Kaliningrad
|
(Калининград) |
||
|---|---|---|
Lippu |
Vaakuna |
|
|
|
||
Kaliningradin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella |
||
|
|
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio | Venäjä | |
| Alue | Kaliningrad | |
| Saanut kaupunginoikeudet | 1286 | |
| Siirtyi Neuvostoliitolle/Venäjälle | 1945 | |
| Königsbergistä Kaliningradiksi | 1946 | |
| Hallinto | ||
| – Pormestari | Feliks Lapin | |
| Pinta-ala | ||
| – Kokonaispinta-ala | 215,7 km² | |
| Väkiluku (2002) | 430 003 | |
| Aikavyöhyke | UTC+3 | |
| Postinumero | 236010 | |
| Suuntanumero(t) | +7 4012 | |
|
Kotisivu: www.klgd.ru
|
||
Kaliningrad (ven. Калининград) on satamakaupunki ja Kaliningradin alueen pääkaupunki Venäjällä. Historiallisesti, vuoteen 1946 saakka kaupunki tunnettiin saksalaisella nimellä Königsberg (puol. Królewiec).[1]
Sisällysluettelo |
Historia[muokkaa]
Königsberg[muokkaa]
Saksalaiset ristiretkeläiset saapuivat alueelle 1200-luvun alussa.[1] Saksalainen ritarikunta perusti 1255 Pregoljajoen alajuoksulle linnoituksen ja kaupungin, jolle annettiin nimi Königsberg, suom. Kuninkaanvuori.[1] Vuonna 1340 siitä tuli hansakaupunki, joka toimi kohtauspaikkana keski-Euroopan ja Venäjän välillä.[1] Tärkein kauppatavara oli meripihka. Ritarit jatkoivat käännytystyötään Puolan suuntaan. 1500-luvulla heidän maaomaisuudestaan muodostetiin Itä-Preussin kuningaskunta, jonka pääkaupungiksi tuli Königsberg. Kaupunki sai yliopiston 1544 (Königsbergin Albertus-yliopisto).[1] 1600-luvulla muodostetun Brandenburgin ja sittemmin Preussin pääkaupungiksi tuli Berliini, joka pysyi asemassaan 1806 tapahtuneeseen Ranskan hyökkäykseen asti.[1] Sen jälkeen Königsberg toimi pääkaupunkina muutaman vuosikymmenen ennen Saksan keisarikunnan syntyä. Kaupungin eläintarha perustettiin 1896.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Versailles’n rauhassa Saksa menetti alueitaan Puolalle ja Puolan käytävä katkaisi Itä-Preussin maayhteyden muualle Saksaan. Kaupungin lentoasema avattiin 1922.[1] Toisen maailmansodan alussa Saksa miehitti Puolan länsi- ja keskiosat sekä rakennutti moottoritien Berliinistä Königsbergiin. Sodan lopulla kaupunkia pommitettiin ja asukkaita lähti joukoittain pakoon. Neuvostoliiton puna-armeija valtasi keväällä 1945 Königsbergin, jonka taisteluissa kaupunki kärsi pahoja vaurioita, esimerkiksi yliopisto ja monet kirkot tuhoutuivat. Yksi harvoista vanhan kaupungin säästyneistä kohteista oli filosofi Immanuel Kantin hautamuistomerkki.[1] Potsdamin konferenssin päätöksellä Königsberg siirtyi muun Itä-Preussin pohjoisosan myötä Neuvostoliitolle ja edelleen Venäjän neuvostotasavaltaan.
Kaliningrad[muokkaa]
Neuvostokaupunki[muokkaa]
Toisen maailmansodan jälkeen natsiaikaisesta Adolf Hitlerin aukiosta (alk. Hansa-aukio) tehtiin Voiton aukio, jolle pystytettiin kommunistijohtaja Vladimir Leninin patsas. Kaupunki nimettiin Kaliningradiksi muodollisena valtionpäämiehenä toimineen Mihail Kalininin kuoltua 1946.[1] Kaupunkiin jääneestä 25 000 saksalaisesta suurin osa karkotettiin 1947–1948. Pieni osa heistä hankki Neuvostoliiton kansalaisuuden ja jäi kaupunkiin.[1] Tilalle otettiin väkeä muualta maasta ja muutamassa vuodessa kaupunkiin muutti lähes 60 000 ihmistä. 1960-luvulla Königsbergin linnan jäännökset purettiin monumentaalisen, nykyisin liikekeskuksena toimivan Neuvostojen talon tieltä.
Venäläinen kaupunki[muokkaa]
Neuvostoajan jälkeen Leninin patsas siirrettiin pois Voiton aukiolta, jolle valmistui vuonna 2006 ortodoksinen Kristus Vapahtajan kirkko.
Kaliningradissa toimii Venäjän Itämeren laivaston päätukikohta.
Urheilu[muokkaa]
Kaliningradista on kotoisin jalkapallojoukkue FK Baltika Kaliningrad, joka pelaa Venäjän jalkapallon 1. divisioonassa.
Kuuluisia syntyneitä/vaikuttaneita henkilöitä[muokkaa]
Königsbergissä[muokkaa]
- Christian Goldbach (1690–1764), saksalainen matemaatikko
- Immanuel Kant (1724–1804), saks. filosofi
- Fanny Lewald (1811–1889), saks. feministi ja näyttelijä
- Ernst Theodor Amadeus Hoffmann (1776–1822), saks. näyttelijä
- Gotthilf Heinrich Ludwig Hagen (1797–1884), saks. fyysikko
- Gustav Robert Kirchhoff (1824–1887), saks. fyysikko
- Karl Rudolf König (1832–1901), saks. fyysikko
- Otto Wallach (1847–1931), saks. kemisti
- Erich von Drygalski (1865–1949), saks. tutkimusmatkailija
- Arnold Sommerfeld (1868–1951), saks. fyysikko
- Agnes Miegel (1879–1964), saks. näyttelijä
- Lea Rabin (1928–2000), saks.-juutalainen näyttelijä ja Israelin pääministerinä toimineen Jitzhak Rabinin vaimo
- Heinrich August Winkler (s. 1938), saksal. historioitsija
Kaliningradissa[muokkaa]
- Viktor Patsajev (1933–1971), neuvostolainen kosmonautti
- Aleksei Leonov (s. 1934), neuvostolainen kosmonautti, ensimmäinen avaruuskävelyn tehnyt ihminen
- Ljudmila Putina (s. 1958), Venäjän presidentti Vladimir Putinin puoliso
Katso myös[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaliningrad Wikimedia Commonsissa- KaliningradCity.ru - Kaliningrad online (venäjäksi) (englanniksi) (saksaksi)