Personaaliunioni
Wikipedia
Personaaliunioni on kahden tai useamman valtion liittouma, jossa valtiot ovat itsenäisiä ja erillisiä, mutta niillä on yhteinen valtionpäämies. Personaaliunioni on nykyisin harvinainen ilmiö, joka liittyy lähes yksinomaan monarkioihin.
Personaaliunioni voi syntyä useista eri syistä. Usein ne ovat syntyneet perimysjärjestyksen ulottuessa toiseen valtioon tai sukujen yhdistyessä. Liittymä voi kuitenkin syntyä myös keskenäisestä sopimuksesta, olosuhteiden pakottamana tai voimakeinoin. Pitkään jatkunut personaaliunioni voi johtaa valtioiden lopulliseen yhdistymiseen.
Personaaliunionia hieman kiinteämpi liittoumamuoto on reaaliunioni. Edelleen kiinteämpi liitto on esimerkiksi liittovaltio.
[muokkaa] Esimerkkejä personaaliunioneista
[muokkaa] Historiassa
- Ruotsin personaaliunioni Norjan kanssa vuosina 1319–1343 ja vuosina 1814–1905.
- Aragonian ja Kastilian personaaliunioni vuodesta 1469
- Ruotsin personaaliunioni Puola-Liettuan kanssa 1592–1599.
- Navarran personaaliunioni Ranskan kanssa 1589–1620.
- Espanjan ja Portugalin personaaliunioni 1580–1640.
- Ison-Britannian ja Hannoverin personaaliunioni 1714–1837.
- Itävalta-Unkari 1867–1918.
- Skotlannin ja Englannin personaaliunioni 1603–1707. Muutettiin 1707 reaaliunioniksi. Myös Irlanti oli muodollisesti 1500-luvulta alkaen personaaliunionissa Englannin ja myöhemmin Skotlannin ja Britannian kanssa vuoteen 1800 asti.
- Tanskan ja Islannin personaaliunioni 1918–1944.
[muokkaa] Nykyisin
- Brittiläisen Kansainyhteisön maista personaaliunionissa ovat keskenään ainakin ns. Commonwealth realmit.
