan johtaja vuodesta 1950. Tuovinen sai professorin arvonimen vuonna 1953. Hänen tutkimusalaansa oli urologia, jolta hän julkaisi Urologian oppikirjan (1960).[1] Sodissa Tuovinen toimi kenttäsairaalan ja sotasairaalan lääkärinä; sotilasarvoltaan hän oli lääkintämajuri (1942).[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
