17. lokakuuta
Wikipedia
17. lokakuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 290. päivä (291. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 75 päivää.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nimipäivät
- suomalainen kalenteri: Saana, Saini
- suomenruotsalainen kalenteri: Saga
- ortodoksinen kalenteri: Antti, Antero
- saamenkielinen kalenteri: Duojá
- vanhemmissa kalentereissa: Aleksandra, Antoinetta, Diana, Florentia, Florentin, Hellin, Lucina, Luukas, Martha, Sveno, Swen, Vesta
[muokkaa] Tapahtumia
- 539 eaa. – Persian kuningas Kyyros Suuri marssi Babyloniin vapauttaen juutalaiset lähes 70 vuoden maanpaosta ja antoi ensimmäisen ihmisoikeuksien julistuksen.
- 1346 – Neville's Crossin taistelussa Skotlannin kuningas David II joutui Edvard III:n vangiksi Calais’ssa ja joutui Lontoon Towerin vangiksi yhdeksitoista vuodeksi.
- 1604 – Saksalainen tähtitieteilijä Johannes Kepler havaitsi poikkeuksellisen kirkkaan tähden (Keplerin tähti) yhtäkkiä ilmestyvän Käärmeenkantajan tähdistöön. Kyseessä oli viimeisin omassa galaksissamme havaittu supernova.
- 1610 – Ranskan kuningas Ludvig XIII kruunattiin Reimsissa.
- 1662 – Englannin kuningas Kaarle II myi Dunkerquen Ranskalle 40 000 punnalla.
- 1777 – Yhdysvaltain vapaussota: yhdysvaltalaiset joukot voittivat britit Saratogan taistelussa.
- 1797 – Campo Formion rauhansopimus solmittiin Ranskan ja Itävallan välillä.
- 1800 – Englantilaiset ottivat haltuunsa Alankomaiden Curaçaon siirtokunnan.
- 1860 – Ensimmäinen British Open -golfturnaus (”The Open Championship”) järjestettiin.
- 1903 – Alaska-sopimus Yhdysvaltain ja Kanadan välillä. Yhdysvallat sai vaatimuksensa läpi.
- 1912 – Bulgaria, Kreikka ja Serbia julistivat sodan Ottomaanien valtakunnalle ja liittyivät täten Montenegron puolelle ensimmäisessä Balkanin sodassa.
- 1917 – Ensimmäinen maailmansota: britit pommittivat ensimmäisen kerran sodan aikana saksalaisia.
- 1931 – Al Capone tuomittiin vankeuteen veronkierrosta.
- 1932 – Lapuan liikkeen johtomies Vihtori Kosola vapautettiin Turun lääninvankilasta. Liikkeen kannattajat järjestivät hänelle sankarin vastaanoton Seinäjoen rautatieasemalla 20. lokakuuta.
- 1933 – Natsi-Saksasta paennut Albert Einstein matkusti Yhdysvaltoihin.
- 1937 – Aku Ankan sukulaispojat Tupu, Hupu ja Lupu esiintyivät ensimmäistä kertaa sanomalehdessä julkaistussa sarjakuvassa.
- 1938 – Jan Syrovýn hallitus aloitti Tšekkoslovakiassa. Parlamentti valitsi 30. lokakuuta maan presidentiksi Emil Háchan.
- 1939 – Eduskunta hyväksyi lain maassa olevien hevosten ja ajoneuvojen ottamisesta puolustusvoimien käyttöön.
- 1941 – Toinen maailmansota: saksalainen sukellusvene hyökkäsi ensimmäisen kerran yhdysvaltalaista laivaa vastaan.
- 1941 – Josif Stalin vaati Isoa-Britanniaa julistamaan sodan Suomelle.
- 1945 – Eversti Juan Perón kaappasi vallan Argentiinassa.
- 1949 – Kiinan kommunistit valtasivat Kantonin.
- 1956 – Englannin kuningatar kytki sähköverkkoon maailman ensimmäisen kaupallisen ydinvoimalan Calder Hallissa. Maailman ensimmäinen ydinvoimala oli jo käytössä Obninskissa Neuvostoliitossa.
- 1958 – Postisäästöpankissa käynnistettiin ensimmäinen Suomeen hankittu tietokone, IBM 650, lempinimeltään ”Ensi”.
- 1961 – ”Pariisin taistelu”: Ranskan poliisi hyökkäsi 30 000:tta algerialaisten ulkonaliikkumiskieltoa protestoinutta mielenosoittajaa vastaan. Virallinen kuolleiden määrä on kolme, mutta ihmisoikeusjärjestöt arvioivat määräksi 240.
- 1965 – Maalaisliitto muutti nimensä Keskustapuolueeksi.
- 1966 – Lesotho ja Botswana hyväksyttiin YK:n jäseniksi, jäsenvaltioiden määrä kasvoi 121:een.
- 1967 – Musikaali Hair oli ensi-illassa Greenwich Villagessa Manhattanilla.
- 1970 – Anwar Sadat astui virkaansa Egyptin presidenttinä saatuaan presidentinvaaleissa 90 %:n äänisaaliin.
- 1972 – SMP:n eduskuntaryhmä hajosi lopullisesti.
- 1973 – OPEC käynnisti öljysaarron niitä länsivaltoja vastaan, joiden se katsoi auttaneen Israelia Jom kippur -sodassa Syyriaa vastaan.
- 1974 – UH-60 Black Hawkin ensilento.
- 1976 – Kunnallisvaalien ensimmäinen päivä. Vaaleissa menestyi parhaiten Kokoomus, joka lisäsi valtuustopaikkojaan liki kolmanneksella.
- 1977 – Prahassa alkoi suljettu oikeudenkäynti neljää Tšekkoslovakian hallintojärjestelmän vastustajaa vastaan. Syytettyjen joukossa oli maan myöhempi presidentti, kirjailija Vaclav Havel, joka oli allekirjoittanut kolmen muun syytettynä olleen kulttuurivaikuttajan kanssa tammikuussa julkistetun Peruskirja 77 -nimisen julistuksen.
- 1979 – Äiti Teresalle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.
- 1980 – Ranskan presidentti Valéry Giscard d'Estaing vieraili Kiinassa. Vierailun päätteeksi ilmoitettiin Ranskan toimittavan Kiinalle kaksi ydinvoimalaa.
- 1980 – Oikeustieteen tohtori Teuvo Kallio nimitettiin järjestyksessä kahdeksanneksi valtakunnansovittelijaksi.
- 1984 – Seinäjoen pääkirkko Lakeuden Risti vaurioitui tulipalossa.
- 1986 – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1992 talvikisat Ranskan Albertvillelle ja kesäkisat Espanjan Barcelonalle. KOK päätti myös, että vuoden 1992 jälkeen kesä- ja talvikisat järjestetään vuorotellen kahden vuoden välein.
- 1989 – 7,1 richterin maanjäristys San Franciscossa ja Oaklandissa Kaliforniassa; 63 ihmistä sai surmansa.
- 1994 – Angolan hallitus ja sissijärjestö UNITA solmivat rauhansopimuksen.
- 1994 – Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II ja prinssi Philip aloittivat kolmipäiväisen, historialliseksi luonnehditun valtiovierailun Venäjälle. Kyseessä oli ensimmäinen Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijan vierailu maassa tsaarinvallan kaatumisen jälkeen 1917.
- 2003 – Carlos Mesasta tuli Bolivian presidentti.
- 2004 – Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukašenko järjesti näytösvaalit jatkaakseen virkakauttaan. Äänestystä seurasi useita päiviä kestäneitä protesteja. Äänestystuloksen seurauksena maan perustuslaista poistettiin pykälä, joka rajoitti presidentin toimikaudet kahteen.
[muokkaa] Syntyneitä
- 1577 – Cristofano Allori, firenzeläinen muotokuvamaalari (k. 1621)
- 1688 – Domenico Zipoli, italialainen säveltäjä (k. 1726)
- 1813 – Georg Büchner, saksalainen kirjailija (Hessenin sanansaattaja) (k. 1837)
- 1864 – Robert Lansing, Yhdysvaltain ulkoministeri (k. 1928)
- 1871 – Maila Mikkola (”Maila Talvio”), suomalainen kirjailija (Pimeänpirtin hävitys) (k. 1951)
- 1878 – Henri Mulet, ranskalainen urkuri ja säveltäjä (k. 1967)
- 1898 – Shin'ichi Suzuki, japanilainen musiikkipedagogi (k. 1998)
- 1900 – Gladys Georgianna Greene (”Jean Arthur”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Komedia meistä ihmisistä) (k. 1991)
- 1903 – Nathanael West, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1940)
- 1912 – Johannes Paavali I, paavi (k. 1978)
- 1914 – Jerry Siegel, yhdysvaltalainen sarjakuvakäsikirjoittaja (k. 1996)
- 1915 – Arthur Miller, yhdysvaltalainen kirjailija (Kauppamatkustajan kuolema) (k. 2005)
- 1918 – Margarita Carmen Cansino ("Rita Hayworth"), yhdysvaltalainen näyttelijä (Gilda) (k. 1987)
- 1919 – Zhao Ziyang, Kiinan kansantasavallan pääsihteeri (k. 2005)
- 1920 – Montgomery Clift, yhdysvaltalainen näyttelijä (Paikka auringossa) (k. 1966)
- 1929 – Yrjö Parjanne, suomalainen näyttelijä (Uuno Epsanjassa)
- 1930 – Robert Atkins, yhdysvaltalainen kardiologi (kiistellyn tehodieetin kehittäjä) (k. 2003)
- 1930 – Esko Könönen, suomalainen harmonikkataiteilija (k. 1983)
- 1933 – William Anders, yhdysvaltalainen astronautti (Apollo 8)
- 1942 – Max Rand, suomalainen toimittaja (k. 1992)
- 1948 – James Oliver Rigney (”Robert Jordan”), yhdysvaltalainen kirjailija (Ajan pyörä) (k. 2007)
- 1950 – Erich Kühnhackl, saksalainen jääkiekkoilija
- 1963 – Petri Alanko, suomalainen huilisti
- 1969 – Theodore Ernest Els (”Ernie Els”), eteläafrikkalainen golfinpelaaja
- 1972 – Jari Lipponen, suomalainen jousiampuja (euroopanmestari)
- 1972 – Marshall Bruce Mathers (”Eminem”), yhdysvaltalainen rap-laulaja ja -tuottaja
- 1974 - Darío Sala, entinen argentiinalainen jalkapallomaalivahti, nykyinen pelaaja-agentti
- 1974 – Janne Puurtinen (”Emerson Burton”), suomalainen kosketinsoittaja ("HIM")
- 1979 – Kimi Räikkönen, suomalainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari)
- 1984 – Miika Wiikman, suomalainen jääkiekkoilija
- 1988 – John Kipkorir Yego (Belal Mansoor Ali), bahrainilainen keskimatkojen juoksija
[muokkaa] Kuolleita
- 532 – Bonifatius II, paavi
- 1757 – René Antoine Ferchault de Réaumur, ranskalainen matemaatikko ja fyysikko (s. 1683)
- 1837 – Johann Nepomuk Hummel, itävaltalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1778)
- 1849 – Fryderyk Franciszek Chopin (”Frédéric Chopin”), puolalainen muusikko ja säveltäjä (s. 1810)
- 1868 – Laura Secord, kanadalainen sotasankari (Vuoden 1812 sota) (s. 1775)
- 1887 – Gustav Kirchhoff, saksalainen fyysikko (s. 1824)
- 1889 – Nikolai Tšernyševski, venäläinen kirjailija, radikaali journalisti ja poliitikko (Mitä on tehtävä?) (s. 1828)
- 1934 – Santiago Ramón y Cajal, vuoden 1906 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut espanjalainen lääkäri ja patologi (s. 1852)
- 1938 – Karl Kautsky, saksalainen kirjailija ja toimittaja (sosialismin teoreetikko) (s. 1854)
- 1957 – Nikolai Pärmini (”Nikke Pärmi”), suomalainen jääkärieverstiluutnantti (s. 1887)
- 1961 – Aino Malkamäki, suomalainen kansanedustaja, ministeri ja kouluneuvos (s. 1895)
- 1963 – Jacques Hadamard, ranskalainen matemaatikko (Hadamardin matriisi) (s. 1865)
- 1967 – Aixinjueluo Puyi (”Pu Yi”), viimeinen Qing-dynastian Kiinan keisari (s. 1906)
- 1970 – Pierre Laporte kanadalainen poliitikko (s. 1921) (kidnapattiin ja surmattiin)
- 1978 – Giovanni Gronchi, Italian presidentti (s. 1887)
- 1983 – Raymond Aron, ranskalainen filosofi, sosiologi ja journalisti (s. 1905)
- 1987 – Mauno Mäkelä, suomalainen elokuvatuottaja (s. 1916)
- 1990 – Emmi Jurkka, suomalainen näyttelijä (Jokin ihmisessä) (s. 1899)
- 1997 – Tuuli Reijonen-Uibopuu (”Tuuli Reijonen”), suomalainen kirjailija (s. 1904)
- 2002 – Aileen Riggin, yhdysvaltalainen uimari ja uimahyppääjä (olympiavoittaja) (s. 1906)
[muokkaa] Juhlapäiviä
- YK: Kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi (”International Day for the Eradication of Poverty”). Vietetty YK:n yleiskokouksen päätöksellä vuodesta 1998, joidenkin kansalaisjärjestöjen piirissä jo aiemmin.
|
|
||
|---|---|---|
|
Kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi
|
||
Katso myös: kalenteri ~ 16. lokakuuta, 18. lokakuuta
Sivulta puuttuu