1942

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vuosisadat 1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet 1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. huhtikuutaValtion tiedoituslaitoksen tarkastusjaosto antoi suomalaisten sanomalehtien päätoimittajille lähettämässään kirjeessä ohjeet siitä, miten Saksasta oli kirjoitettava. Muun muassa Saksan toimintaa sen miehittämillä alueilla ei saanut arvostella.
  • 2. huhtikuuta – Suomi siirtyi ensimmäistä kertaa kesäaikaan. Käytäntöä ei kuitenkaan jatkettu seuraavana vuonna.
  • 9. huhtikuuta – Viimeiset yhdysvaltalais- ja filippiiniläisjoukot antautuivat japanilaisille Bataanin niemimaalla Pohjois-Filippiineillä. "Bataanin kuolemanmarssi" alkoi.
  • 11. huhtikuuta – Venäläiset aloittivat suurhyökkäyksen kelirikkoisella Syvärin rintamalla Šemenskin ja Pertjärven välisellä alueella. Suomalaiset saivat hyökkäävän rykmentin motitettua Pertjärvellä ja motti antautui 18. huhtikuuta. Venäläisten tappiot olivat noin 14 000 miestä ja suomalaisten 2 165 miestä joista kaatuneita 440.
  • 24. huhtikuuta – Venäläiset aloittavat suurhyökkäyksen Kiestingin pohjoispuolella. Suomalaiset ja saksalaiset joukot saivat hyökkäyksen torjuttua taisteluissa jotka jatkuvat toukokuun lopulle saakka.
  • 24. huhtikuuta – Juutalaisilta kiellettiin Saksassa julkisten liikennevälineiden käyttö.
  • 30. huhtikuuta − Äänislinnan teatteri avattiin. Avajaisnäytäntönä oli Valentinin (Ensio Rislakki) kirjoittama ja Oke Tuurin ohjaama näytelmä Tapahtui kaukana.
  • 4.8. toukokuutaKorallimeren taistelu, toinen suuri lentotukialusten välinen taistelu ja ensimmäinen, jossa taistelevat laivastot eivät olleet näköetäisyydellä toisistaan.
  • 6. toukokuuta – Viimeiset yhdysvaltalaisjoukot antautuivat Filippiineillä.
  • 10. toukokuuta – Marsalkka Mannerheim myönsi Suomen äideille vertauskuvallisesti vapaudenristin.
  • 12. toukokuuta28. toukokuutaToinen Harkovan taistelu: Neuvostoarmeija aloitti suurhyökkäyksen Itä-Ukrainassa Timošenkon viiden armeijan vahvuisella kaakkoisrintamalla. Neuvostoliitto menetti lopputuloksena neljännesmiljoonan joukkoja ja 1200 panssarivaunua.
  • 12. toukokuuta − Kaasukammiot otettiin käyttöön Auschwitzin keskitysleirissä.
  • 18. toukokuuta − Ruotsalainen oopperalaulaja Jussi Björling piti konsertin Kansallisteatterissa. Konsertin tuotto lahjoitettiin suomalaisille sotainvalideille.
  • 19. toukokuuta − Merenkulkuneuvos Antti Wihuri ja hänen puolisonsa Jenny Wihuri perustivat nimeään kantavan rahaston ja lahjoittivat sen peruspääomaksi 31 miljoonaa markkaa. Rahaston tehtäväksi he määrittelivät Suomen henkisen ja taloudellisen viljelyn sekä "nykyoloissa" maan jälleenrakennuksen tukemisen.
  • 4.7. heinäkuutaMidwayn taistelu.
  • 4. kesäkuuta – Marsalkka C. G. E. Mannerheim täytti 75 vuotta. Tasavallan presidentti Risto Ryti myönsi hänelle Suomen marsalkan arvonimen. Suomeen saapunut Saksan johtaja Adolf Hitler tapasi Mannerheimin Immolassa lähellä Imatraa.
  • 5. kesäkuuta – Valtion tiedoituslaitos lähetti sanomalehtien päätoimittajille kirjeen, jonka mukaan lehtikirjoituksissa oli korostettava Hitlerin vierailun olleen kunnianosoitus Suomen sodalle sekä Suomen poliittiselle ja sotilaalliselle johdolle.
  • 10. kesäkuutaSS ja Gestapo polttivat Lidicen kylän kostoksi Reinhard Heydrichin murhasta. Kaikki aikuiset miehet ammuttiin, naiset lähetettiin keskitysleirille ja ei-arjalaiset lapset tuhoamisleirille Chełmnoon.
  • 27. kesäkuuta − Marsalkka Mannerheim vieraili Hitlerin päämajassa Kotkanpesässä ja neuvotteli Hitlerin kanssa runsaan tunnin ajan. Hitler ilmoitti, ettei Saksa vaatinut Suomelta tässä vaiheessa aktiivisempaa osallistumista sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan. Mannerheim palasi Saksasta kotimaahan vielä saman päivän aikana.
  • 28. kesäkuuta – Saksalaisten kesäoffensiivi, Fall Blau, alkoi Etelä-Venäjällä kohti Kaukasiaa, Volgaa ja Stalingradia.
  • 30. kesäkuuta – Juutalaisten koulut suljettiin Saksassa.

Heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1942.