Wilhelm Eduard Weber

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wilhelm Eduard Weber
Wilhelm Eduard Weber II.jpg
Syntynyt 24. lokakuuta 1804
Wittenberg, Saksalais-roomalainen keisarikunta
Kuollut 23. kesäkuuta 1891 (86 vuotta)
Göttingen, Preussi
Tutkinnot Hallen yliopisto
Göttingenin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Johann S. C. Schweigger
Tunnustukset Royal Societyn jäsenyys
Copley-mitali
Magneettivuon yksikkö weber (Wb)

Wilhelm Eduard Weber (24. lokakuuta 1804 Wittenberg23. kesäkuuta 1891) oli saksalainen fyysikko. Hän tutki magnetismia yhdessä ystävänsä Carl Friedrich Gaussin kanssa. He kehittivät yhdessä varhaisen sähkömagneettisen lennättimen. Weberin mukaan on nimetty magneettivuon yksikkö weber.[1]

Weberin vanhemmat saivat 13 lasta, joista vain neljä poikaa ja yksi tyttö elivät aikuisiksi. Yhdestä veljestä tuli pappi, muista luonnontieteilijöitä. Perheen naapuri oli ääniaaltoja ja värähtelyjä tutkiva fyysikko Ernst Florens Friedrich Chladni, jonka vaikutuksesta veljekset kiinnostuivat fysiikasta.[2]

Weber syntyi Wittenbergissä, mutta preussilaisten vallattua kaupungin perhe muutti Halleen, missä Weber opiskeli yliopistossa ja väitteli vuonna 1826 urkupillien fysiikasta. Hänestä tuli professori 1828. Samana vuonna hän matkusti Berliiniin konferenssiin, jossa tutustui Carl Friedrich Gaussiin. Gaussin rohkaisemana hän haki 1831 töihin Göttingenin yliopistoon, ja he työskentelivät kuusi vuotta yhdessä.[2]

Weber kehitti herkkiä magnetometrejä ja muita magnetismin mittalaitteita. Hän julkaisi Gaussin kanssa vuonna 1832 ensimmäisen menetelmän magnetismin mittaamiseksi absoluuttisissa yksiköissä, joten eri mittaukset olivat vertailukelpoisia. He vetivät fysiikan laboratoriosta tähtitieteelliseen observatorioon kolmen kilometrin pituisen johdon, jonka avulla he saattoivat tehdä eri paikoissa samanaikaisia havaintoja. Linjaa kutsutaan Gaussin ja Weberin lennättimeksi.[2] Se oli ensimmäinen hyötykäytössä ollut lennätin ja toteutettiin vuosia ennen Samuel Morsen ensimmmäistä kaupallista lennätintä.[3]

Weber oli suosittu luennoija, ja hän vei opiskelijat myös laboratorioon, koska arveli heidän oppivan parhaiten tekemällä itse.[2]

Weber osallistui 1837 poliittiseen protestiin, ja hänet erotettiin yliopistosta. Hän työskenteli ensin Göttnigenin magneettisen seuran nimissä, mutta muutti 1843 Leipzigiin, jossa hänen kaksi veljeään Ernst Heinrich Weber ja Eduard Friedrich Weber olivat jo professoreina.[2]

Gauss yhdisti magnetismin yksiköt massaan, pituuteen ja aikaan, Weber teki vuonna 1846 saman sähköön liittyville yksiköille.[1] Poliittisten suhdanteiden muututtua Weber palasi 1849 Göttingeniin. Silloin Gauss oli yli 70-vuotias eikä jaksanut enää osallistua yhteistyöhön.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Wilhelm Eduard Weber Encyclopedia Britannica. Viitattu 25.5.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e f J. J. O'Connor ja E. F. Robertson: Wilhelm Eduard Weber MacTutor. 2009. School of Mathematics and Statistics University of St Andrews, Scotland. Viitattu 25.5.2014. (englanniksi)
  3. Gauss-Weber telegraph National High Magnetic Field Laboratory. Viitattu 25.5.2014. (englanniksi)