Kaliningrad

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaliningrad
(Калининград)
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Kaliningradin alue (punaisella ylävasemmalla) Venäjän kartalla, alla kaupungin sijainti alueella.
Kaliningradin alue (punaisella ylävasemmalla) Venäjän kartalla, alla kaupungin sijainti alueella.

Kaliningrad

Koordinaatit: 54.7196°N, 20.5008°EKoordinaatit: 54.7196°N, 20.5008°E

Valtio Venäjä
Alue Kaliningrad
Saanut kaupunginoikeudet 1286
Siirtyi Neuvostoliitolle/Venäjälle 1945
Königsbergistä Kaliningradiksi 1946
Hallinto
 – Pormestari Feliks Lapin
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 215,7 km²
Väkiluku (2002) 430 003
Aikavyöhyke UTC+3
Postinumero 236010
Suuntanumero(t) +7 4012
Kotisivu: www.klgd.ru

Kaliningrad (ven. Калининград) on satamakaupunki ja Kaliningradin alueen pääkaupunki Venäjällä. Vuoteen 1946 saakka kaupunki tunnettiin saksalaisella nimellä Königsberg (liett. Karaliaučius, puol. Królewiec).[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Königsberg[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Königsbergin tuomiokirkko Kaliningradissa.

Saksalaiset ristiretkeläiset saapuivat alueelle 1200-luvun alussa.[1] Saksalainen ritarikunta perusti 1255 Pregoljajoen alajuoksulle linnoituksen ja kaupungin, jolle annettiin nimi Königsberg, ”kuninkaanvuori”.[1] Vuonna 1340 siitä tuli hansakaupunki, joka toimi kohtauspaikkana Keski-Euroopan ja Venäjän välillä.[1] Tärkein kauppatavara oli meripihka. Ritarit jatkoivat käännytystyötään Puolan suuntaan. 1500-luvulla heidän maaomaisuudestaan muodostettiin Itä-Preussin kuningaskunta, jonka pääkaupungiksi tuli Königsberg. Kaupunki sai yliopiston 1544 (Königsbergin Albertus-yliopisto).[1] 1600-luvulla muodostetun Brandenburgin ja sittemmin Preussin pääkaupungiksi tuli Berliini, joka pysyi asemassaan vuonna 1806 tapahtuneeseen Ranskan hyökkäykseen asti.[1] Sen jälkeen Königsberg toimi pääkaupunkina muutaman vuosikymmenen ennen Saksan keisarikunnan syntyä. Kaupungin eläintarha perustettiin 1896.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Versailles’n rauhassa Saksa menetti alueitaan Puolalle ja Puolan käytävä katkaisi Itä-Preussin maayhteyden muualle Saksaan. Kaupungin lentoasema avattiin 1922.[1] Toisen maailmansodan alussa Saksa miehitti Puolan länsi- ja keskiosat sekä rakennutti moottoritien Berliinistä Königsbergiin. Sodan lopulla kaupunkia pommitettiin ja asukkaita lähti joukoittain pakoon. Neuvostoliiton puna-armeija valtasi keväällä 1945 Königsbergin, jonka taisteluissa kaupunki kärsi pahoja vaurioita, esimerkiksi yliopisto ja monet kirkot tuhoutuivat. Yksi harvoista vanhan kaupungin säästyneistä kohteista oli filosofi Immanuel Kantin hautamuistomerkki.[1] Potsdamin konferenssin päätöksellä Königsberg siirtyi muun Itä-Preussin pohjoisosan myötä Neuvostoliitolle ja edelleen Venäjän neuvostotasavaltaan.

Kaliningrad[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristus Vapahtajan kirkko Kaliningradissa.

Neuvostokaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen natsiaikaisesta Adolf Hitlerin aukiosta (alk. Hansa-aukio) tehtiin Voiton aukio, jolle pystytettiin kommunistijohtaja Vladimir Leninin patsas. Kaupunki nimettiin Kaliningradiksi Neuvostoliiton muodollisena valtionpäämiehenä toimineen Mihail Kalininin kuoltua 1946.[1] Kaupunkiin jääneestä 25 000 saksalaisesta suurin osa karkotettiin 1947–1948. Pieni osa heistä hankki Neuvostoliiton kansalaisuuden ja jäi kaupunkiin.[1] Tilalle otettiin väkeä muualta maasta ja muutamassa vuodessa kaupunkiin muutti lähes 60 000 ihmistä. 1960-luvulla Königsbergin linnan jäännökset purettiin monumentaalisen, nykyisin liikekeskuksena toimivan Neuvostojen talon tieltä.

Venäläinen kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoajan jälkeen Leninin patsas siirrettiin pois Voiton aukiolta, jolle valmistui vuonna 2006 ortodoksinen Kristus Vapahtajan kirkko.

Kaliningradissa toimii Venäjän Itämeren laivaston päätukikohta.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaliningradista on kotoisin jalkapallojoukkue FK Baltika Kaliningrad, joka pelaa Venäjän jalkapallon 1. divisioonassa.

Kuuluisia syntyneitä/vaikuttaneita henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Königsbergissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaliningradissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Kerttuli Korhonen: Kaliningrad. Kaupunki, joka kielsi historiansa. Tiede, 3/2007. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]