Ludvig XIII

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ranskan monarkia (Kapeting-dynastia, Bourbon-haara)
Grand Royal Coat of Arms of France & Navarre.svg
Ludvig XIII

Ludvig XIII Oikeudenmukainen (ranskaksi Louis XIII le Juste, 27. syyskuuta 160114. toukokuuta 1643) oli Ranskan kuningas vuosina 1610–1643. Hän oli Henrik IV:n ja hänen toisen vaimonsa Maria de' Medicin ensimmäinen poika ja Ludvig XIV:n isä.

Ludvig XIII:stä tuli isänsä Henrik IV:n kuoltua vuonna 1610 Ranskan kuningas. Henrik IV oli lopettanut uskonsodat ja saanut rauhan aikaiseksi Ranskassa, joten hänen kuolemansa oli kova kolaus Ranskan kuningashuoneelle. Alkoivat taas rauhattomuudet ja sisäiset epävakaudet. Aina vuoteen 1614 Ranskaa hallitsi sijaishallitsijana Ludvigin äiti Maria de' Medici, joka oli itserakas hallitsija ja monien suosikkien, etenkin Concino Concinin vaikutusalaisena. Maria de' Medici ei suostunut luovuttamaan valtiota Ludvigille, mutta vuonna 1617 nuori Ludvig vallan itselleen ja murhautti Concinin. Katolisen Ludvigin aikana jatkuivat sodat katolisten ja protestanttien (hugenotit) välillä. Vuonna 1624 kuninkaallisen neuvoston johtoon nousi kardinaali Richelieu, joka toimi vuoteen 1642 asti hänen pääministerinään. Richelieu oli nerokas poliitikko ja hän otti Ranskan hallinnan omiin käsiinsä.

Ludvigin hallituskauden pääpiirteenä oli Richelieun dominoima Ranska. Ludvig ei ollut taitava hallitsija ja hänellä oli huono terveys. Siksi häntä ja myös Richelieuta vastaan tehtiin salaliittoja joiden päämääränä oli hänen veljensä Gastonin nousu valtaistuimelle ja Richelieun vallasta syökseminen. Richelieu oli mahtava hallitsija ja hänen kukistamisekseen oli pyydettiin apua valtion ulkopuolelta. Se ei kuitenkaan onnistunut. Ludvig XIII:n vastustajiin kuului muun muassa hänen veljensä ja vaimonsa, joten Ludvig tarvitsi kiperästi Richelieun apua asemansa puolustamisessa. Ludvig XIII olikin, kiitos Richelieun, joka puolusti vankasti absolutismia, Ranskan alkavan itsevaltiuden eli absolutismin ensimmäinen hallitsija.

Ludvig piiritti protestanttien La Rochellea vuosina 1627–1628 ja soti Espanjaa vastaan 1635–1642.

Ludvig nai Habsburgin prinsessan Anna Itävaltalaisen, Espanjan kuninkaan Filip III:n tyttären. Heidän avioliittonsa ei ollut onnellinen, he vihasivat toisiaan silmittömästi ja elivät suurimman osan ajastaan erillään ja olivat kauan lapsettomina. 23 vuoden odotuksen jälkeen Anna synnytti vihdoinkin lapsen: Ludvigin. Kaksi vuotta myöhemmin syntyi toinen poika, Filip.

Ludvig XIII:lla oli koko elämänsä huono terveys ja hän kuoli heti Richelieun jälkeen vuonna 1643. Kerrotaan, että hänelle tehdyn ruumiinavauksen yhteydessä todettiin erään sairauden vieneen häneltä kyvyn saada lapsia ja nousi kohu Ludvig XIV:n oikeasta isästä. Väitetään myös, että Filipin isä olisi ollut oikeasti kardinaali Mazarin, joka avioitui Ludvigin kuoltua salaa Anna Itävaltalaisen kanssa.

Ludvig XIII:n kuoltua Annasta tuli viisivuotiaan Ludvig XIV:n sijaishallitsija yhdessä Mazarinin kanssa.

Avioliitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ludvig nai 24. marraskuuta 1615 Anna Itävaltalaisen (22. syyskuuta 160120. tammikuuta 1666)

Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ludvig XIV (1638–1715)
  2. Filip I, Orléansin herttua (1640–1701)
FrNav1.png Edeltäjä:
Henrik IV
Ranskan kuningas
1610-1643
Seuraaja:
Ludvig XIV
Tämä Ranskaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.