Kaliningrad

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaliningrad
(Калининград)
Kōnigsberg
Virallinen lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Koordinaatit: 54°43′N 20°31′E
Valtio Venäjä
Alue/Oblasti Kaliningrad
Saanut kaupunginoikeudet 1286
Siirtyi Neuvostoliitolle/Venäjälle 1945
Nimettiin Kaliningradiksi 1946
 - Pormestari Juri Savenko
Pinta-ala
 – Kaupunki 215,7 km²
Väkiluku  (2002)
 – Kaupunki 430 003
Postinumero 236010
Suuntanumero(t) 4012

Kaliningrad (ven. Калининград, vuoteen 1946 Königsberg) on satamakaupunki ja Kaliningradin alueen pääkaupunki.[1]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Saksalaiset ristiretkeläiset saapuivat alueelle 1200-luvun alussa.[1] Saksalainen ritarikunta perusti 1255 Pregeljoen alajuoksulle linnoituksen ja kaupungin, jolle annettiin nimi Königsberg (lat. Regiomontium, puol. Królewiec, liett. Karaliaučius) eli "Kuninkaanvuori".[1] Vuonna 1340 siitä tuli hansakaupunki, joka toimi kohtauspaikkana keski-Euroopan ja Venäjän välillä.[1] Tärkein kauppatavara oli meripihka. Ritarit jatkoivat käännytystyötään Puolan suuntaan. 1500-luvulla heidän maaomaisuudestaan muodostetiin Itä-Preussin kuningaskunta, jonka pääkaupungiksi tuli Königsberg. Kaupunki sai yliopiston 1544.[1] 1600-luvulla muodostetun Brandenburg-Preussin pääkaupungiksi tuli Berliini, joka pysyi asemassaan 1806 tapahtuneeseen Napoleonin hyökkäykseen asti.[1] Sen jälkeen Königsberg toimi pääkaupunkina muutaman vuosikymmenen ennen Saksan keisarikunnan syntyä. Kaupungin eläintarha perustettiin 1896.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Versaillesin sopimuksessa Saksa menetti alueitaan Puolalle, ja Puolan käytävä katkaisi Itä-Preussin maayhteyden muualle Saksaan. Kaupungin lentokenttä avattiin 1922.[1] Toisen maailmansodan alussa Saksa valloitti Puolan ja rakennutti moottoritien Berliinistä Königsbergiin. Sodan lopussa kaupunkia pommitettiin, ja asukkaita lähti joukoittain pakoon. Puna-armeija valtasi kaupungin keväällä 1945, ja sodan jälkeen se siirtyi Potsdamin konferenssin päätöksellä Neuvostoliitolle.

Kaupunki kärsi pahoja vahinkoja taisteluissa, esimerkiksi yliopisto ja monet kirkot tuhoutuivat. Yksi harvoista vanhan kaupungin säästyneistä kohteista oli filosofi Immanuel Kantin hautamuistomerkki.[1] Sodassa säästyneitä rakennuksia hävitettiin myöhemmin nykyarkkitehtuurin nimissä, kuten Königsbergin linna, joka purettiin monumentaalisen Neuvostojen talon, nykyisen liikekeskuksen tieltä. Vuonna 1946 kaupunki nimettiin Kaliningradiksi Mihail Kalininin mukaan.[1] Kaupungin 25 000 saksalaisesta suurin osa karkotettiin 1947-1948, vaikka pieni osa hankki Neuvostoliiton kansalaisuuden jääden kaupunkiin.[1] Tilalle otettiin väkeä muualta Neuvostoliitosta: muutamassa vuodessa kaupunkiin muutti lähes 60 000 ihmistä.

Toisen maailmansodan jälkeen poistettiin Natsi-Saksan tunnusmerkkejä katukuvasta. Hitlerin aukiosta tehtiin Voiton aukio, jolle pystytettiin Leninin patsas. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on poistettu neuvostoajan symboleita, kuten juuri mainittu Leninin muistomerkki, ja sen tilalle on suunnitteilla ortodoksikirkko.

[muokkaa] Armeija

Kaliningradin alue on Venäjän federaation militarisoiduin alue ja armeijan infrastruktuurin tiheys on Euroopan suurin. Siellä sijaitsi entisen Neuvostoliiton Baltian sotilasalueen päämaja. Kaliningrad toimii nykyään Venäjän Itämeren laivaston päätoimisto. Vuodesta 1991 lähtien Venäjä on siirtänyt alueelle useita taktisia ydinkärkiä.[2]

[muokkaa] Urheilu

Kalingradista on kotoisin jalkapallojoukkue FC Baltika Kaliningrad, joka pelaa Venäjän jalkapallon 1. divisioonassa.

[muokkaa] Kuuluisia ihmisiä Königsbergistä/Kaliningradista

Königsbergin linnan paikalle 1960-2005 rakennettu liikekeskus (ent. Neuvostojen talo)
  • Christian Goldbach (1690–1764), matemaatikko
  • Immanuel Kant (1724–1804), filosofi
  • Fanny Lewald (1811–1889), feministi ja näyttelijä
  • Ernst Theodor Amadeus Hoffmann (1776–1822), näyttelijä
  • Gotthilf Heinrich Ludwig Hagen (1797–1884), fyysikko
  • Gustav Robert Kirchhoff (1824–1887), fyysikko
  • Karl Rudolf König (1832–1901), fyysikko
  • Otto Wallach (1847–1931), kemisti
  • Erich von Drygalski (1865–1949), tutkimusmatkailija
  • Arnold Sommerfeld (1868–1951), fyysikko
  • Agnes Miegel (1879–1964), näyttelijä
  • Lea Rabin (1928–2000), saksanjuutalainen näyttelijä ja Israelin pääministerinä toimineen Jitzhak Rabinin vaimo
  • Viktor Patsajev (1933–1971), venäläinen kosmonautti
  • Aleksei Leonov, venäläinen kosmonautti (s. 1934), ensimmäinen avaruuskävelyn tehnyt ihminen
  • Heinrich August Winkler (s. 1938), saksalainen historioitsija
  • Ljudmila Putina (s. 1958), Venäjän pääministeri Vladimir Putinin puoliso

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 Kerttuli Korhonen: Kaliningrad. Kaupunki, joka kielsi historiansa. Tiede, 3/2007. Artikkelin verkkoversio.
  2. ↑ Bill Gertz, "Russia Transfers Nuclear Arms to Baltics," Washington Times, 3. tammikuuta 2001, s.1

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaliningrad.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaliningrad
Henkilökohtaiset työkalut