Admiral Scheer

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Admiral Scheer
Admiral Scheer
Ura
Rakentaja:
Valmistus aloitettu: 25. kesäkuuta 1931
Laskettu vesille: 1. huhtikuuta 1933
Astui palvelukseen: 12. marraskuuta 1934
Kohtalo: uponnut ilmapommituksessa 10. huhtikuuta 1945
Tekniset tiedot:
Uppouma: 12 100 tonnia (kuiva)
16 200 tonnia (max)
Pituus: 186 metriä
Leveys: 21,65 metriä
Syväys: 7,34 metriä
Työntövoima: 52 050 hevosvoimaa (40 MW)
Nopeus: 28,5 solmua (53km/h)
Miehistöä: 1 150
Panssarointi: •80 mm panssarivyö

•160 mm tykkitornien kilpi
•40 mm kannessa

Aseistus: •6 × 280 mm (3×2)

•8 × 150 mm (1×8)
•6 × 105 mm IT
•8 × 37 mm IT
•10 × 20 mm IT
•8 × 533 mm torpedoputkea

Lentokoneet: •2 × Arado 196

•1 × katapultti

Admiral Scheer oli Saksan laivaston Deutschland-luokan taskutaistelulaiva toisessa maailmansodassa. Se oli nimetty amiraali Reinhard Scheerin mukaan. Alus luokiteltiin helmikuussa 1940 uudelleen raskaaksi risteilijäksi.

Alus laskettiin vesille 1. huhtikuuta 1933, jolloin sen kummina oli amiraali Reinhard Scheerin tytär rouva Marianne Besserer.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Admiral Scheer otettiin laivastopalvelukseen 12. marraskuuta 1934, jonka jälkeen se oli koulutettavana 18. huhtikuuta 1935 saakka. Alus vieraili vielä samana vuonna 30. elokuuta - 1. syyskuuta Danzigissa ja se oli koulutuspurjehduksella Pohjois-Atlantilla 19. lokakuuta- 9. marraskuuta. Se osallistui toukokuussa 1936 laivastokatselmukseen Laboessa.[1]

Admiral Scheer kiersi 6.-19. kesäkuuta sisaraluksensa Deutschlandin kanssa Britteinsaaret. Alus vieraili 23.-29. kesäkuuta Tukholmassa. Alus 24. heinäkuuta lähetettiin Espanjaan evakuoimaan Saksan kansalaiset sisällissotaa käyvästä maasta ja se palasi Saksaan 31. elokuuta. Alus teki seuraavat matkat Espanjan rannikolle 2. lokakuuta - 3. joulukuuta sekä 15. maaliskuuta - 7. huhtikuuta 1937. Alus aloitti neljännen matkansa Espanjan rannikolle 9. toukokuuta. Se vakoili matkoillaan samalla Neuvostoliiton tasavaltalaisille sotamateriaalia kuljettavia aluksia sekä suojasi saksalaisia kansallismielisille aseita kuljettavia aluksia. Alus tulitti 31. toukokuuta 1937 yhdessä torpedoveneiden Seeadler, Albatros, Luchs ja Leopard kanssa tasavaltalaisten asemia Almeriassa sen sisaraluksen Deustchlandin jouduttua tasavaltalaisten lentokoneiden pommitukseen Ibizalla pari päivää aiemmin.[1]

Alus teki viidennen purjehduksensa Espanjan rannikolle 30. heinäkuuta - 11. lokakuuta, jonka jälkeen se oli koulutuspurjehduksella Itämerellä maaliskuussa 1938. Se aloitti kuudennen Espanjan purjehduksensa 19. maaliskuuta, mistä se palasi kotimaahan 29. kesäkuuta. Alus osallistui 22. elokuuta laivastokatselmukseen Kielissä, jolloin laskettiin vesille raskas risteilijä Prinz Eugen. Admiral Scheer osallistui purjehdukseen Atlantilla 18. huhtikuuta - 3. toukokuuta 1939.[1]

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Admiral Scheer joutui 4. syyskuuta 1939 Wilhelmshavenissa Britannian Kuninkaallisten ilmavoimien Bristol Bleinheim -pommikoneiden hyökkäyksen kohteeksi, jolloin siihen osui kolme pommia. Osumat eivät kuitenkaan aiheuttaneet merkittäviä vaurioita. Alus siirrettiin kuitenkin huollettavaksi, kun sen sisaralukset lähtivät merelle häiritsemään kauppamerenkulkua.

Admiral Scheerin ollessa telakalla vuoden 1940 alussa, raskas komentosilta kevennettiin ja alus luokiteltiin uudelleen raskaaksi risteilijäksi. Alus lähti 14. lokakuuta merelle. Aluksen ensimmäinen uhri oli Halifaxista lähtenyt saattue HX84. Aluksen lentokone havaitsi 5. marraskuuta saattueen ja ilmoitti sen olevan ilman saattajia.

Admiral Scheerin lähestyttyä saattuetta havaittiin, että saattueen suojana oli aseistettu kauppalaiva Jervis Bay. Saattueen hajaantuessa Jervis Bay aloitti tykkitulen mutta oli kuitenkin selvästi heikompi kuin hyökkäävä risteilijä, joka upotti sekä suojanneen Jervis Bayn, että viisi saattueen alusta.

Admiral Scheer siirtyi etelään tankkaamaan ja täydentämään ampumatarvikkeensa tukilaiva Nordmarkilta kohtaamatta sitä jahtaavia Kuninkaallisen laivaston aluksia. Alus oli merellä seuraavat pari kuukautta upottaen ja kaapaten kauppa-aluksia, kunnes se siirtyi helmikuussa 1941 Intian valtamerelle.

Admiral Scheer upotti pari alusta, mutta jälkimmäinen upotetuista lähetti hätäsignaalin. Alus kykeni kuitenkin palaamaan Atlantille kohtaamatta sitä takaa-ajavia risteilijöitä. Se purjehti Tanskansalmen kautta Kieliin, jonne se saapui 1. huhtikuuta.

Admiral Scheer teki seuraavan avomeripurjehduksensa 2. heinäkuuta 1942 kohdatakseen Murmanskiin matkaavan saattueen PQ17. Alus purjehti elokuussa 1942 Pohjoisella Jäämerellä etsien saattueita ja esittääkseen Saksan lippua Neuvostoliiton pohjoisilla alueilla (operaatio Wünderland). Se tulitti 25. elokuuta neuvostoliittolaista sääasemaa Zhelaniyan niemimaalla, minkä jälkeen se upotti Nordenskjöldin niemimaan edustalla aseistetun jäänmurtajan Aleksandr Sibiryakovin. Alus ei kuitenkaan kohdannut alueella matkannutta saattuetta ja palasi Narvikiin.

Admiral Scheer palveli tämän jälkeen lähinnä maajoukkoja tukevana tykistönä Itämerellä. Alus joutui 9. huhtikuuta 1945 Kielissä Kuninkaallisten ilmavoimien ilmahyökkäykseen, jolloin siihen osui. Alus kaatui ankkuripaikalleen, jolloin 32 miehistön jäsentä sai surmansa. Suurin osa miehistöstä oli maissa.

Kirjailija Cajus Bekker sanoo teoksessaan Saksan laivaston taistelu ja tuho että Admiral Scheer oli ainoa Kriegsmarinen suuri alus, joka kirjaimellisesti haudattiin. Varustelupoukama jossa alus oli kaatunut, täytettiin sodan jälkiraivauksen aikana raunioiden soralla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bekker, Cajus: Kirottu meri. Gummerus, 1973. ISBN 951-20-0239-6.
  • Whitley, M. J.: Battleships of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1998. ISBN 1-85409-386-X. (englanniksi)
  • Slader, John: The Red Duster at War - A History of the Merchant Navy During the Second World War. Bristol: William Kimber, 1988. ISBN 0-7183-0679-1. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Admiral Scheer.