Kiel
| Kiel | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Sijainti | |||||
| Valtio | |||||
| Osavaltio | Schleswig-Holstein | ||||
| Perustamisvuosi | 1233 | ||||
| Väkiluku | 237 579 (2008) | ||||
| Pinta-ala | 118,4 km² | ||||
| Väestötiheys | 1 970 as./km² | ||||
| Korkeus | 0-74 m | ||||
| Kaupunginjohtaja | Torsten Albig (SPD) | ||||
| Sivusto | Kielin virallinen sivusto | ||||
| Schleswig-Holsteinin pääkaupunki | |||||
Kiel
kuuntele ääntämys? on satamakaupunki Itämeren rannalla pohjois-Saksassa. Se on Schleswig-Holsteinin osavaltion pääkaupunki. Vuoden 2008 lopussa kaupungin asukasluku oli 237 579, joten se on Schleswig-Holsteinin suurin kaupunki.[1] Sen pinta-ala on 118,4 km². Suomesta Vaasa toimii Kielin ystävyyskaupunkina.
Sisällysluettelo |
Historia[muokkaa]
Kylä perustettiin 1233 ja muutettiin kaupungiksi 1242. Kiel, Holsteinin herttuakunnan pääkaupunki, oli Hansaliiton jäsen vuodesta 1284 vuoteen 1518. Herttuakunta oli Tanskan kuninkaan alaisuudessa vuodesta 1773 vuoteen 1864. Koska Tanskan kuningas kuitenkin hallitsi Holsteinia vain personaaliunionin kautta, Holstein pysyi saksalais-roomalaisen keisarikunnan osana eikä Kieliäkään liitetty Tanskaan. Edes keisarikunnan hajoaminen vuonna 1806 ei muuttanut tilannetta, vaan Tanskan kuninkaan valta perustui jatkossakin ainoastaan hänen asemaansa Holsteinin herttuana.
Vuonna 1864 Preussi ja Itävalta valtasivat Kielin ja hallitsivat sitä aluksi yhteisesti, kunnes Preussin ja Itävallan välinen sota johti vuonna 1867 Kielin liittämiseen Preussiin. Preussi teki Kielistä Itämeren tärkeimmän satamakaupungin, ja vuoden 1864 asukaslukuun (17 000) verrattuna kaupungin väkiluku ensin yli kuusinkertaistui (108 000) vuoteen 1900 ja sitten vielä lähes kaksinkertaistui (212 000) vuoteen 1910 mennessä.
1895 avattiin kaupungista alkunsa saava Kielin kanava.
Kiel oli yhdistyneeseen Saksaankin liitettynä koko maan tärkein satamakaupunki, minkä vuoksi liittoutuneet pommittivat sen raunioiksi toisessa maailmansodassa. Tämän vuoksi melkein kaikki rakennukset ovat alle 60 vuotta vanhoja, vaikka kaupungissa juhlittiin suuria 750-vuotisjuhlia 1992. Tuhoista huolimatta Kiel nousi sodan jälkeen Schleswig-Holsteinin osavaltion pääkaupungiksi, ja aluehallinto siirtyi sinne Schleswigin kaupungista.
Tiede[muokkaa]
Kansainvälisesti tunnettuja ovat vuonna 1665 perustettu Kielin yliopisto sekä sen yhteydessä toimiva Maailmantalouden laitos (saks. Institut für Weltwirtschaft (IfW)).[2]
Liikenne[muokkaa]
Kiel on Saksan tärkeimpiä matkustajasatamia. Säännöllisiä matkustajalauttayhteyksiä on Ruotsin Göteborgiin, Norjan Osloon sekä Liettuan Klaipėdaan.
Urheilu[muokkaa]
Vuosina 1936 ja 1972 Kielissä pidettiin Olympialaisten purjehduskisat.[3] Käsipalloseura THW Kiel on voittanut Saksan mestaruuden 14 kertaa sekä Euroopan Mestareiden liigan vuosina 2007, 2010 ja 2012 ja on näin Saksan menestynein seurajoukkue. Jalkapalloseura Holstein Kiel pelaa Saksan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla.
Ystävyyskaupungit[muokkaa]
Brest, Ranska
Coventry, Yhdistynyt kuningaskunta
Vaasa, Suomi
Gdynia, Puola
Tallinna, Viro
Stralsund, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Saksa
Kaliningrad, Venäjä
Sovetsk, Venäjä
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Schleswig-Holstein Citypopulation
- ↑ The Kiel Institute for World Economy (englanniksi)
- ↑ Sailing in Kiel The Blue Path. Viitattu 1.7.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Kiel Stadt-Panoramen panoraamakuvia Kielin nähtävyyksistä
Sivulta puuttuu