Gustav Kirchhoff

Gustav Robert Kirchhoff.

Gustav Robert Kirchhoff (12. maaliskuuta 1824 - 17. lokakuuta 1887) oli saksalainen fyysikko, joka vaikutti mm. Berliinin yliopistossa.

Kirchhoff syntyi Königsbergissä, Preussissa (nykyään Kaliningrad, Venäjä). Hän valmistui Königsbergin Albertus-yliopistosta vuonna 1847 ja meni naimisiin matematiikan professori Friedrich Richelotin tyttären Clara Richelotin kanssa. Pari muutti Berliiniin, jossa he asuivat, kunnes Kirchhoff sai professorin viran Breslausta (nykyisin Wroclaw).

Kirchhoffin ensimmäinen spektroskooppi.

Yhtenä suurimmista fysikaalisista saavutuksistaan Kirchhoff todisti vuonna 1859 epäsuorasti väitteen, että mustan kappaleen emittoiman säteilyn energiatiheys eli intensiteetti differentiaalista aallonpituusväliä

• (λ, λ+dλ)

kohti on vain aallonpituuden λ ja absoluuttisen lämpötilan T funktio

• Rλ=dRdλ= fλ, T()Rλ[ ]=Wm3 (61–1).

Funktion muotoa hän ei kuitenkaan selvittänyt. Myöhemmin sen selvittämiseen ottivat menestyksekkäästi osaa mm. Jožef Stefan ja Ludwig Boltzmann.

Kirchhoff ja Robert Bunsen työskentelivät yhdessä Heidelmbergin yliopistossa, ja kehittivät spektroskopiaa, jossa kappaleen lähettämä säteily hajotetaan eri aallonpituus- tai taajuuskomponentteihinsa prismalla, ja säteilyn voimakkuudesta eri aallonpituusalueilla päätellään sen kemiallista koostumusta.

Katso myös

• Stefanin-Boltzmannin laki
• Kirchhoffin piirilait