Apuristeilijä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Apuristeilijä oli molempien maailmansotien aikainen sotalaivatyyppi.

Apuristeilijöiksi muutettiin yleensä noin 12 - 15 000 tonnin valtamerikauppalaivoja, ns. linjalaivoja. Niihin asennettiin 2 - 3 kappaletta 150 mm tykkejä, useita kevyempiä aseita, muutamia torpedoheittimiä sekä 1 - 2 vesitasolentokonetta; joissakin aluksissa oli lisäksi katapultti.

Alusten ulkonäköä muutettiin jo telakalla jonkin verran, lisäksi varusteisiin kuului mm. purjekankaasta kehikolle tehtyjä kansihyttien, ilmanvaihtotorvien ja jopa savupiippujen kopioita, joilla aluksen ulkoasua voitiin muuttaa.

HMS Tamarisk, brittien apuristeilijä (Q-ship) ensimmäisessä maailmansodassa

Toisessa maailmansodassa apuristeilijöitä käyttivät kaikki sotaakäyneet valtamerivallat, mutta kuuluisimmaksi tulivat saksalaiset apuristeilijät (Hilfskreuzer, HSK), jotka kaappasivat ja upottivat suuren määrän liittoutuneiden tonnistoa, ja sitoivat suuren määrän laivastovoimia takaa-ajoon. Britit käyttivät ensimmäisessä maailmansodassa apuristeilijöitä (Q-ships) sukellusveneiden metsästykseen.

Alukset esiintyivät puolueettomina kauppalaivoina ja muuttivat ulkoasuaan mahdollisuuksien mukaan. Ennen Japanin liittymistä sotaan käytettiin mielellään Japanin lippua ja sikäläisen kauppalaivan asua. Kuitenkin kaikilla aluksilla oli jokaiselle miehelle oman laivaston asetakit ja virkalakit sekä oma sotalippu: pysyväismääräyksen mukaan ne tuli ottaa käyttöön, jos jouduttiin taisteluun ylivertaisen vihollisen kanssa; samoin silloin, kun avattiin tuli vihollisen kauppalaivaa vastaan, lippu oli vaihdettava. Tämä määräys oli annettu siksi, että vieraan valtion lipun alla tehty hyökkäys tai puolustustaistelu olisi voitu tulkita merirosvoudeksi eikä lailliseksi sotatoimeksi.

Apuristeilijöitä käytettiin itsenäiseen sotaan kauppamerenkulkua vastaan sekä sukellusveneiden, taistelulaivojen ja risteilijöiden huoltoaluksina, kunnes suurten sotalaivojen syöksyt valtamerille lopetettiin taistelulaiva Bismarckin upottamisen jälkeen keväällä 1941. Kauppasotakin alkoi käydä vaikeaksi, koska liittoutuneiden erityisvarustetut hävittäjät, risteilijät ja kaukotoimintalentoveneet metsästivät näitä kaappareita kaikkialla.

Viimeiset apuristeilijät hakeutuivat turvaan Japaniin ja aivan viimeinen, Togo, ei edes päässyt ulos Pohjanmereltä; se palasi kotiin ja siitä tehtiin yöhävittäjien johtoalus.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cajus Bekker: Saksan laivaston taistelu ja tuho
  • Cajus Bekker: Kirottu meri
  • Bernhard Rogge: Kaapparilaiva
  • Kari Jokinen: Sukeltajan tie, luku "Kuningatarjahdissa"
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Apuristeilijä.